Voimaannuttava neuropsykiatrisen valmennuksen asiantuntija-koulutuksen vertaisryhmä Kaakko käyttää asiakastyössään näitä valmennusmenetelmiä:
Kirsi:
• kortit (pesäpuu, spectrovision, näkymiä verannalta…)
• elämän kartasto
• pienet esineet
• erilaiset silmälasinsangat
• elämänjana/tarina
• elämän roolit
• post-it laput (opiskelija kertoo jotakin omaa asiaansa, ja minä samalla kirjoitan post-it lapulle yhden hyvän ominaisuuden kerrallaan)
• voimavarakukkanen
• siilikonsepti (jokainen löytää paikkansa: mistä pidät, missä olet hyvä, mistä on hyötyä myös muille)
• aarrekartta
• omat tärkeät valokuvat/ oma tärkeä musiikki
Ansku ja Nina käyttävät työssään mm. näitä menetelmiä:
• Pesäpuun korit ja muut kortit ovat käytössä
o käyttötapoja on tilanteen mukaan erilaisia. mm. etsitään seuraavaa tavoitetta tai kehittämisen kohdetta. voidaan myös työstää vahvuuksia ja itsetuntoa.
• Pienet esineet (esim. kaikki kinder yllätykset, lasten vanhat pikkulelut yms)
o samantapaisia työskentelymenetelmiä kuin korteilla tai sitten ihan keskustelun tukena voi valita olotilan mukaisia esineitä. Esineen pitäminen kädessä ja sen kautta kertominen voi helpottaa puhumista, jos menetelmänä muuten on puhuminen
• Valmennettavan lähipiirille tehdyt kirjalliset ohjeet toimintatavoista
• Erilaiset mittarit
• Elämänjana
• Akupunktio ja magneetit
• Koulukodilla käytössä oma s-files kansio jota täytetään nuoren omien tarpeiden mukaisessa järjestyksessä. Myös itsenäistyvien nuorten kanssa on oma itsenäistymispassityöskentely.
Henna:
Arvioivat: Lähtötasokartoitukset, oppimistyylitestit, tulohaastattelu, elämäntilanteen arviointi, alkukartoitus
Strukturoiviin: Opintojakson suunnitelma, HOPS, HOJKS, lukujärjestys, työajanseuranta, vuorokausikello, viikko-ohjelma, jaksokartta
Visualisoiviin: Fläppi tai A3 paperi, erilaiset polut, elämänjana
Reflektoiviin: Itsenäistymisen tukemisen työkirja, depressiokoulu, elämän aakkoset, vahvuuteni, unelmatyöskentely, miellekartat ja posterit, verkostokartta
Lisäksi: Erilaisia ryhmäyttäviä tehtäviä, opiskelutekniikan harjoituksia kuten muistiinpanot, opiskeluasenteen kartoitus, muistitekniikan harjoitukset jne.
Eevaliisan työyhteisössä käytössä mm. seuraavia:
Imba- ja Melba – arviointimenetelmät työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Omien vahvuuksien, osaamisen kartoitus erilaisilla kirjallisilla / keskustellen käsiteltävillä taito- ja osaamisanalyyseillä
Voimavara-aurinko
Aarrekartta
Elämän eväsreppu
Erilaisia leikkimielisiä pari- ja ryhmätehtäviä
Valmennuskirja / asiakkaan oma treenikirja sähköisessä muodossa (osana sähköistä asiakastietojärjestelmää): tavoitteet, pilkkominen osatavoitteisiin, tavoitteiden toteutumisen seuranta, kirjaaminen, missä mennään -keskustelut
Hei vaan, ja kiitos edelliselle kirjoittajalle ja ryhmälle loistavista menetelmävinkeistä!
Meidän ryhmässä kävimme ehkä hieman lyhyemmän keskustelun aiheesta, ja tässä ryhmämme käyttämiä menetelmiä:
-Coaching-sauvakävely:
A-M:lla on kahdet sauvat työpisteessään. Kävely toimii hyvin ylivilkkaiden asiakkaiden kanssa. Liike vaikuttaa auttavan valmennettavaa keskittymään eikä puhe ole niin rönsyilevää kuin hiljaisessa vastaanottohuoneessa. Liikunta on myös aina plussaa sekä valmennettavalle että valmentajalle.
