Harjoitteluiden jälkeen tein koko Suomen kattavan prismaattisen kartan, joka kuvaa ulkomaalaisten määriä kunnittain. Kartan kolmiulotteisuudesta ja muuttujien puuttumisesta johtuen siinä ei poikkeuksellisesti ole mittakaavajanaa, legendaa eikä pohjoisnuolta. Koska kyseessä on kuitenkin kaikille tuttu Suomi, puute ei haittaa kovin paljoa. Prismaattisella kartallani eri kunnat näkyvät eri korkuisina: korkeimmilta näyttävissä on eniten ja matalimmissa vähiten maahanmuuttajia. Kuten Aurora Frändekin (2011) on todennut blogissaan, prismaattista karttaa voisi tavallaan pitää kolmiulotteisena pylväsdiagrammina, vaikka se onkin pylväitä vaikeampi tulkita. Arvot ovat absoluuttisia, joten kartalla matalana näkyvässä, pinta-alaltaan pienehkössä kunnassa voi todellisuudessa olla suhteellisesti eli prosentuaalisesti hyvinkin paljon maahanmuuttajia, verrattuna kantaväestöön. Muutamissa pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun alueiden kunnissa on niin paljon ulkomaalaisia, että niiden pylväät kohoavat peräti kartan ulkopuolelle asti.
Prismaattiselta kartaltani näkyy selvästi kaksi seikkaa maahanmuuttajien sijoittumisesta: he keskittyvät eteläiseen Suomeen ja suurimpiin kaupunkeihin. Maahanmuuttajia on absoluuttisesti vähiten Koillis-Suomessa, Lapissa ja Suomenselän seudulla. Syyt tiettyjen alueiden ja kaupunkien suosimiselle ovat maahanmuuttajilla oletettavasti samoja kuin maassamuuttavilla suomalaisillakin: suurissa, kasvavissa kaupungeissa on tarjolla palveluja ja opiskelu- ja työpaikkoja. Niihin on myös hyvät liikenneyhteydet. Asuntojakin on paljon, joskaan ei välttämättä vapaita sellaisia.
Kartalta ilmenevät asiat tuntuvat melko itsestäänselviltä, ja kartta oli pääpiirteissään sellainen kuin olin etukäteen odottanutkin. Ehkä yllättävintä oli se, että Ahvenenmaallakin asuu varsin paljon ulkomaalaisia. Olin jotenkin stereotyyppisesti olettanut, että koska Ahvenanamaalla saavat vain paikalliset omistaa maata, siellä asuisi enimmäkseen paikallisia suomenruotsalaisia. Nyt kun asiaa ajattelee tarkemmin, niin alueen ulkomaalaiset lienevät tietysti ruotsalaisia, onhan kyseisellä itsehallintoalueella vahvaat siteet länsinaapuriin. Suomen itärajan ulkomaalaiskeskittymät puolestaan voidaan selittää alueen venäläisväestöllä.
Teemakarttatekstin lähteet:
Frände, Aurora (2011). TVT3 24.1.2011 Luento 2. Afrande´s blog. Helsingin yliopisto. 26.1.2011. <https://blogs.helsinki.fi/afrande/2011/01/26/tvt3-24-1-2011-luento-2/>
Artikkeli 1.
Toisella kurssikerralla oli oman teemakartan laatimisen lisäksi tehtävänä lukea englanninkielinen artikkeli, joka käsitteli kahden teeman päällekkäistä käyttöä teemakartassa. Anne Leonowiczin (2006) kirjoittama tieteellinen teksti oli paikoin varsin haasteellista luettavaa. Pääpiirteissään artikkelin sanoma oli, että päällekkäiset teemat ovat varsinkin maallikkolukijoille vaikeaselkoisia, mutta niiden avulla saadaan kuitenkin näkyville paljon tietoa. Helppolukuisiin, yksitasoisiin teemakarttoihin tyytyminen ei artikkelin mukaan ole suositeltavaa, koska ne jäävät helposti yksipuolisiksi ja ikään kuin orvoiksi, ilman yhteyttä muihin kartoilla havainnollistettavissa oleviin ilmiöihin. Moniteemaisten karttojen avulla voidaan saada selville ilmiöiden riippuvuus- ja syy-seuraus-suhteita. Niiden tarkka tulkitseminen edellyttää tavanomaista huolellisempaa kartan ja legendan tarkastelua ja niiden pohtimista. Moniteemaisten karttojen valmistaminenkin on vaativampaa kuin yksiteemaisten, ja saattaa edellyttää erillisten paikkatieto- ja kartanteko-ohjelmien käyttöä. Moniteemakartat eivät siis välttämättä soveltuisi vaikkapa tavallisen sanomalehden havainnollistavaksi kuvitukseksi, vaan ovat enemmänkin tutkijoiden apuväline.
Artikkelin alkuosa koostui pääosin yllämainitunlaisesta pohdiskelusta, mutta loppuosa olikin pitkälti vain erään tutkimuksen kuvailua ja referointia. Tutkimuksessa oli annettu opiskelijajoukolle tulkittavaksi usean teeman sisältäviä teemakarttoja, ja katsottu, miten hyvin he saavat tulkittua ja analysoitua niitä. Lopuksi artikkelissa oli muutamia kuvia teemakartoista. Näiden karttojen legendat poikkesivat perinteisistä siten, että niiden vieressä oli kuvattuna kartan esittämien teemojen välinen korrelaatio- eli vastaavuuskäyrä pisteineen.
Tekstin paikoittainen vaikeaselkoisuus johtui lähinnä siinä käytetyistä termeistä, joista kaikki eivät olleet minulle ennestään aivan itsestäänselviä. Myös tekstin kielellä oli vaikutusta, sillä englannin osaamiseni ei ole valitettavasti mitään huipputasoa.
Artikkeli-tekstin lähteet:
Leonowicz, Anna (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for
visualization of geographical relationship. Geografija – Kartografija. Polish Academy of Sciences, Institute of Geography and Spatial Organization. 26.1.2011. <https://moodle.helsinki.fi/file.php/3710/KK2/Geog_033_037_spalvotas.pdf>