Toisella kurssikerralla jatkoimme tutustumista MapInfon ihmeelliseen maailmaan erilaisten teemakarttojen kautta. Läpi käytiin niin pylväs- ja ympyrädiagrammi-, kuin Individual ja Grid-kartatkin. Kaikki muut kartat onnistuivat ongelmitta, mutta 3D-kartasta tuloksena oli vain muutama harmaa läiskä aineiston huippukohdista. Grid- ja prismaattinenkartta olivat minulle aivan uusia tuttavuuksia, mutta niiden laatiminen ei ollut sen vaikeampaa kuin muidenkaan. Gridkartassa ohjelma interpoloi aineiston arvot ja liukuvärjää kartan näin eri väreillä, jolloin alueet erottuvat toisistaan (Tarnanen, A. 2012). Prismaattinen kartta puolestaan on ikään kuin kartan kuvaaman alueen muotoinen kolmiulotteinen pylväsdiagrammi, jossa havainnot erottuvat alueiden eri korkeuksien mukaan.
Kaikkien eri teemakarttatyyppien harjoittelun jälkeen tehtävänä oli jälleen tuottaa oma teemakartta vapaavalintaisesta aiheesta. Ehtona oli, että kartassa piti olla kaksi teemaa päällekkäin, mikäli se ei ollut prismaattinen tai 3D-kartta. Valitsemaansa aihetta sai tarkastella haluamallaan alueella esimerkiksi koko Suomessa tai vain osassa kuntia.
Oman karttani alueeksi valitsin joukon Pohjois-Suomen kuntia, sillä ne ovat pinta-alaltaan mielekkäitä karttapohjan päälle lisättävää tietoa kuten symboleita ajatellen. Alue kiinnosti myös siksi, että aiemmilla kursseilla olen tehnyt karttoja oikeastaan vain Etelä-Suomesta. Teemakartan aiheeksi valitsin 0-14-vuotiaiden osuuden väestöstä ja perheiden määrän kunnittain. Oletuksenani oli, että mitä enemmän kunnan väestöstä on lapsia, sitä enemmän siellä todennäköisesti asuu perheitä. Lasten osuutta kuvasin perinteisen teemakartan tavoin erivärisillä luokilla, jotka muodostuivat kvantiilien mukaan. Tutkittuani aineistoa histogrammityökalulla huomasin sen olevan epätasaisesti jakautunut, mikä oikeastaan jätti luokitteluvaihtoehdoiksi kvantiilit ja luonnolliset luokkavälit. Luonnolliset luokkavälit eivät mielestäni toimineet kovin hyvin, sillä yhteen luokista osui lähes kaksinkertaisesti arvoja osan jäädessä vain muutaman arvon kokoisiksi. Ensikerralla aion kyllä tosin tehdä kaikkeni välttääkseni kvantiilien valinnan, sillä tarkoitukseni ei ole mennä sieltä mistä aita on matalin valitsemalla aina kaikenlaiseen aineistoon sopivan lajittelun. Perheiden määrää päädyin esittämään Gratuated-kartan mukaisesti symboleilla, jotka tässä tapauksessa ovat erikokoisia ympyröitä, jotta niiden välinen kokoero olisi mahdollisimman selkeästi nähtävissä.
Kuva 1. Lasten osuus väestöstä sekä perheiden osuus kunnittain vuonna 2011 osassa Pohjois-Suomen kuntia (MapInfo, Kunnat 2011).
Valmiista kartasta (kuva 1.) voidaan huomata, että alkuperäinen oletus kahden muuttujan välisestä yhteydestä pätee melko hyvin. Perheiden suuri määrä näytää lisäävän lasten määrää kunnassa kuten esimerkiksi Rovaniemellä. Alueelta löytyy tosin myös muutamia kuntia, joissa lasten osuus väestöstä on korkeimmassa luokassa, mutta perheitä on vähän. Tästä syystä onkin mielenkiintoista tarkastella tekijöitä. jotka vaikuttavat lasten ja perheiden määrään eri alueilla.
