Yhteisluominen vastuullisen tiedepolitiikan välineenä – ajankohtaisia tutkimusteemoja

20.4.2018

Päätökset tieteen rahoituksesta, sen perusteista, luonteesta ja tavoitteista vaikuttavat niin tiedeyhteisön työhön kuin myös muuhun yhteiskuntaan monitasoisesti. Puhe yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja vastuullisuudesta on lisääntynyt tiede- ja innovaatiopolitiikassa ja sitä tavoitellaan yhä useammin erilaisin yhteisluomisen keinoin. Vastuullinen tiede- ja innovaatiopolitiikka (Responsible Research and Innovation) on noussut etenkin EU-tasolla näkyväksi käsitteeksi, jonka kautta pyritään vastuullisempiin ja kestävämpiin kehityskulkuihin niin tutkimuksessa, innovaatioiden kehityksessä ja laajemmin yhteiskunnassa. Yhteisluominen eri toimijoiden välillä on oleellinen aspekti tässä vastuullisuuden tavoitteessa. Siihen liittyy mahdollisuuksien lisäksi monenlaisia haasteita, joista olisi tärkeää käydä laaja-alaista keskustelua.

Tässä seminaarissa Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen yliopistotutkija Mikko Rask kertoo Helsingin yliopiston sosiologian maisteriopiskelijan ja KTK:n harjoittelijan Susanna Vasen kanssa tutkimusteemoista, jotka nousevat vastuullisuuden tavoitteesta ja sen välineenä käytettävästä yhteisluomisesta tiede-ja innovaatiopolitiikassa. Luennolla esitellään ja reflektoidaan muun muassa ”Philosophy of Responsible Innovation”- kurssin teemoja, joista Susanna oli oppimassa tammikuussa Hollannissa ja ”Promoting Societal Engagement in Research and Innovation” konferenssissa, jossa Mikko oli puhumassa helmikuussa.

Keskustelua ohjaavat seuraavat kysymykset:

  • Lisääkö yhteisluominen (co-creation) tiedepolitiikan vastuullisuutta, ja jos lisää, miten?
  • Millä tavoin yhteisluominen voi voimaannuttaa tutkijoita ja muita toimijoita?
  • Mitä haasteita yhteisluominen asettaa vastuulliselle tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle?

Kirjallisuus

Van den Hoven, J., G.-J. Lokhorst, and I. Van de Poel 2012. Engineering and the Problem of Moral Overload. Science and Engineering Ethics 18(1): 143-55.

Rask, M, Mačiukaitė-Žvinienė, S, Tauginienė, L, Dikčius, V, Matschoss, K, Aarrevaara, T and d’Andrea, L (2018). Public Participation, Science and Society: Tools for Dynamic and Responsible Governance of Research and Innovation. Routledge, London UK and New York, U.S. Chapter 1.

Rip, A., The past and future of RRI. Life sciences, society and policy 2014, 10

Ajankohta: pe 20. huhtikuuta klo 13-15

Paikka: Unioninkatu 40, C216 (Metsätalo, Kuluttajatutkimuskeskus)

Co-creation liiketalouden näkökulmasta ja konsulttikentällä

Linda Turunen ja Markku Anttonen lähestyvät 23.3.2018 seminaarissa co-creationia liiketalouden näkökulmasta ja pohtivat millaisia sisältöjä trenditermi voi saada konsulttikentällä. Onko co-creation kokoelma metodeja, kokonaisvaltainen prosessi vai kenties lähestymistapa? Entä mitkä ovat keskeisiä elementtejä ja piirteitä, jotka erottavat co-creationin muista samansuuntaisista toimintatavoista? Alustukset tuovat esimerkkejä co-creationin moninaisista muodoista ja käytännöntoteutuksista.

Puhujien esittely

Linda Turunen on konsulttikentän ja akateemisen maailman rajapinnassa vaikuttava tutkija ja Insights Strategist. Akateeminen ura ja väitöskirja markkinoinnin alalta kasvatti halua nähdä mitä tutkimus on businessmaailmassa. Konsulttikokemus koostuu luovista pienistä toimistoista, jotka ovat erikoistuneet strategiseen designiin.

Markku Anttonen on yhden miehen monialayhtymäksi kutsuttu filosofian tohtori, jonka tutkimuskokemus kohdentuu ekotehokkuutta edistävien tuote-palvelukokonaisuuksien liiketoimintamallien tarkastelusta kiertotalouteen ja kulutukseen. Asiantuntijana hän on analysoinut mm. teollisen kemikaalijätteen kierrätyksen ohjauskeinoja, kehittänyt tekstiiliteollisuuden liiketoimintamalleja ja akateemisia vastuullisuusraportteja.

Kirjallisuutta

Sanders & Stappers (2008). Co-creation and the new landscapes of design. Co-Design, 4:1, 5-18. Linkki artikkeliin: https://doi.org/10.1080/15710880701875068

Johansson‐Sköldberg, U., Woodilla, J., & Çetinkaya, M. (2013). Design thinking: past, present and possible futures. Creativity and innovation management, 22(2), 121-146.

