CANCELED/ PERUTTU: 20.3.2020 Better Judgments?

CANCELED / PERUTTU Better judgments? Epistemic effects of deliberative mini-publics

Maija Jäske, Samforsk, Åbo Akademi,

Time: Friday, 20.3.2020 at 13:15-14:45, Metsätalo (Unioninkatu 40) Sali 29



In a democratic system, citizens ought to have an enlightened understanding of policy choices (Dahl 1989). The polarization and fragmentation of information environments has, however, made it difficult for citizens to form considered opinions (Aelst et al., 2017). Acquiring information and forming “enlightened” opinions is particularly difficult in referendums, which is why they are often criticized for voter ignorance (Colombo, 2018). Different ways to educate and inform referendum voters have been tested by political scientists (e.g. Neijens and de Vreese, 2009). Most recently, deliberative mini-publics such as the Citizens’ Initiative Review have been offered as a solution to the problem of voter competence in referendums. This paper studies how a deliberative mini-public affects factual knowledge and consistency of vote preferences in a referendum campaign.

Recent research on referendums shows that voters are capable of making justified and consistent choices in the right conditions (Colombo, 2018; Neijens and de Vreese, 2009). In this paper we analyse the case of Citizens Jury on Referendum Options in Korsholm, Finland, that took place prior to a consultative local referendum on municipal merger. We explore how reading the statement written by a deliberative jury affects accuracy of beliefs and consistency of opinions in the wider public. The data come from a survey experiment (N=77/97) conducted after the citizens’ jury and before the referendum. The results shed light on the potential epistemic effects of deliberative mini-publics (Estlund & Landemore 2018) and opens avenues to research on inequalities in voter competence by studying whether these effects vary in different sociodemographic groups.


The emerging fourth sector & Trade union organizing and changing civic activism in the early 2000s

Understanding the Emerging Fourth Sector and Its Governance Implications

A literature review by Mikko Rask

Abstract: The fourth sector has traditionally been said to include families, households, neighbours, and friends; however, recently competing definitions have begun to emerge. Three different strands can be observed in the fourth-sector literature. The first strand centres on the notion of one-to-one aid. The second strand of the fourth-sector literature centres on self-organizing civic activism. The third strand focuses on hybrid organizations. The main purpose of this paper is to devise a ‘working model’ of fourth-sector involvement. The model will include a) a definition of the fourth sector that will acknowledge the different academic traditions involved with the fourth-sector phenomenon, b) an interpretation of the main characteristics and driving forces of the phenomenon, and c) identification of the main governance issues and challenges emerging around fourth-sector involvement. Using a general activity theoretical framework as a heuristic tool focusing attention on the actors, tools, objectives, and outcomes of any form of activity, four criteria for the definition of the fourth sector are proposed.

MR_Fourth Sector


Trade union organizing and changing civic activism in the early 2000s

Anna Malinen will present the research plan of the PhD dissertation

Abstract: The latest decades have seen the emergence of individual and collective forms of action that do not easily conform to top-down approaches or the current, established idea of the third sector – if defined as an organization-dominated sphere (as is the case in Finland). There is a growing literature on the theme of a fourth sector, which has also been defined as actors and activities “outside of organizations”.

These developments pose a real challenge to traditional organizations, among them trade unions. In the upcoming research project, the main idea is to apply the evolving concept of the fourth sector to a Finnish trade union context. The project is taken up against a background of falling trade union membership levels in Finland as well as internationally. There is a need to examine to what extent trade unions of today are perceived as relevant actors for channeling people’s concerns, and what kind of  changes might be needed in the relation between unions and their (potential) membership.

The more specific focus will be on current trade union efforts to renew the ways in which members are recruited and invited to participate at local and workplace levels. The employment of this so-called organizing model has been spreading in Finnish trade unions during the last decade. Its aim is to create a “snowflake” structure of trade union activism networks.

The research will be set within the subject of Political history. An historical perspective will be useful, as trade unions have a well-established position in Finnish society. From a third/fourth sector perspective, they can be characterized as both rooted in a very traditional form of social movement and “bureaucracy-heavy” organizations (and, as such firmly located within the scope of the third sector). The current forms of organizing are also perceived as both revolutionizing and a “return-to-basics” way of conducting trade union work, a divide which further necessitates a historical understanding.

Of particular interest are the meanings that trade union organizers and decision makers on the one hand, and union members on the other hand, give to the organizing efforts of their unions. To achieve a fourth sector/organizing comparison, attention will be given to the types of actor and action that emerge from fourth sector theory vs. experiences and accounts concerning organizing efforts.

