Uusihakala, Katja 2008: Memory Meanders: Place, Home and Commemoration in an Ex-Rhodesian Diaspora Community. Research Series in Anthropology. Helsinki: Helsinki University Press.
Memory Meanders is an ethnographic analysis of a postcolonial migrant community, white former Rhodesians, who have emigrated from Zimbabwe to South Africa after Zimbabwe’s independence in 1980. An estimated 100 000 whites left the country during the first years of independence. Majority of these emigrants settled in South Africa. In recent years President Mugabe’s land redistribution program has inflicted forced expulsions and violence against white farmers and black farm workers, and instigated a new wave of emigration. Concerning the study of Southern Africa, my research is therefore very topical. In recent years there has been a growing concern to study postcolonialism as it unfolds in the lived realities of actual postcolonies. A rising interest has also been cast on colonial cultures and white colonials within complex power relationships. My research offers insight to these discussions by investigating the ways in which the colonial past affects and effects in the present activities and ideas of former colonials. The study also takes part in discussing fundamental questions concerning how diaspora communities socially construct their place in the world in relation to the place left behind, to their current places of dwelling and to the community in dispersal. In spite of Rhodesia’s incontestable ending, it is held close by social practices; by thoughts and talks, by material displays, and by webs of meaningful relationships. Such social memory practices, I suggest, are fundamental to how the community understands itself. The vantage points from which I examine how the ex-Rhodesians reminisce about Rhodesia concern ideas and practices related to place, home and commemoration. I first focus on the processes of symbolic investment that go into understanding place and landscape in Rhodesia and ask how the once dwelled-in places, iconic landscapes and experiences within places are reminisced about in diaspora.
Uusihakala, Katja & Matti Eräsaari (toim.) 2016. Ruoan kulttuuri. Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen. Turenki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Ruoka tuo ihmisiä yhteen, mutta myös vetää rajoja ihmisten välille: ruokalajit, -tavat, -kiellot ja muut perinteet ovat voimakas kulttuuristen erojen ja ryhmien ilmentäjä. Ruoka on symboli, jonka avulla muodostetaan sosiaalisia suhteita ja ilmaistaan kulttuurisia arvoja – rakennetaan ihmisyhteisöjä. Ruoan kulttuuri – Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseentarjoaa kattauksen suomalaista ruoka-antropologiaa ja toimii johdantona antropologisen ruokatutkimuksen kannalta keskeisiin teemoihin kuten jakamiseen, yhdessä syömiseen tai toisten ruokkimiseen. Teoksen artikkelit kertovat etnografisen tutkimusaineiston avulla ruoasta ja sen merkityksestä Afrikan, Tyynenmeren, Kaakkois-Aasian ja Latinalaisen Amerikan yhteiskunnissa. Samalla kirja näyttää, kuinka ruokaa voidaan käyttää tutkimusaineistona ihmistieteissä.
Gould, Jeremy & Katja Uusihakala (toim.) 2016: Tutkija peilin edessä. Refleksiivisyys ja etnografinen tieto. Helsinki: Gaudeamus.
Miten tutkijan henkilökohtaiset piirteet – ikä, sukupuoli, uskonto, etnisyys, luokka-asema sekä kulttuurisesti opitut ajattelutavat – vaikuttavat etnografisesta kenttätutkimuksesta muodostuvaan tietoon? Onko tutkijan mahdollista hallita näiden piirteiden vaikutusta? Miten muodostaa henkilökohtaisista havainnoista tieteellisiksi tutkimustuloksiksi kelpaavaa tietoa? Tutkija peilin edessä luotaa ihmistieteiden peruskysymyksiä. Suomalaisten tutkijoiden tapaustutkimusten ja henkilökohtaisten kokemusten avulla kirja tarkastelee, miten tieto syntyy tutkijan ja tutkittavan välisessä vuorovaikutussuhteessa.
Metcalf, Peter 2018 [2005]: Antropologia. Suom. Matti Eräsaari, Timo Kallinen ja Katja Uusihakala. Helsinki: Gaudeamus.
Antropologiaesittelee kulttuurien tutkimuksen käytännön työtä, keskeisimmät tutkimusalat ja alan kehitystä. Kirjassa selvitetään, mitä kulttuurilla tarkoitetaan antropologian tutkimuskohteena ja millaisilla menetelmillä kulttuuria tutkitaan. Teoksessa virheelliset käsitykset erillisistä ihmisroduista romutetaan. Lisäksi selviää, miten järjestäytynyt yhteiskunta voi hyvin toimia ilman valtiomaista rakennetta tai erillistä johtajaa ja kuinka perhesuhteisiin ja kuolemaan suhtaudutaan eri puolilla maailmaa. Esimerkit antropologian merkittävimmistä oivalluksista osoittavat, kuinka tärkeää muunlaisten kulttuurien tuntemus on sekä toisten että oman yhteiskunnan ilmiöiden ymmärtämisessä. Teos toimii johdatuksena antropologiaan opintojaan aloittavalle sekä helppotajuisena matkana maailman ympäri kielistä, kulttuureista ja uskonnoista kiinnostuneelle lukijalle.