Neljännellä kurssikerralla keskityimme rasteri- ja ruutuaineistojen sekä erilaisten pistemäisten kohteiden käsittelyyn.
Ensimmäisessä yhteisessä harjoituksessa loimme väestömäärää kuvaavan ruutuaineistopohjaisen kartan (Kuva 1). Ruudukon luominen kartan pohjaksi tapahtui muutamilla asetuksien säädöillä, kuten esimerkiksi ruutujen koon ja muodon määrittämisellä. Tämän jälkeen haluttu tieto tuli saada siirrettyä juuri luodun ruudukon attribuuttitietoihin, joka tapahtui join attributes by location -komennon avulla. Tässä yhteydessä on mahdollista määrittää, mitä tietoja ollaan siirtämästä mistä mihinkin sekä suorittaa samalla laskutoimituksia. Tämän jälkeen ruudukkoon siirretty tieto on mahdollista esittää kartalla.
Itsenäisessä harjoituksessa meidän tuli valita haluamamme aihe ja esittää se vastaavanlaisesti kartalla kuin yhteisessä harjoituksessa. Valitsin aiheekseni ruotsinkielisten määrän ja loin siitä kartan (Kuva 2). Kuten yhteisessä harjoituksessa, tuli tässäkin siirtää haluttu tieto tietokannasta toiseen ja suorittaa vastaavia toimintoja. Yhteisiä harjoituksia vastaavien harjoitusten tekeminen itsenäisesti auttaa huomattavasti hahmottamaan ja ymmärtämään juuri opittuja uusia komentoja sekä toimintoja paremmin. Lisäksi tässä vaiheessa huomaa, mitkä asiat ovat jääneet hyvin muistiin ja mitkä kaipaavat vielä kertausta.
Ruotsinkielisten osuutta kuvaava kartta on varsin informatiivinen ja siitä pystytään havainnoimaan selkeästi ruotsinkielisen väestön jakautumista pääkaupunkiseudulla. Kuitenkin jos esimerkiksi vertaillaan väestön jakautumista ja ruotsinkielisen väestön jakautumista on tärkeää huomata, että ruotsinkieliset ovat osa koko väestöä, joten legendojen lukuarvojen huomioiminen on tärkeää. Karttaa tarkastelemalla voidaan huomata, että ruotsinkieliset sijoittuvat pääasiallisesti samoille alueille kuin väestö yleisesti ottaen. Tarkemmin tarkasteltuna eroavaisuuksia kuitenkin löytyy: ruotsinkielisiä asuu erityisesti Helsingin ydinkeskustan alueella. Muita keskittymiä esiintyy esimerkiksi Lauttasaaressa, Kauniaisissa sekä Espoon etelä- ja kaakkoisosissa. Esimerkiksi Kauniaisten alue on tunnettu kaksikielisyydestään. Michaela Söderholm on myös huomauttanut blogissaan, että ruotsinkieliset keskittyvät usein samoille alueille ja usein näille alueille on kehittynyt erilaisia palveluita, kuten päiväkoteja ja kouluja, jotka ovat ruotsinkielisiä. Tämä ruotsinkielinen palvelutarjonta taas houkuttelee alueelle yhä enemmän ruotsinkielisiä. Venla Moisio kuitenkin huomauttaa blogissaan, ettei ruotsinkielisten sijoittumista eri alueille pääkaupunkisedulla voida kokonaisvaltaisesti selittää.
Koropleettikarttaan verrattuna ruutuaineiston etu on siinä, että siinä tiedon jakautumista sekä esiintymistä voidaan tarkastella huomattavasti tarkemmin eikä se ole sidoksissa alueellisiin rajauksiin, kuten kuntajakoon. Esimerkiksi harjoituksissa käytetyissä ruuduissa tietoa tarkastellaan neliökilometrin tarkkuudella. Matti Katajisto huomauttaa blogissaan myös, että ruutuaineistojen hyvä puoli on myös niiden säännöllisyys ja tarkasteltavien ruutujen samansuuruisuus. Molemmissa kartoissa ongelmaksi koituu kuitenkin karttojen hahmottuminen ulkopaikkakuntalaisille, sillä pääkaupunkiseudun alueet voivat olla vieraita. Vilma Koljonen oli tehnyt saman huomion omassa blogissaan ja kirjoittaakin, että ruutukartta voi osoittautua jopa turhaksi, mikäli lukija ei kykene sitomaan sitä mihinkään alueeseen. Toisaalta taas aineiston ruutumuotoisuuden vuoksi nimistön lisääminen kartalle saattaisi vaikuttaa kartan luettavuuteen tekemällä siitä epäselvän.
Viimeisenä harjoituksena tarkastelimme rasteriaineistoa. Ensiksi toimme ohjelmaan peruskarttalehden Pornaisista, jonka päälle tuotiin korkeusmalli. Korkeusmalli koostui neljästä eri osuudesta, jotka yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämän avulla pystyimme saamaan korkeuskäyrät kartalle. Lisäksi kokeilimme rinnevarjostuksen luomista ja sen hyödyntämistä peruskarttalehden tukena. Lopuksi vielä valmistelimme aineistoa seuraavaa kurssikertaa varten piirtämällä kartalle vektorikohteita. Tällaisia kohteita olivat viivakohteina esitetyt tiet sekä pistekohteina esitetyt asuinrakennukset.
Lähteet
Katajisto, M. (5.2.2020). Varsinaista velhoilua. Luettu 8.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/mattikat/
Koljonen, V. (7.2.2020). Ruudut ja rasterit tutuiksi. Luettu 8.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/vilmakol/
Moisio, V. (5.2.2020). Viikko 4 – Ruudukoiden hyödyntämistä ja rasteriaineistoihin tutustumista. Luettu 8.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/moivenla/
Söderholm, M. (7.2.2020). Mot ljusare (GIS)tider. Luettu 8.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/micsoder/