Tämä kurssikerta alkoi pienellä ulkoilulla, jossa keräsimme omia havaintopisteitä Epicollect-sovelluksen avulla. Näistä ryhmäläisten keräämistä pisteistä muodostui yhteinen tietokanta, jonka lataamalla QGISiin harjoittelimme aineiston visualisointia.
Lisäsin omia karttaesityksiäni varten Quick map services -lisäosalla ESRI Light -taustakartan, joka on hyvä taustakartta tiedon esittämistä varten. Tämän jälkeen visualisoin kerättyjen pisteiden viihtyvyyttä kuvaavaa muuttujaa vihreän eri sävyillä. Koska luokitteluväli saa arvoja vain välillä 0–5, ei luokittelumenetelmällä ole paljoa merkitystä. Pystyin siis hyvin esittämään jokaisen arvon omassa luokassaan.
Toteutin aineistolle IDW-interpoloinnin: visualisoin tulokset vihreällä single band pseudocolor -värikartalla, jossa tummat vihreän sävyt kuvaavat suurimpia arvoja. Käytin häivytysasetuksena overlayta, jotta sekä interpolointi että taustakartta erottuisivat.
Itsenäistehtävät
Itsenäistehtäväosuudessa vaihtoehtona oli valita aineistoksi jokin hasardeihin liittyvä aineisto, kuten maanjäristysdataa. Päädyin valitsemaan ohjeiden tietokannoista tarkasteltavaksi tulivuori- sekä maanjäristystietokannat. Valitsin karttojani varten ne tulivuoret, jotka luokiteltiin kerrostulivuoriksi. Olen lähdössä vaihto-opiskelijaksi Ecuadoriin, joten karttojeni teemoiksi valikoituivat Amerikat ja Ecuador. Tarkoituksena oli tuottaa tarjolla olevista aineistoista omaa luovuutta käyttäen karttoja, jotka voisivat sopia myös opetustarkoituksiin.
Ensimmäiseen karttaan (kuva 1) visualisoin Pohjois- ja Etelä-Amerikan tulivuoret niiden korkeuden mukaan. Kartasta voi havaita litosfäärilaattojen alityöntövyöhykkeen, jossa Nazcan laatan työntyminen Etelä-Amerikan laatan alle on muodostanut Etelä-Amerikan länsirannikon kattavan kerrostulivuorien jonon. (Jostain syystä kartta latautui blogiin todella huonolaatuisena, pahoittelut!)
Kuva 1. Pohjois- ja Etelä-Amerikan kerrostulivuoret. Lähde: NCEI Database
Toinen karttani (kuva 2) käsittelee manner-Ecuadorin kerrostulivuorien tyyppejä. Lisäsin pisteiden labeleiksi tulivuorten nimet. Kartta esittelee Ecuadorin 36:sta tulivuoresta ne 22, jotka ovat ensisijaisesti muodostuneet kerrostumalla.
Kuva 2. Manner-Ecuadorin tulivuoret tyypeittäin. Lähde: NCEI Database
Kolmatta karttaa varten latasin tietoa maanjäristyksistä, ja valitsin ensin suurin piirtein Ecuadorin alueelle rajautuvat järistykset. Latasin Ecuadorin rajat vektoritiedostona, ja Select by location –työkalun avulla rajasin maanjäristystiedot Ecuadorin alueelta. Kartassa (kuva 3) on esitettynä Ecuadorin 5–10 magnitudin maanjäristykset vuosien 1970–2012 välillä. Luokittelu on tehty järistyksen voimakkuuden mukaan. Kuten kuvista 2 ja 3 voi havaita, Ecuador on vulkaanisesti hyvin aktiivista aluetta. Myös voimakkaita, yli viiden magnitudin järistyksiä on ollut viimeisten noin 50 vuoden aikana.
Kuva 3. 5-10 magnitudin maanjäristykset Ecuadorissa vuosina 1970-2012. Lähde: NCEDC
Pidin kuudennesta kurssikerrasta: omaa luovuutta sai käyttää hieman vapaammin esimerkiksi visualisoinnin suhteen. Muun muassa Ilarin blogissa oli upeita pluginien avulla luotuja tyylikkäitä karttoja!
Kurssi melkein paketissa!
Lähteet:
Leino, I. (25.2.2021). https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/2021/02/25/kuudes-kurssikerta/ Noudettu 21.12.2023.
https://catalog.data.gov/dataset/global-volcano-locations-database
https://ncedc.org/anss/catalog-search.html