AM 28.2.2020_Politics of co-creation


Time: Friday, 28.2.2020 at 13:15-14:45, Metsätalo (Unioninkatu 40) Sali 29

Utopian, dystopian and realist perspectives on the models of participatory budgeting

Participatory budgeting (PB) has spread throughout world in recent years. Finnish municipalities are also in a process of introducing this method among their tool of participatory planning and decision making. However, there is much room for thinking about alternative designs, with different implications for practice. In this presentation Mikko Rask will first distinguish between six main models as implicitly introduced in the Finnish context of PB, and then discuss some major issues related to the utopian, dystopian and realist evaluations of this approach: How can it be regarded as a tool for making cities more democratic and enhancing the quality of life of their citizens; how it can be regarded as an instrument of power that just cements existing structures of inequalities; or how it can be selectively and flexibly used an instrument of policy making, citizen participation, and even that of knowledge co-creation. The talk will be based on recent evaluation studies and engagement with several municipalities in Finland. The seminar will be highly reflective and calling for discussions with experts and researchers interested in this topic.

Time: Friday, 7.2.2020 at 13:15-14:45, Metsätalo (Unioninkatu 40) Sali 29

Presentation slides Utopian&dystopian&realist

Seminar 17.1.2020: Effect of the city’s intervention on online public engagement: A case study of participatory budgeting using stochastic actor-oriented models

Despite the burgeoning literature on online deliberation, few studies have empirically examined the effectiveness of policy design and behavior intervention. Most previous studies tend to focus on new technology and evaluate the quality of deliberation and opinion change based on interviews, surveys, and experiments. However, the author argues that the role of governments is still crucial regardless of technology, and attention needs to be paid to research how citizens actually engage in online deliberative settings. Against the backdrop, the author will present preliminary results of a case study that aims to analyze the effect of interventions on online engagement. The analysis selected a case of Omastadi, a pilot participatory budgeting project initiated by the City of Helsinki that used a digital platform in which citizens proposed and developed ideas into feasible plans in collaboration with citizens and experts. The raw data were collected by parsing the web pages of all proposals and plans, then reconstructed into longitudinal network data. The relationship between interventions and significant change of engagement will be analyzed through stochastic actor-oriented models.

Time: Friday, 17.1.2020 at 13:15-14:45, Metsätalo (Unioninkatu 40) Sali 29

The presenter Bokyong (Bo) Shin is a PhD student in Urban Studies, Faculty of Social Sciences, University of Helsinki. He is interested in studying governance arrangements, where multiple stakeholders, who have different interests, resources, and power are incorporated into collective decision-making processes. Based on the communicative planning theory and social capital theory, he attempts to use statistical network models and topic modeling to investigate how actors build collective capacity and engage in deliberation under specific institutional settings.

Bokyong is a member of the Helsinki School of Critical Urban Studies


Politics of Co-creation Seminar – Yhteisluomisen politiikat seminaari

Next Friday, Master’s student Pauli Saloranta (University of Helsinki) and MA Andreas Sobe (Aalto University, School of Arts, Design and Architecture) will discuss participatory budgeting in Helsinki with discussants Post-doc researcher Titi Ertiö and Adjunct Professor Mikko Rask (University of Helsinki/ KTK). Pauli’s presentation will be held in Finnish with a preliminary title: ”Miksi budjetoidaan? Helsingin osallistuvan budjetoinnin tarkoitus ja tehtävä”. Andreas’ presentation is in English with the title ”Assessing design in a governmental organisation – A study on the impact of OmaStadi’s participatory budgeting design game on the City of Helsinki.”

Time: 3.5.2019, 13:15-14:45

Place: Unioninkatu 37, hall 1055



Lue loppuun

Yhteisluominen lainvalmistelussa 18.5.2018

Tutkimustiedon hyödyntäminen päätöksenteossa tunnistetaan yleensä yhdeksi onnistuneen ja laadukkaan päätöksenteon kriteeriksi. Aiemman lainvalmistelukirjallisuuden mukaan on kuitenkin havaittu, että tutkimustiedon merkitys lainvalmistelussa on puutteellista. Lainvalmistelulle asetettujen ihanteiden toteutumista estävinä seikkoina mainitaan usein vähäiset resurssit ja kiire sekä voimakas poliittinen ohjaus. Vähemmälle huomiolle on kenties jäänyt vaikutusarviointien politiikka-arviointien ja vaikutusten rajaaminen. Muun muassa edellä mainittuja näkökulmia seminaarissa avaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petrus Kautto, jolla on monipuolinen kokemus säädösten vaikutusten arvioinnista, politiikka-arvioinnin menetelmien kehittämisestä ja tiedon käytön tutkimuksesta.

