Perjantai 17.2.2023 viides kurssikerta
Tällä kertaa harjoittelimme bufferointia ja tietyillä alueilla olevien muuttujien laskemista. Tunnin ensimmäisessä harjoituksessa laskimme bufferointia hyödyntäen Pornaisissa koulusta yli 1km kaukana asuvien ihmisten määrän. Tällöin täytyi valita toinen komento, jolla QGIS valikoi bufferoinnin ulkopuolelta asukaspisteet.
Itsenäiset harjoitustehtävät
Ensimmäisessä itsenäisessä tehtävässä oli tarkoituksena bufferoida ja laskea Malmin lentäkentän lähistöllä asuvat ihmiset 1km ja 2km säteillä (kuvat 2 & 3). Tässä kohtaa tuntia olin jo alkanut hahmottamaan vähän enemmän bufferoinnin toimintaa ja sitä mitä varten bufferointia tehdään. Oikeastaan olin ollut tunnilla jo aiemmin tällä viikolla, mutta en selvinnyt siellä loppuun asti, joten sain hyvin uuden yrityksen ja kertauksena tunnin alkupuolen perjantaina. Bufferoinnin ja select by location toimintojen avulla sain laskettua, että malmin lentokentän lähistöllä 2 kilometrin säteellä asuu 4949 ihmistä.
Samalla taktiikalla tein toisen bufferoinnin, jossa säde oli yhden kilometrin verran ja valintatyökalun laskujen perusteella 825 ihmistä asuu 1km säteellä Malmin lentokentästä.
Toisessa lentokenttä tehtävässä keskityttiin Helsinki-Vantaan lentokenttään ja sen läheisyyteen. Tässäkin bufferoitiin samalla tavalla kuin aiemmin ja laitettiin QGIS laskemaan paljonko ihmisiä asuu 2km säteellä kyseisestä lentokentästä. Kartasta voidaan huomata, että kyllähän siellä ihmisiä asuu ja määräksi tuli 2369 asukasta.
Kuvassa 5. on esitetty eri melualueet sekä niillä asuvat ihmiset. QGIS laskujen mukaan 7 ihmistä asuu 65db alueella 2km säteellä lentokentästä ja tämä tekee lyhyellä matikalla noin 0,3%. Tulos voi pitää paikkaansa, sillä tuskin monikaan haluaisi asua niin metelisellä alueella, jos saa itse valita.
55db alueella asuikin sitten jo 1780 henkilöä.
Kätevin oivallus tällä kertaa oli valintatyökalun käyttö ja sen yhteydessä save features as toiminto, jolla pystyi tallentamaan tietyt tiedot omaksi tietokannakseen. En siis tosiaan aiemmin ollut vielä oikein hahmottanut miksi täytyisi kokoajan tallentaa uusia layereita.
Yleisesti hahmotan QGiS ohjelman paremmin kuin ensimmäisellä tunnilla, jolla se vaikutti todella monimutkaiselta sekasorrolta, jonka käyttöön ei ikinä tottuisi. Nykyään hahmotan ainakin perustoiminnot ihan hyvin, mutta mitään vaikeampaa en kyllä osaisi tehdä, sillä niissä tuntuu olevan paljon eri vaiheita, joiden tekeminen vaatisi ehkä aikaa ja toistoja enemmän. Bufferointi on nyt viimeisimpänä mielessä edelliseltä tunnilta niin luulen, että sen käyttö luonnistuisi jos yrittäisin uudestaan bufferoida. Bufferointi myös vaikuttelee kätevältä toiminnolta. Sofia Salonen pohtiikin blogissaan, että tulvavyöhykkeitä voitaisiin tutkia luomalla puskurivyöhyke jokialueiden ympärille.
Haastavalta on tuntunut oikeiden arvojen saaminen legendaan jos tekee esimerkiksi jonkinlaista teemakarttaa missä ilmaistaan jotain numeroin. En oikein ikinä tiedä mitkä arvot olisivat sopivia, ja olisiko niitä pitänyt laskea jotenkin.
Jesjes ensi kertaan jos sinne asti selviää!
-Vilma
Lähteet:
Salonen, S. (16.2.2023) Sofia’s blog: Kurssikerta 5. 15.2.2023. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/sofisalo/ (Luettu: 23.2.2023)