Hei!
Geoinformatiikan menetelmät 1 alkoi perjantaiaamuna 22.1. kahdeksalta. Olin pienimuotoisen torstain illanvieton jälkeen nukkunut vain viitisen tuntia, minkä vuoksi aamuinen herätys oli vaikea, kuten myös keskittyminen luentoon sen edetessä. Suhtauduin kurssin alkuun melko avoimin mielin, eikä minulla ollut siitä erityisiä ennakko-oletuksia. Olin myös saanut ladattua QGIS-ohjelmiston koneelleni ennen ensimmäistä luentoa. Tuolloin perjantaiaamuna luennon seuraaminen tuotti siis hankaluuksia, ja jossain kohtaa tajusin, että on parempi jos katson luentotallenteen paremmalla ajalla ja keskityn tekemiseen virkeämpänä. Pysyttelin kuitenkin mukana luennolla koko ajan.
Kun vihdoin pääsin paneutumaan aiheeseen, huomasin, että tämä onkin ihan mukavaa! Olen ajatellut, ettei geoinformatiikka erityisemmin kiinnosta minua, vaikka olenkin siinä ihan hyvä ja välillä vähän turhankin pikkutarkka. Tiedän kuitenkin sen tosiasian, että GIS:in perustyökalut on hyvä ja tarpeellista hallita – päätyi maantieteessä tekemään sitten mitä tahansa. Tajusin, että voin muuttaa asennoitumistani GIS-juttuihin: saatan sittenkin tykätä tästä! Kunhan teen tehtävät ajallaan ja luentojen kanssa samassa tahdissa, eivät ne toivon mukaan jää roikkumaan niin pahasti kuin niillä yleensä on tapana.
Ensimmäinen harjoitustehtävä
Luentoa oli helppo seurata ja varsinkin tallenteen avulla on kätevää palata niihin kohtiin, joista jäi jotain epäselvyyksiä. Vaikka aineiston käsittely tuntuu välillä kinkkiseltä, on se yllättävän yksinkertaista ja loogista. QGIS:ssä on ihanan helppoa lisätä karttoihin esimerkiksi legenda, mittakaava ja pohjoisnuoli.
Ensimmäisellä luennolla käytimme kartan luomiseen aineistona tilastoa, jossa on laskettu Itämerta ympäröivien maiden osuus Itämeren typpipäästöistä valtioittain. Kartan teko oli oikeastaan melko simppeli juttu, kun etenin luennon kanssa samassa tahdissa ja keskityin kunnolla. Eniten käytin aikaa kartan visuaalisen puolen säätelyyn. Kuten Villekin
mainitsi postauksessaan, eri karttatasojen ääriviivat toivat kartalle turhaa sälää. Esimerkiksi järvet herättivät tarpeellista enemmän huomiota ääriviivojen kanssa, ja päädyinkin piilottamaan nämä kokonaan valmiista karttanäkymästä. Lopulliseen karttaan olen tyytyväinen, siitä tuli selkeästi luettava ja siisti.
Kuva 1. Osuus Itämeren typpipäästöistä valtioittain (%, 2015)
Kotitehtävä
Kotitehtävänä oli tehdä jokin oma kartta kolmesta eri vaikeustasosta, joista valitsin ensimmäisen eli yksinkertaisimman, ja tehtävä osoittautuikin melko helpoksi. En selkeästi ollut ainoa, sillä muiden blogitekstejä lukiessa moni muu oli päätynyt samaan valintaan.
Aineistona käytin Moodlesta löytynyttä Suomen kunnat -karttatasoa, jonka attribuuttitiedoista päädyin luomaan kaksi karttaa: toisen, joka näyttää yli 65-vuotiaiden osuuden kuntien väestöstä ja toisen, joka kuvaa 0-14 -vuotiaiden osuutta kuntien väestöstä. Karttoja tarkastelemalla voi erottaa Suomen kartalta ne kunnat, joissa lapsia on muuhun väestöön nähden eniten, ja kunnat, joissa vanhempaa väestöä on paljon. Ensimmäisen kartan perusteella voi todeta, että Suomessa on peruskouluikäistä nuorempia lapsia melko suuri osa väestöstä ainoastaan Oulun seudulla, mutta suurimmassa osassa Suomea lasten osuus väestöstä on melko pieni. Toki prosenttiosuuksien vaihteluvälit ovat melko pieniä, joten erot kuntien välillä eivät todellisuudessa ole kovin radikaaleja. Jäin myös miettimään, tuliko karttoihini jokin virhe, sillä molemmissa kartoissa legendan prosenttiosuudet ovat samat, vaikka mitattava asia on eri. Tajusin tämän kuitenkin vasta karttojen valmistumisen jälkeen, enkä enää palannut muuttamaan niitä.
Kuva 2. 0-14 -vuotiaiden osuus kuntien väestöstä vuonna 2015 (%)
Toisessa kartassa erottuvat selkeästi ne alueet, joilla yli 65-vuotiaita on suurempi osa kunnan väestöstä. Alueet näyttäisivät nopeasti katsottuna olevan suurempien kaupunkikeskusten väliin jääviä alueita sekä moni kunta Itä-Suomen ja Koillismaan alueelta.
Kuva 3. Yli 65-vuotiaiden osuus kuntien väestöstä vuonna 2015 (%)
Tällaisten karttojen tekeminen oli mukavan helppoa ja mielenkiintoista, sillä aineistot ja komennot olivat vielä toistaiseksi melko yksinkertaisia. Tekisi melkeinpä mieli viettää aikaa enemmänkin karttojen käsittelyn parissa, mutta nyt on kuitenkin hyvä pitää vähän taukoa ja odottaa seuraavan kurssikerran uusia haasteita!
-Sarianna
Lähteet
Väisänen, Ville:
https://blogs.helsinki.fi/villvais/2021/01/23/qgis-hommat-tulille/