Esityksessä tekninen avustaja Noora Alasuutari Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista esittelee lisäksi vastikään käynnistynyttä hanketta ”Tutkimustiedon hyödyntämisen hyvät käytännöt lainvalmistelussa: kohti parempaa sääntelyä?”, jonka tutkimuskonsortioon sekä Kautto että Alasuutari kuuluvat. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa, mitkä tekijät tai ongelmat vaikeuttavat tutkimustiedon hyödyntämistä käytännön lainvalmistelutyössä.


Slant, O., Rantala, K. & Kautto, P. (2014). Vaikuttavaa vaikutusarviointia? Vaikutusarvioinnin merkitys lainvalmisteluprosessissa. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 125. Helsinki 2014. Linkki artikkeliin:

Kautto, P. (2009). Nokia as an Environmental Policy Actor: Evolution of Collaborative Corporate Political Activity in a Multinational Company. Journal of Common Market Studies, 47 (1), 103-125. Linkki artikkeliin:

Ajankohta: Pe 18.5. klo 13-15

Paikka: Unioninkatu 40 C (Metsätalo/Kuluttajatutkimuskeskus), seminaarihuone C216

Co-creation as a strategy for universities May 4, 2018

Universities are increasingly needed to address global challenges. In particular, the humanities and social sciences have played an important role in anticipating social changes and solving problems alongside traditional technological solutions. These are the starting points and observations in a brand new publication “Co-creation. A Guide to Deepening Collaboration between Universities and Business Companies”.

In this seminar we will hear an introduction on the recent publication from one of its authors, Head of UH research services, Maarit Haataja, with a commentary from University Lecturer Leena Ripatti-Torniainen. The themes to be discussed during the seminar include but are not limited to the following topics:

  • Strategies of co-creation at the UH – what are they?
  • What are the rationales for promoting co-creation in the university context?
  • What are the practical methods and approaches for advancing co-creation and how do they work?

The seminar will take place on Friday, May 4th, at 13-15 o’clock at the Consumer Society Research Centre (Unioninkatu 40, Helsinki), seminar room C216.


Haataja, M., Hautamäki, A., Holm, E., Pulkkinen, K. ja Suni, T. (2018). Yhteisluominen. Opas yliopiston ja yritysten yhteistyön syventämiseen. Helsingin ylipisto. Toim. Antti Hautamäki.

Pfadenhauer, Michaela (2013). Competence – more than just a buzzword and a provocative term? Toward an internal perspective on situated problem-solving capacity. In Sigrid Blömeke, Olga Zlatkin-Troitschanskaia, Christiane Kuhn & Judith Fege (eds.), Modeling and measuring competences in higher education: Tasks and challenges. Rotterdam: Sense.


Yhteisluominen vastuullisen tiedepolitiikan välineenä – ajankohtaisia tutkimusteemoja


Päätökset tieteen rahoituksesta, sen perusteista, luonteesta ja tavoitteista vaikuttavat niin tiedeyhteisön työhön kuin myös muuhun yhteiskuntaan monitasoisesti. Puhe yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja vastuullisuudesta on lisääntynyt tiede- ja innovaatiopolitiikassa ja sitä tavoitellaan yhä useammin erilaisin yhteisluomisen keinoin. Vastuullinen tiede- ja innovaatiopolitiikka (Responsible Research and Innovation) on noussut etenkin EU-tasolla näkyväksi käsitteeksi, jonka kautta pyritään vastuullisempiin ja kestävämpiin kehityskulkuihin niin tutkimuksessa, innovaatioiden kehityksessä ja laajemmin yhteiskunnassa. Yhteisluominen eri toimijoiden välillä on oleellinen aspekti tässä vastuullisuuden tavoitteessa. Siihen liittyy mahdollisuuksien lisäksi monenlaisia haasteita, joista olisi tärkeää käydä laaja-alaista keskustelua.

Tässä seminaarissa Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen yliopistotutkija Mikko Rask kertoo Helsingin yliopiston sosiologian maisteriopiskelijan ja KTK:n harjoittelijan Susanna Vasen kanssa tutkimusteemoista, jotka nousevat vastuullisuuden tavoitteesta ja sen välineenä käytettävästä yhteisluomisesta tiede-ja innovaatiopolitiikassa. Luennolla esitellään ja reflektoidaan muun muassa ”Philosophy of Responsible Innovation”- kurssin teemoja, joista Susanna oli oppimassa tammikuussa Hollannissa ja ”Promoting Societal Engagement in Research and Innovation” konferenssissa, jossa Mikko oli puhumassa helmikuussa.

Keskustelua ohjaavat seuraavat kysymykset:

  • Lisääkö yhteisluominen (co-creation) tiedepolitiikan vastuullisuutta, ja jos lisää, miten?
  • Millä tavoin yhteisluominen voi voimaannuttaa tutkijoita ja muita toimijoita?
  • Mitä haasteita yhteisluominen asettaa vastuulliselle tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle?


