Seitsemättä kurssikertaa varten meidän tuli etsiä itseämme kiinnostavaa aineistoa, josta luotaisiin useampi karttaesitys varsinaisella kurssikerralla. Valitsin alueekseni Islannin. Tämän jälkeen tuli päättää, millaisella rajauksella valittua aluetta kannattaisi käsitellä ja mitä tietoa siitä haluaa esittää. Päädyin valitsemaan rajaukseksi kuntajaon.
Aineiston etsiminen vei huomattavasti enemmän aikaa kuin olin olettanut. Halusin kuitenkin pitäytyä suunnitelmassani ja lopulta kaikki tarvittavat aineistot löytyivät. Tilastotietoa Islannista löytyi varsin kattavasti Statistics Iceland -sivustolta. Islannin väestön jakautuminen on varsin mielenkiintoinen, joten halusin tutkia sitä lisää. Väestötietoa oli saatavilla kuntajaon mukaan, joten väestön jakautumisen tutkiminen oli mahdollista. Valitsin tilastotietoa koko väestön lisäksi myös lapsista ja nuorista (0-14-vuotiasta) sekä vanhemmasta väestöstä (yli 65-vuotiaista). Islannin kartan löytäminen kuntajaolla oli kuitenkin haastavaa. Pitkän etsinnän jälkeen tällainen tiedosto vihdoin löytyi Landmælingar Íslands -sivustolta. Tiedosto sisälsi Islannin kuntajaon useilta eri vuosilta, joten oli tärkeää valita jako, joka täsmää tilastotietojen kuntajakoa.
Varsinaisella kurssikerralla alkoi karttaesitysten toteuttaminen. Kartan avaaminen sujui ongelmitta. Valmiiksi .csv muodossa ladattujen tiedostojen tuominen QGIS:iin onnistui myös. Seuraavaksi väestötiedot tuli saada siirrettyä kuntakartan attribuuttitietoihin. Koska molemmissa tiedoissa kuntien nimet olivat samat eli niissä oli yhdistävä tekijä, onnistuisi tietojen siirtäminen join -komennon avulla. Aiemmalta kurssikerralta kuitenkin muistin, että nimistön oikeinkirjoitus tulisi varmistaa. Kaikissa kohdissa kuntien nimet eivät täsmänneetkään täysin, joten väestötietoja täytyi käsitellä Excelissä uudestaan, jotta kuntien nimet olisivat identtiset. Näiden muutosten jälkeen tietojen yhdistäminen onnistui ja karttaesityksen laatiminen jatkui.
Ensimmäisessä kartassa (Kuva 1) kuvataan koko Islannin väestön alueellista jakautumista lukumäärinä koropleettikarttana. Kartasta voidaan huomata, kuinka suurin osa Islannin väestöstä asuu Reykjavíkissa ja sen lähialueilla. Islannin koko väestömäärä vuonna 2019 oli 356 991, joista 128 793 eli reilu kolmasosa asuu Reykjavíkin alueella (Statistics Iceland). Islannin keskiosien asumattomuus johtuu esimerkiksi vaikeasta maastosta sekä laavakentistä ja jäätiköistä. Lisäksi jotkin alueet ovat vaarallisia tulivuoritoiminnan vuoksi. Luultavasti myös suurin osa palveluista, työpaikoista ja kouluista sijaitsee Reykjavíkissa ja sen lähialueilla, mikä houkuttelee ihmisiä alueelle.
Toisessa kartassa (Kuva 2) kuvataan 0-14-vuotiaiden suhteellisia osuuksia väestöstä kunnittain. Tätä varten nuorten suhteelliset osuudet tuli ensin laskea omaksi sarakkeekseen attribuuttitietoihin. Kartasta voidaan tarkastella nuorten sijoittumista suhteessa muuhun väestöön. Onkin siis huomattava, että kartassa ei kuvata nuorten osuuksia lukumäärinä. Verrattaessa 0-14-vuotiaiden osuuksia samanlaiseen karttaan yli 65-vuotiaiden osuuksista (Kuva 3) voidaan huomata, miten 0-14 ja yli 65-vuotiaiden osuudet sijoittuvat kartalle. Suurimmat 0-14 vuotiaiden osuudet näyttävät sijoittuvan Reykjavíkiin ja sen lähialueille sekä muutamiin Pohjois- ja Itä-Islannin kuntiin. Reykjavíkin alueelle sijoittuminen saattaa selittyä juuri työpaikka- ja palvelutarjonnalla. Muutamien Pohjois- ja Itä-Islannin kuntien osuudet voisivat selittyä kuntien mahdollisesti alhaisella väkiluvulla, jolloin 0-14-vuotiaita ei lukumääräisesti asu alueella suurta määrää, mutta muuhun väestöön verrattuna kuitenkin enemmän kuin monissa muissa kunnissa. Lisäksi on huomioitava, että tummin värisävy tarkoittaa korkeimmillaan 24,4% osuutta.
Yli 65-vuotiaiden osuuksien jakautuminen on hieman erilainen kuin 0-14-vuotiaiden. Painopiste ei esimerkiksi ole Reykjavíkin alueella, vaan on jakautunut tasaisemmin. Esimerkiksi Pohjois-Islannissa on muutamia kuntia, joissa yli 65-vuotiaiden osuudet ovat suurimmillaan. Suurimmillaan osuudet ovat 47,5% kunnan väestöstä. Jakautumisen taustalla voisi olla samankaltainen ilmiö kuin Suomessa, jossa nuoret ja aikuiset muuttavat pääkaupunkiseudulle tai muihin kasvukeskuksiin samalla kun lähtökuntiin jää iäkkäämpi väestö. Syynä ilmiölle ovat juuri esimerkiksi palvelujen, työpaikkojen ja koulutuksen sijoittuminen näille alueille, Islannissa luultavasti Reykjavíkiin.
Yhteenvetona voidaan sanoa, kuten myös Tuija Hyvättinen toteaa blogissaan, että kurssi on ollut opettavainen. Kurssi on opettanut paljon uutta sekä haastanut ongelmanratkaisussa. Erilaiset oivallukset ja onnistumiset ovat parantaneet monien asioiden hahmottamista ja ymmärtämistä. Myös käsitys geoinformatiikasta on kehittynyt kurssin aikana ja monet teoriatasolla olleet asiat, kuten erilaiset analyysimenetelmät ovat konkretisoituneet käytäntöön.
Lähteet
Hyvättinen, T. (28.2.2020). Homma purkkiin! Luettu 19.3.2020
https://blogs.helsinki.fi/hytuija/
Landmælingar Íslands
https://atlas.lmi.is/LmiData/index.php?id=290309629896
(Luettu 25.2.2020)
Statistics Iceland
https://www.statice.is/ (Luettu 25.2.2020)