-Hoitotiimin ja asiakkaan yhteistapaamiset:
Näissä pyrkimyksenä jakaa ajantasaista tietoa asiakkaan tilanteesta ja tarvittaessa esim. ADHD-diagnoosista. Tapaamisen aikana pyritään etsimään asiakkaan itsensä allekirjoittamia tavoitteita yhdessä ryhmän kanssa. Ryhmästä valitaan myös tukihenkilö/tukihenkilöt, jotka tarvittaessa seuraavat tarkemmin asiakkaan edistymistä ja tukevat tarvittaessa.
-Tilanneanalyysi, kuvin tai kirjoitettuna:
Mm. kognitiivisen psykoterapian käyttämä menetelmä, jossa pohditaan tilanteita, joissa ongelmia ilmenee. Tilanne jaetaan osiin,
TAPAHTUMA-TUNNEREAKTIO JA TULKINTA-TOIMINTA
Tavoitteena saada ymmärrys siitä, etteivät itse tilanteet aiheuta toimintaa automaattisesti, vaan oma tulkinta tilanteesta on ratkaiseva tekijä. Tärkeää myös, että joka kohdassa on mahdollista pysähtyä ja pohtia missä mennään ja onko aikomalleni toiminnalle vaihtoehtoja. Olenko tekemässä itselleni haitallisen tulkinnan tilanteesta ja minkälaiseen käytökseen tämä voi johtaa.
-Sosiaaliset tarinat:
Esim. haastavan käytöksen yhteydessä. Tilanne käydään läpi kuvin ja sanoin, miltä tilanne tuntui (voi valita esim. tunnekuvista sopivan). Pohditaan yhteisesti vaihtoehtoisia tapoja toimia. Pyritään siihen, että asiakas itse löytäisi hyvän vaihtoehtoisen tavan toimia.
-Sähköpostituki:
Joidenkin asiakkaiden on helpompi kirjoittaa asioistaan kuin tuoda niitä puhumalla esiin. Kirjoittaminen myös konkretisoi asioita ja auttaa asiakasta reflektoimaan omaa ajatteluaan.
Voimaannuttava neuropsykiatrisen valmennuksen asiantuntija-koulutuksen vertaisryhmä Kaakko käyttää asiakastyössään näitä valmennusmenetelmiä:
Kirsi:
• kortit (pesäpuu, spectrovision, näkymiä verannalta…)
• elämän kartasto
• pienet esineet
• erilaiset silmälasinsangat
• elämänjana/tarina
• elämän roolit
• post-it laput (opiskelija kertoo jotakin omaa asiaansa, ja minä samalla kirjoitan post-it lapulle yhden hyvän ominaisuuden kerrallaan)
• voimavarakukkanen
• siilikonsepti (jokainen löytää paikkansa: mistä pidät, missä olet hyvä, mistä on hyötyä myös muille)
• aarrekartta
• omat tärkeät valokuvat/ oma tärkeä musiikki
Ansku ja Nina käyttävät työssään mm. näitä menetelmiä:
• Pesäpuun korit ja muut kortit ovat käytössä
o käyttötapoja on tilanteen mukaan erilaisia. mm. etsitään seuraavaa tavoitetta tai kehittämisen kohdetta. voidaan myös työstää vahvuuksia ja itsetuntoa.
• Pienet esineet (esim. kaikki kinder yllätykset, lasten vanhat pikkulelut yms)
o samantapaisia työskentelymenetelmiä kuin korteilla tai sitten ihan keskustelun tukena voi valita olotilan mukaisia esineitä. Esineen pitäminen kädessä ja sen kautta kertominen voi helpottaa puhumista, jos menetelmänä muuten on puhuminen
• Valmennettavan lähipiirille tehdyt kirjalliset ohjeet toimintatavoista
• Erilaiset mittarit
• Elämänjana
• Akupunktio ja magneetit
• Koulukodilla käytössä oma s-files kansio jota täytetään nuoren omien tarpeiden mukaisessa järjestyksessä. Myös itsenäistyvien nuorten kanssa on oma itsenäistymispassityöskentely.
Henna:
Arvioivat: Lähtötasokartoitukset, oppimistyylitestit, tulohaastattelu, elämäntilanteen arviointi, alkukartoitus
Strukturoiviin: Opintojakson suunnitelma, HOPS, HOJKS, lukujärjestys, työajanseuranta, vuorokausikello, viikko-ohjelma, jaksokartta
Visualisoiviin: Fläppi tai A3 paperi, erilaiset polut, elämänjana
Reflektoiviin: Itsenäistymisen tukemisen työkirja, depressiokoulu, elämän aakkoset, vahvuuteni, unelmatyöskentely, miellekartat ja posterit, verkostokartta
Lisäksi: Erilaisia ryhmäyttäviä tehtäviä, opiskelutekniikan harjoituksia kuten muistiinpanot, opiskeluasenteen kartoitus, muistitekniikan harjoitukset jne.
Eevaliisan työyhteisössä käytössä mm. seuraavia:
Imba- ja Melba – arviointimenetelmät työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Omien vahvuuksien, osaamisen kartoitus erilaisilla kirjallisilla / keskustellen käsiteltävillä taito- ja osaamisanalyyseillä
Voimavara-aurinko
Aarrekartta
Elämän eväsreppu
Erilaisia leikkimielisiä pari- ja ryhmätehtäviä
Valmennuskirja / asiakkaan oma treenikirja sähköisessä muodossa (osana sähköistä asiakastietojärjestelmää): tavoitteet, pilkkominen osatavoitteisiin, tavoitteiden toteutumisen seuranta, kirjaaminen, missä mennään -keskustelut
Hei vaan, ja kiitos edelliselle kirjoittajalle ja ryhmälle loistavista menetelmävinkeistä!
Meidän ryhmässä kävimme ehkä hieman lyhyemmän keskustelun aiheesta, ja tässä ryhmämme käyttämiä menetelmiä:
-Coaching-sauvakävely:
A-M:lla on kahdet sauvat työpisteessään. Kävely toimii hyvin ylivilkkaiden asiakkaiden kanssa. Liike vaikuttaa auttavan valmennettavaa keskittymään eikä puhe ole niin rönsyilevää kuin hiljaisessa vastaanottohuoneessa. Liikunta on myös aina plussaa sekä valmennettavalle että valmentajalle.
-Hoitotiimin ja asiakkaan yhteistapaamiset:
Näissä pyrkimyksenä jakaa ajantasaista tietoa asiakkaan tilanteesta ja tarvittaessa esim. ADHD-diagnoosista. Tapaamisen aikana pyritään etsimään asiakkaan itsensä allekirjoittamia tavoitteita yhdessä ryhmän kanssa. Ryhmästä valitaan myös tukihenkilö/tukihenkilöt, jotka tarvittaessa seuraavat tarkemmin asiakkaan edistymistä ja tukevat tarvittaessa.
-Tilanneanalyysi, kuvin tai kirjoitettuna:
Mm. kognitiivisen psykoterapian käyttämä menetelmä, jossa pohditaan tilanteita, joissa ongelmia ilmenee. Tilanne jaetaan osiin,
TAPAHTUMA-TUNNEREAKTIO JA TULKINTA-TOIMINTA
Tavoitteena saada ymmärrys siitä, etteivät itse tilanteet aiheuta toimintaa automaattisesti, vaan oma tulkinta tilanteesta on ratkaiseva tekijä. Tärkeää myös, että joka kohdassa on mahdollista pysähtyä ja pohtia missä mennään ja onko aikomalleni toiminnalle vaihtoehtoja. Olenko tekemässä itselleni haitallisen tulkinnan tilanteesta ja minkälaiseen käytökseen tämä voi johtaa.
-Sosiaaliset tarinat:
Esim. haastavan käytöksen yhteydessä. Tilanne käydään läpi kuvin ja sanoin, miltä tilanne tuntui (voi valita esim. tunnekuvista sopivan). Pohditaan yhteisesti vaihtoehtoisia tapoja toimia. Pyritään siihen, että asiakas itse löytäisi hyvän vaihtoehtoisen tavan toimia.
-Sähköpostituki:
Joidenkin asiakkaiden on helpompi kirjoittaa asioistaan kuin tuoda niitä puhumalla esiin. Kirjoittaminen myös konkretisoi asioita ja auttaa asiakasta reflektoimaan omaa ajatteluaan.