Van den Hoven, J., G.-J. Lokhorst, and I. Van de Poel 2012. Engineering and the Problem of Moral Overload. Science and Engineering Ethics 18(1): 143-55.

Rask, M, Mačiukaitė-Žvinienė, S, Tauginienė, L, Dikčius, V, Matschoss, K, Aarrevaara, T and d’Andrea, L (2018). Public Participation, Science and Society: Tools for Dynamic and Responsible Governance of Research and Innovation. Routledge, London UK and New York, U.S. Chapter 1.

Rip, A., The past and future of RRI. Life sciences, society and policy 2014, 10

Ajankohta: pe 20. huhtikuuta klo 13-15

Paikka: Unioninkatu 40, C216 (Metsätalo, Kuluttajatutkimuskeskus)

Co-creation liiketalouden näkökulmasta ja konsulttikentällä

Linda Turunen ja Markku Anttonen lähestyvät 23.3.2018 seminaarissa co-creationia liiketalouden näkökulmasta ja pohtivat millaisia sisältöjä trenditermi voi saada konsulttikentällä. Onko co-creation kokoelma metodeja, kokonaisvaltainen prosessi vai kenties lähestymistapa? Entä mitkä ovat keskeisiä elementtejä ja piirteitä, jotka erottavat co-creationin muista samansuuntaisista toimintatavoista? Alustukset tuovat esimerkkejä co-creationin moninaisista muodoista ja käytännöntoteutuksista.

Puhujien esittely

Linda Turunen on konsulttikentän ja akateemisen maailman rajapinnassa vaikuttava tutkija ja Insights Strategist. Akateeminen ura ja väitöskirja markkinoinnin alalta kasvatti halua nähdä mitä tutkimus on businessmaailmassa. Konsulttikokemus koostuu luovista pienistä toimistoista, jotka ovat erikoistuneet strategiseen designiin.

Markku Anttonen on yhden miehen monialayhtymäksi kutsuttu filosofian tohtori, jonka tutkimuskokemus kohdentuu ekotehokkuutta edistävien tuote-palvelukokonaisuuksien liiketoimintamallien tarkastelusta kiertotalouteen ja kulutukseen. Asiantuntijana hän on analysoinut mm. teollisen kemikaalijätteen kierrätyksen ohjauskeinoja, kehittänyt tekstiiliteollisuuden liiketoimintamalleja ja akateemisia vastuullisuusraportteja.


Sanders & Stappers (2008). Co-creation and the new landscapes of design. Co-Design, 4:1, 5-18. Linkki artikkeliin:

Johansson‐Sköldberg, U., Woodilla, J., & Çetinkaya, M. (2013). Design thinking: past, present and possible futures. Creativity and innovation management, 22(2), 121-146.

Ajankohta: pe 23. maaliskuuta klo 13-15

Paikka: Unioninkatu 40, C216 (Metsätalo, Kuluttajatutkimuskeskus)

Markku Mattila: Vastuullinen tiedepolitiikka Suomessa – kohti uusia pelinavauksia

Tieteellinen tutkimustoiminta on murroksessa, johon vaikuttavat tällä hetkellä monet tekijät, kuten lisääntyvä kilpailu supistuvista tutkimusmäärärahoista, tieteenvastaisuuden lisääntyminen ja pyrkimys valjastaa tutkimusta ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisemiseen. Murrosvaiheessa tarvitaan laaja-alaista keskustelua tieteen merkityksestä yhteiskunnassa, jotta voidaan kehittää uuteen toimintaympäristöön soveltuvia toimintamalleja. Tässä luennossa Suomen Akatemian entinen pääjohtaja Markku Mattila luo katsauksen ajankohtaisiin tiedepolitiikkakysymyksiin Suomessa ja globaalisti. Keskeinen tarkastelunäkökulma liittyy uusiin tapoihin kehittää vastuullisen tiedepolitiikan (responsible research and innovation) käytäntöjä, joiden avulla tiedon tuotanto on sekä tieteellisesti korkeatasoista että yhteiskunnallisesti relevanttia. Erilaiset tiedon yhteisluomisen (co-creation) käytännöt haastavat sekä perinteistä tiedepoliittista ajattelua että luovat uusia mahdollisuuksia valtiovallalle tukea julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tutkimuksen alalla.

Mattilan esitys


Markku Mattilan juttu Kanava-lehdessä: ”Mattila_yrittäjähenkinen valtio

Suomen innovaatiopolitiikan OECD-arviointi 2017:

Ajankohta: perjantai 2 helmikuuta 2018 klo 13-15

Paikka: Metsätalo, Unioninkatu 40, sali 11