Ajankohta: pe 23. maaliskuuta klo 13-15

Paikka: Unioninkatu 40, C216 (Metsätalo, Kuluttajatutkimuskeskus)

Markku Mattila: Vastuullinen tiedepolitiikka Suomessa – kohti uusia pelinavauksia

Tieteellinen tutkimustoiminta on murroksessa, johon vaikuttavat tällä hetkellä monet tekijät, kuten lisääntyvä kilpailu supistuvista tutkimusmäärärahoista, tieteenvastaisuuden lisääntyminen ja pyrkimys valjastaa tutkimusta ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisemiseen. Murrosvaiheessa tarvitaan laaja-alaista keskustelua tieteen merkityksestä yhteiskunnassa, jotta voidaan kehittää uuteen toimintaympäristöön soveltuvia toimintamalleja. Tässä luennossa Suomen Akatemian entinen pääjohtaja Markku Mattila luo katsauksen ajankohtaisiin tiedepolitiikkakysymyksiin Suomessa ja globaalisti. Keskeinen tarkastelunäkökulma liittyy uusiin tapoihin kehittää vastuullisen tiedepolitiikan (responsible research and innovation) käytäntöjä, joiden avulla tiedon tuotanto on sekä tieteellisesti korkeatasoista että yhteiskunnallisesti relevanttia. Erilaiset tiedon yhteisluomisen (co-creation) käytännöt haastavat sekä perinteistä tiedepoliittista ajattelua että luovat uusia mahdollisuuksia valtiovallalle tukea julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tutkimuksen alalla.

Mattilan esitys

Taustalukemista:

Markku Mattilan juttu Kanava-lehdessä: “Mattila_yrittäjähenkinen valtio

Suomen innovaatiopolitiikan OECD-arviointi 2017:

Ajankohta: perjantai 2 helmikuuta 2018 klo 13-15

Paikka: Metsätalo, Unioninkatu 40, sali 11

Tieteen ja politiikan suunnittelun vuoropuhelu: mitä se oikein on?

Seminaarikerta tieteen ja politiikan suunnittelun vuoropuhelusta siirtyy parilla viikolla. Lämpimästä tervetuloa pe 27.5.!

Tieteen ja tutkijoiden odotetaan enenevissä määrin tekevän työtään vuorovaikutuksessa erilaisten sidosryhmien kanssa. Vuorovaikutuksen edistämiselle on lausuttu lukuisia poliittisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita, jotka ovat nostattaneet aktiivista keskustelua tiedeyhteisössä. Mutta mitä tämä paljon puhuttu vuorovaikutus käytännössä on? Vastaako todellisuus niitä mielikuvia, mitä tieteen ja yhteiskunnallisten sidosryhmien välisestä vuorovaikutuksesta on?

Kirsi Pulkkinen avaa näitä kysymyksiä tutkimuksen vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta koskevia havaintoja ruotien. Esitys keskittyy pohtimaan sitä, miten vuorovaikutus mielletään suhteessa tutkimustoimintaan. Onko tutkimus sidosryhmäyhteistyöstä irrallista, rinnakkain kulkevaa vai toisistaan erottamatonta? Voiko yhteiskunnallista vaikuttavuutta olla ilman vuorovaikutusta tiedeyhteisön ulkopuolisten tahojen kanssa? Esityksessä pureudutaan siihen, mikä motivoi vuorovaikutukseen ja mihin sillä pyritään. Mikko Rask taustoittaa vuorovaikutuksen tutkimusta ja sen merkitystä PE2020-hankkeen kautta.

Lue loppuun

PE 1.4. klo 13-15 Uudet ja vanhat osallistumismenetelmät päätösvalmistelussa – virkamiesten ja järjestöjen näkemyksiä

Miltä näyttää nykypäivän järjestöjen osallistuminen poliittiseen päätösvalmisteluun? Toimintatapoja on kehitetty, mutta ovatko rakenteiden muokkaukset muuttaneet osallistumisen vaikutuksia? Osallistumisen merkityksistä puhutaan paljon, ja ihmisten kiinnostus vaikuttaa ympäristöönsä on suurta. Samalla kuitenkin sitoutuminen järjestötoimintaan on vähentynyt, ja vaikuttaminen kanavoituu usein lyhytaikaisemman ja asiakeskeisen toiminnan kautta. Kuvio on monimutkaistunut, ja siksi onkin tärkeää selvittää, miten järjestövaikuttamisen arki nykyään toimii.

Järjestöjen ja muiden yhteiskunnallisten sidosryhmien osallistuminen poliittisten päätösten valmisteluun on muuttunut monella tavalla viimeisten vuosikymmenten aikana. Komitealaitoksesta on luovuttu ja sidosryhmien osallistuminen päätösvalmisteluun on aiempaa monimuotoisempaa. Samalla on kehitetty uusia verkko-osallistumisen menetelmiä kuten verkkokeskustelut ja -kyselyt (esim. Otakantaa.fi).

