Keskiviikko 18.1.2023 ensimmäinen kurssikerta
Kurssin alkuesittelyn jälkeisestä säikähdyksestä selvittyä ensimmäinen tunti sujui vähillä ongelmilla, ja sain jopa tunnin tehtävän tehdyksi. Siinä kohtaa mietin, että näin lupaava alku ei voi olla totta ja suuret ongelmat kurssin kanssa olisivat vielä tulossa. Ja näinhän se olikin, nimittäin heti seuraavana päivänä kun yritin tehdä kotona harjoitustehtävää en enää muistanut paljoakaan siitä, miten QGIS-ohjelmaa käytettiin.
Tunnilla tehty harjoitus 1.
Kurssin ensimmäisellä tunnilla tehty koropleettikartta havainnoi Itämeren alueen typpipäästöjä valtiokohtaisesti. Mielestäni karttaani jäi turhan tummat sävyt, esimerkiksi järvet ovat aivan liian tumman sinisellä näkyvissä, joka herättää liikaa huomiota. Kartta näyttää siltä, että se esittää suuren saderintaman, joka valtaa Suomen Juhannuksena, vaikka typpipäästöjen esittäminen pitäisi herättää huomio ensisijaisesti. Kartasta voidaan huomata, että Puola, Ruotsi ja Venäjä ovat Itämeren alueen suurimmat saastuttajat typen kannalta. Anna Liljefors kertoi blogissaan Anna’s blog Helcom alueesta seuraavasti: ”HELCOM on Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio ja sen jäsenmaita ovat Suomi, Ruotsi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa ja Tanska”. En olisi itse muistanut kertoa mitä kartassa käytetyn alueen nimi tarkoittaa.
Kuva 1. Itämeren alueen typpipäästöt kartalla.
Kotona tehty harjoitus Suomen kuntakartasta
Yritin jo yhden kerran tehdä harjoitustehtävää Suomen kunnista, mutta siitä ei tullut yhtään mitään, joten lopetin. Näin tunti myöhemmin päätin, että kokeilen vielä uudestaan ennen kuin pyydän apua. Valitsin muuttujaksi ruotsinkielisten osuuden Suomen kunnissa. Sain tällä kertaa aikaiseksi edes jonkinlaisen kartan ja aloin ehkä hieman paremmin hahmottamaan QGIS:n käyttöä. Ongelmakohdaksi kartan tekemisessä osoittautui attribuuttitaulukkoon uuden sarakkeen luominen, johon pitäisi saada suhteutetut arvot näkyviin. Päätin kuitenkin edetä kartan tekemisessä, vaikka arvot olivat todennäköisesti täysin väärät. Luulen, että minun täytyisi perehtyä enemmän siihen mitä suhteutetut arvot tarkoittavat ja miksi juuri niitä tulee käyttää, jotta voisi tietää miltä lukujen kuuluisi näyttää.
Kuva 2. Ensimmäinen yritys tehdä koropleettikartta itse.
Seuraavaksi tein kartan avun kanssa (kiitos Anna Liljefors ja Sini Koskela) ja kartan tekemisessä ei mennyt kuin viisi minuuttia. Kävi ilmi, ettei attribuuttitaulukon kanssa olisi tarvinnutkaan säätää mitään, joka on ihan loogista, sillä valitsin vaikeustasoksi helpoimman. Tästä tuli sitten erittäin huijattu olo kun kartan tekeminen olikin paljon yksinkertaisempaa kuin aluksi luulin. Ehkä ei siis kannatakaan ajatella kaikkea aina vaikeimman kautta. Kartasta voidaan huomata, että ruotsinkielisiä asustaa eniten länsirannikolla.
Kuva 3. Ruotsinkielisten osuus kunnissa – toinen yritys.
Kiitos ja onnittelut itselleni.
Viitteet:
Anna Liljefors (20.1.2023) Anna’s blog: Ensimmäinen kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/annalilj/ (Luettu: 23.1.2023)