Ensinnäkin on otettava huomioon, että Rovaniemellä asuu paljon enemmän väestöä kuin muissa kunnissa. Tästä syystä lasten osuutta eri kunnissa ei voi suoraan verrata keskenään, vaan se on ensin osattava suhteuttaa kunnan väkilukuun. Rovaniemellä lasten ja perheiden määrää lisävät todennäköisesti yliopistokaupungin tarjoamat laajemmat ja monipuolisemmat palvelut sekä koulutus- ja työmahdollisuudet. Samankaltaiset syyt selittävät todennäköisesti myös muiden alueen suurempien keskusten kuten Kemin, Tornion ja Kuusamon lasten ja perheiden määrää.
Vastaavasti voidaan huomata, että Koillis-Lapin kunnissa lasten osuus väestöstä on hyvin alhainen ja perheiden määrä pieni. Tähän vaikuttaa se, että alueen kuntien pinta-alasta suuri osa on asumatonta erämaata, minkä takia väkiluvut ovat kokonaisuudessaankin hyvin pieniä. Voisi myös kuvitella, että nuorempi väestö on muuttanut suurempiin keskuksiin parempien mahdollisuuksien perässä kuten Kemijärveltä Rovaniemelle perustaakseen perheen sinne. Vähintäänkin yhtä erämaisissa Pohjois-Lapin kunnissa lasten ja perheiden määrää puolestaan saattavat lisätä alueella asuvat saamelaiset ja saamelaisen kulttuurin suurempi perhekeskeisyys.
Mielenkiintoisin lasten osuuteen ja perheiden määrään vaikuttava tekijä Lapin alueella on kuitenkin uskonto. Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi ovat nimittäin lestadiolaisuuden vahvimpia kannatusalueita Suomessa. Lestadiolaisuudessa ehkäisyä ei hyväksytä, mikä johtaa usein siihen, että perheessä saattaa olla jopa yli kymmenen lasta (Lestadiolaisuus 2012). Tämä voi olla yksi selitys sille, minkä takia kartan kuvaaman alueen lounaisissa kunnissa perheitä on melko vähän, mutta lasten osuus kohoaa korkeimpaan luokkaan.
Kokonaisuutena tämän kurssikerran kartan (ja tekstin) tekemiseen meni huomattavasti enemmän aikaa edelliseen verrattuna. Kuten Noora Turunen osuvasti blogissaan toteaa MapInfosta: “Se on nopea ja (kun punaisen narun löytää) helppokäyttöinen”. Omalla kohdallani etsin tuota kuuluisaa punaista lankaa melko kauan. Tosin en niinkään ohjelman käytössä vaan aiheen ja toteutustavan valitsemisessa. Tuntuu olevan niin, että mita enemmän aikaa kartan tuottamiseen on ,sitä enemmän siitä löytää korjattavaa. Tämä lienee sekä hyvä että huono asia. Tuloksena tämänkertainen kartta onkin mielestäni parempi kuin edellinen. Kuvan sommittelu sujui paremmin ja opin myös poistamaan laatikon mittakaavan ympäriltä. Värien suhteen kartta on mielestäni melko harmoninen ja selkeä. Mustat ympyrät erottuvat hyvin taustastaan ja luokat toisistaan jo yhdellä silmäyksellä. Miinuksena mainittakoon perheiden lukumäärää kuvaavien ympyröiden skaalaus. Osa ympyröistä on niin pieniä, että niistä on vaikeaa arvioida niiden esittämää lukumäärää. Olisi ehkä pitänyt vaihtaa suurimman ympyrän arvoa ( 16 000 perhettä) pienemmäksi, jotta ympyröiden koko olisi kasvanut. Mutta oppia ikä kaikki, ensi kurssikertaa ja uusia oivalluksia odotellessa.
Lähteet:
MapInfon Kunnat 2011-tiedosto. Tilastokeskus 2011.
Lestadiolaisuus (2012). 26.1.2012. <http://www.opinto.net/uskonto/timomuola/herlesta.html>
Tarnanen, A (2012). Kurssikerta 2. TVT3-blogi 25.1.2012. <https://blogs.helsinki.fi/atarnane/>
Turunen, N (2012). Kurssikerta 2: Insist on having problems, bet dis revolver will solve dat? TVT3-blogi 26.1.2012. <https://blogs.helsinki.fi/nooratur/>