Kurssikerta & harjoitus 6

Toiseksi viimeinen kurssikerta lähti reippaasti liikkeelle rapsakassa pikkupakkasessa kenttähavainnoinnin parissa. Meidät lähetettiin kampuksen lähiympäristöön keräämään dataa Epicollect 5-sovelluksen avulla ja saimme kurssitoverini Petrin kanssa kerättyä neljä eri kohdetta kampuksen kaakkoispuolelta. Kaikkien ryhmäläisten palattua luokkahuoneeseen aloimme analysoimaan keräämiämme data-aineistoja QGis:n ja Excelin avulla. Muodostimme kartan interpolointi-menetelmällä saadaksemme havainnollistettua turvalliseksi arvioimiemme pisteiden sijainnit. Ryhmämme oli kerännyt pisteitä melko laajalta alueelta, mikä teki kartasta mielenkiintoisen. Epicollect 5-sovellusta oli helppo sekä mukava käyttää ja se jääkin itselleni jatkokäyttöön.

Toisena tehtävänä oli tehdä karttoja eri luonnonhasardeista käyttäen pisteaineistoja. Tällä kertaa saimme melko vapaat kädet ja linkit erilaisiin tietokantoihin; maanjäristyksiin, tulivuoriin ja maahan pudonneisiin meteoriitteihin. Itse valitsin kaksi ensimmäistä ja suodatin yli 5 magnitudin maanjäristykset vuosilta 1900-2012 (kuva 1) sekä vuoden 1963 jälkeen purkautuneet tulivuoret (kuva 2) ja tein niistä kartat. Kolmannen kartan tein näitä kahta yhdistäen mutta jättäen kartalle vain yli  7 magnitudin maanjäristykset (kuva 3).

Kuva 1. Maanjäristykset Richter-asteikolla.
Kuva 2. Purkautuneet tulivuoret.
Kuva 3. Maanjäristykset Richterin asteikolla ja vuoden 1963 jälkeen purkautuneet tulivuoret.

Kartoista voi havaita, että tulivuoria löytyy litosfäärilaattojen saumakohdissa, missä esiintyy myös maanjäristyksiä. Viimeisestä kartasta voi nähdä, että kaikkein tiheimmin molempia pisteitä löytyy Kaakkois-Aasiasta ja Etelä-Amerikan länsirannikolta. Silti ei tarkoita, että siellä missä on tulivuori, olisi myös maanjäristyksiä ja toisinpäin. Tämän voi havaita nopeasti myös samaiselta kartalta. Pisteet eivät tietenkään ole suoraan vertailukelpoisia, sillä maanjäristyksen pisteiden aikajakso on tulivuoria suurempi. Kokonaisuudessaan kuitenkin näitä karttoja voisi käyttää esittäessä kyseisten ilmiöiden esiintymispaikkoja ja voimakkuuksia maailmassa.

Internetistä löytyy erilaisia karttoja eri luonnonhasardeista ja tulivuorista, esimerkiksi tämä kuva maailman suurimmista/tunnetuimmista tulivuorista. Pidin Kerttu Rinkisen (https://blogs.helsinki.fi/rkerttu/2023/02/22/6-harjoituskerta-22-2-2023/) ideasta kuvata tulivuorien sijoittumista eri pallonpuoliskoilla, en tullut itse edes ajatelleeksi että sen voisi noinkin havainnollistaa. Pidin tämän kerran molemmista tehtävistä ja pikkuhiljaa QGis alkaa selkenemään ja antamaan motivaatiota oppia ja osata lisää ja enemmän.

Ensi kerralla viimeistä viedään!

Lähteet:

https://ncedc.org/anss/catalog-search.html

https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search

https://education.nationalgeographic.org/resource/earth-major-volcanoes/

https://blogs.helsinki.fi/rkerttu/

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *