Kurssikerta 2 – Lisää karttoja!

Projektioita projektioiden päälle…

Mites se kurssikerta sitten sujui?

Toisella kurssikerralla perehdyimme jo hieman syvemmin QGIS-ohjelman käyttöön tekemällä harjoitustehtäviä liittyen erilaisiin projektioihin ja niiden erojen vertailuun keskenään. Käsittelimme opettajan johdolla vaihe vaiheelta ensimmäisen karttaharjoituksen kohtia, mikä selvensi kokonaiskuvaa ja auttoi pääsemään tehtävässä eteenpäin. Aluksi harjoitukset tuntuivat hankalilta ja työläiltä, koska QGIS-ohjelman näppäimet menivät sekaisin ja työvaiheita oli vaikea hahmottaa kunnolla. Harjoituksien edetessä homma alkoi onneksi sujumaan paljon sujuvammin ja viimeisen karttatehtävän kohdalla olo tuntui jo melkein mestarilta.

 

Aloittelua:

Aluksi harjoittelimme ohjelmiston käyttöä muun muassa mittaamalla eri koordinaattijärjestelmillä etäisyyksiä ja pinta-aloja. Vertailin alkulämmittelyssä esimerkiksi TM35FIN-koordinaattijärjestelmän ja Robinsonin projektion antamaa leveyttä Raaseporin kunnan poikittaisessa läpimitassa. Sain tulokseksi:

TM35FIN

Leveys: noin 41 kilometriä

Robinson
Leveys: noin 64 kilometriä

(En mene takaamaan mittojen tarkkuutta tai tiedon täydellistä oikeellisuutta)

 

Tehdyt harjoitukset

Ensimmäisessä opettajajohtoisessa kartassa kuvataan Robinsonin projektion pinta-alan suhdetta TM35FIN-projektioon (kuva 1). Halusin laittaa karttaan kahdeksan luokkaväliä, koska silloin kartasta tulee tarkempi. Toisaalta luokkavälit ovat suhteellisen tiheästi, eikä arvoilla ole kovinkaan paljon välieroa. Minusta kahdeksan luokkaa oli kuitenkin hyvä ratkaisu, koska se näytti kartalla hyvältä. Päätin ottaa väriksi sinisen eri sävyt, koska se miellytti sillä hetkellä juuri sopivasti silmää. Toisaalta värin vaaleimmat sävyt eivät erotu kartasta kovin selvästi, jolloin kartasta voi tulla helposti hieman harhaanjohtava.

Kuva 1 – Robinsonin projektion pinta-alan suhdeTM35FIN-projektion pinta-alaan.

 

Seuraavat kaksi karttaa tehtiin samalla tyylillä kuin ensimmäinen. Valitsin TM35FIN-projektion vertailtaviksi projektioiksi Mercatorin projektion (kuva 2) ja Winkel Triper -projektion (kuva 3). Valitsin jokaiseen karttaan eri värit, jotta ne olisi helpompi tunnistaa toisistaan analysointivaiheessa.

Kuva 2 – Mercatorin projektion pinta-alan suhdeTM35FIN-projektion pinta-alaan.

Kuva 3 – Winkel Triper -projektion pinta-alan suhdeTM35FIN-projektion pinta-alaan.

 

Kaikkien kolmen kartan tulokset näyttävät ainakin nopeasti vilkaistuna suhteellisen samoilta. Jaoin kaikissa luokat kahdeksaan osaan, joka entisestään vahvistaa karttojen samankaltaisuutta. Jos luokissa esiintyviä numeroita kuitenkin tarkastelee tarkemmin, huomataan, että Mercatorin projektio poikkeaa TM35FIN-järjestelmästä kaikkein merkittävimmin (kuva 2). Kuvassa 2 huomaa luokkavälien kulkevan huomattavasti pidemmissä väleissä kuin kahdessa muussa kartassa. Lisäksi värit ovat asteikon 3,95-8,26 välissä, kun muissa puolestaan pysytään havaintojen kanssa ainoastaan yhden numeron sisällä. Kartoista voi saada helposti harhaanjohtavan ja radikaalin kuvan luokkavälien ollessa niin pienet. Siksi on myös tärkeää kiinnittää niihin huomiota.

Mercatorin projektion erot heijastuvat erityisen paljon Pohjois-Suomeen. Muiden blogeja lukiessa huomasin Nea Tiaisella olevan tähän hyvin muotoiltu ja oikeanlainen selitys:

“Tämä johtuu siitä, että Mercatorin projektio on lieriöprojektio, joka kuvaa tarkimmin päiväntasaajan seudun, sekä pieniä alueita, kuten kaupunkeja. Suurempien alueiden kuvaamisessa Mercatorin projektion vääristymä kuitenkin kasvaa niin suureksi ettei se anna enää millään mittakaavalla realistisia taikka järkeviä lukuja, kuten aiemmassa pinta-ala vertailussa totesimme.”

– Nea Tiainen

 

Huomasin myös, että Eeva Raki oli jättänyt tekemänsä kartat vertailtavan projektion mukaiseksi, jolloin erot pystyy huomaamaan selvemmin. Eevan tekemä kartta Mercatorin projektion pinta-alavääristymistä (kuva 4) kuvaa edellä mainittua vääristymää Pohjois-Suomesta hyvin. Kartassa huomaa selvästi, että Pohjois-Suomi näyttää suhteessa isommalta verrattuna muuhun Suomeen.

Kuva 4 – Mercatrorin projektion pinta-alavääristymät

Tehnyt: Eeva Raki

 

On tärkeää oppia ymmärtämään, että eri karttaprojektioita käytetään eri tarkoituksiin riippuen siitä, mitä halutaan kartalla ilmaista. Kaikki projektiot eivät sovi kaikkiin käyttötarkoituksiin, vaan on osattava valita juuri siihen tarkoitukseen tai alueeseen sopiva projektio.

 

Lopputunnelmat:

Alkuvaikeuksien jälkeen karttaharjoituksia oli loppujen lopuksi ihan kiva tehdä. QGIS on tähän mennessä kumonnut aikaisemmat oletukset “vaikeasta” ja “työläästä” ohjelmasta ja antanut itsestään kiinnostavamman vaikutelman. Siispä: Eteenpäin kohti uusia harjoituksia.

 

Näihin kuvin ja tunnelmiin… 🙂

 

 

Käytetyt lähteet:

Raki Eeva: 2. Kurssikerta: Aineistojen pyörteissä , (Viitattu 27.1.2022) saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/eevaraki/

Tiainen Nea: Viikko 2. Projektio, projektio, projektio…,(Viitattu 27.1.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/tiainea/