Viidennellä kurssikerralla pääpaino oli itsenäisissä harjoituksissa ja kertaamisessa. Aluksi kuitenkin hyödynsimme jo viime kerralla valmistelemaamme Pornaisten aluetta kuvaavaa karttaa. Yhteisessä harjoituksessa opettelimme bufferointia esimerkiksi luomalla teille ja koululle bufferivyöhykkeet eri ehdoilla. Lisäksi harjoittelimme select by location -toiminnon käyttöä, jota hyödynnettiin esimerkiksi, kun haluttiin selvittää kaikki tietyllä etäisyydellä tiestä sijaitsevat asuinrakennukset. Harjoittelimme myös karttakohteiden avulla laskemista ja laskimme esimerkiksi rajatun alueen sisäpuolelle jäävien tieosuuksien pituuden sum line lenghts -toiminnon avulla.
Itsenäisissä harjoituksissa meidän tuli itsenäisesti tehdä erilaisia tehtäviä. Tehtäviä tehdessä huomasi hyvin, mitkä asiat ovat jo tulleet tutummiksi ja missä asioissa tarvitsee enemmän harjoitusta. Harjoitukset sisälsivät myös bufferointia, esimerkiksi lentomelualueita kartoitettaessa Malmin sekä Helsinki-Vantaan lentokentillä (Kuva 1). Tehtävissä (Taulukko 1) tuli myös osata piirtää kohteita kartalle sekä käyttää select by location -toimintoa oikein, jota käytettiin selvitettäessä eri melualueiden sisäpuolelle jäävien rakennusten määriä. Tässä tehtävässä tuli huomattua, että uusia layereita luodessa on muistettava tarkastaa niiden koordinaattijärjestelmä, sillä muuten esimerkiksi bufferoinnissa tulee ongelmia, kun koordinaattijärjestelmät eivät vastaa toisiaan. Tehtävien teko sujui mielestäni kuitenkin hyvin, vaikka joissakin kohdissa joutui miettimään tarkkaan mitä on tekemässä ja miten haluttu tulos saadaan tuotettua.
Juna- ja metroasemiin liittyvissä tehtävissä (Taulukko 2) jatkoimme bufferoinnin harjoittelua sekä teimme laskutoimituksia, kuten prosenttiosuuksien laskemista. Lisäksi työikäisten prosenttiosuutta laskettaessa tuli tietoa osata siirtää attribuuttitaulukosta toiseen sekä yhdistää sitä. Työikäisten sarake tuli siis itse luoda oikeista ikäluokista ja siirtää se oikeaan attribuuttitaulukkoon. Näissä harjoituksissa join attributes by location -toiminnolla oli merkittävä osuus.
Seuraavaksi toteutetuissa taajamiin liittyvissä tehtävissä (Taulukko 3) tuli osata käyttää aiemmissa tehtävissä käytettyjä toimintoja sekä hieman soveltaa niitä. Tämä tehtävä oli haastavin. Join attributes by location -toiminnon käyttäminen suuren aineiston kanssa on varsin hidasta ja harmitti, jos tulos ei ollutkaan sitä, mitä oli tavoitellut. Lisäksi QGIS myös kaatui muutaman kerran. Ulkomaalaisten prosentuaalisten osuuksien laskeminen oli tehtävän hankalin osuus. Kuitenkin useamman yrityksen jälkeen nekin saatiin laskettua ja valittua select features by value -komennon avulla.
Viimeiseksi harjoitukseksi valitsin harjoituksen, joka koski koulupiirejä sekä koululaisia (Taulukko 4). Harjoituksessa tuli jälleen osata hyödyntää aiempia tunnilla käytettyjä toimintoja sekä hieman soveltamista. Tässäkin harjoituksessa joutui välillä todella miettimään, mitä on tekemässä ja miten tulos saadaan tuotettua.
Yhteenvetona voidaankin sanoa, että nämä harjoitukset paljastivat hyvin, mitkä toiminnot ovat hallussa ja mitkä tarvitsevat vielä harjoitusta. Harjoituksissa tärkeintä oli ymmärtää, mitä oikeastaan on tekemässä ja sen jälkeen pohtia, millä toiminnoilla ja komennoilla haluttu tulos saadaan tuotettua. Kuten Alex Nylanderkin toteaa, aina aivot eivät kuitenkaan toimi niin kuin haluaisi. Tästä johtuen haluttuun lopputulokseen pääseminen saattaa tapahtua useamman mutkan kautta. Käytetyimmät komennot ja toiminnot ovat jääneet parhaiten muistiin ja niiden käyttö on onnistunut pääasiassa ihan hyvin. Olen kuitenkin Jonna Kääriäisen kanssa samaa mieltä siitä, että olemme vasta raapaisseet QGIS:in pintaa. Ohjelmassa on varmasti paljon muitakin mahdollisuuksia ja toimintoja, joista emme vielä tiedä mitään. Ohjelman käyttö siis vaatii varsin hyvää perehtymistä sen käyttöön ja eri toimintoihin sekä yleistä tietämystä käytettävistä aineistoista.
Lähteet
Kääriäinen, J. (16.2.2020). Analyysityökaluilla uutta tietoa. Luettu 24.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/kaarijon/
Nylander, A. (18.2.2020). Kurssikerta 5: Buffereita ja väestöanalyysejä. Luettu 24.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/alny