Juho Vesan ja Anu Kant0lan esitys pyrkii antamaan kokonaiskuvan eri osallistumismenetelmien käytöstä ja merkityksestä päätösvalmistelussa. Erityisesti verkko-osallistumisen eri keinot korostuvat.

Lue loppuun

TULOSSA pe 18.3. klo 13-15: Hyvinvointipalvelujen päätöksenteon tulevaisuus

Tutkija Hanna-Kaisa Pernaa Vaasan yliopistosta esittelee tekeillä olevaa väitöskirjatutkimustaan hyvinvointipalvelujen päätöksenteon tulevaisuudesta. Tutkimuksen taustalla on käsitys deliberatiivisen demokratian kasvavasta roolista julkisen toiminnan ohjauksessa (ks artikkeli).

Tutkimukseni empiirisen osuuden muodostaa Delfoi-menetelmän avulla kerätyt asiantuntijoiden (poliitikot, viranhaltijat, järjestöjen edustajat sekä kuntalaiset) käsitykset siitä, minkälaisia todellisia mahdollisuuksia ja esteitä liittyy keskustelevan demokratian ja kuntalaisten suoraan vaikuttamiseen hyvinvointipalvelujen päätöksenteossa. Paneelikeskustelun ja erilaisten arviointipyyntöjen avulla rakennetaan kuva hyvinvointipalvelujen kunnallisen päätöksenteon nykytilasta ja tulevaisuuskuvista osallisuuden lisäämisen kontekstissa.

Tervetuloa keskustelemaan päätöksenteon tulevaisuudesta ja Delfoi-menetelmän soveltamisesta! HUOM! Seminaari pidetään tulevasta perjantaista lähtien uudessa paikassa: Unioninkatu 35, Helsinki, kokoushuone 344.

TULOSSA pe 11.3.: Asiantuntijuuden laajeneminen ja tiede julkisuudessa

Mitä asiantuntijuuden laajeneminen tarkoittaa? Mihin suuntaan kehitys on menossa? Miten muutokseen tulisi suhtautua? Vaikuttaako asiantuntijuuden laajeneminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon?

Perjantaina 11.3.2016 Esa Väliverronen ja Sampsa Saikkonen tulevat puhumaan asiantuntijuuden rakentumisesta ja rajoista sekä erilaisten asiantuntijoiden strategioista. Asiaa lähestytään erityisesti terveellisen syömisen näkökulmasta. Piia Jallinoja kertoo rasvakiistojen jännitteistä, asiantuntijuudesta ja nautinnosta vuosina 1978-2013.

Tiedonnälän nostattamiseksi lue Piian blogi ruoasta järjen ja tunteen ulottuvuutena täältä.

Lue loppuun

TULOSSA PE 4.3. klo 13: Osallistuvan tiedontuotannon käytännöt ekosysteemipalvelututkimuksessa

Tervetuloa kuulemaan erikoistutkija Heli Saarikoskea Suomen ympäristökeskuksesta perjantaina 4.3.2016. Saarikoski kertoo OpenNESS-hankkeesta, joka pyrkii kehittämään ekosysteemipalvelun käsitteestä toiminnallista mallia käytännön tarpeisiin. Saarikosken esitykseen pitää kommenttipuheenvuoron ympäristöalan neuvonantaja Matti Nummelin ulkoministeriöstä.

Tieteellisestä tiedosta toivotaan usein ratkaisua yhteiskunnallisiin kiistakysymyksiin, mutta tutkimustiedon ristiriitaisuudet ja politisoituminen saattavat myös kärjistää ristiriitoja. Näyttöperustaisen päätöksenteon (evidence based policy) lisäksi tarvitaan yhteistoiminnallista tiedon tuotantoa (co-production of knowledge), jossa osapuolet rakentavat jaettua tietopohjaa yhteisen ongelmamäärittelyn, tiedon keräämisen ja analysoinnin kautta. Yhteistoiminnallisen tiedontuotannon lähtökohtana on, että asiantuntijuus ei ole keskittynyt vain tutkijoille vaan myös käytännön toimijoilla, esimerkiksi maanviljelijöillä, on kokemusperäistä tietoa luonnonvarojen käytön hallintaan liittyvistä kysymyksistä. Sidosryhmien läsnäolo edellyttää tutkijoiden ja tutkimustulosten viestinnältä selkeyttä ja ymmärrettävyyttä, jolloin tutkimustieto kääntyy paremmin päätöksenteon eväiksi. Lisäksi sidosryhmätahojen läsnäolo on tarpeen tiedon poliittisen hyväksyttävyyden ja hyödyllisyyden näkökulmasta: täsmällinenkään tieteellinen tieto ei auta ratkaisemaan ongelmaa, jos se vastaa väärään kysymykseen. Lue loppuun

TULOSSA PE 19.2. Organisaatioiden kehittäminen deliberatiivisen demokratian keinoin

Tohtoriopiskelija Juha Lindell  Vaasan yliopistosta tulee kertomaan deliberatiivisesta toimintatavasta keinona kehittää organisaatioita. Esimerkkitapauksena toimii Vaasan keskussairaalassa kokeiltu Terveysdynamo-menetelmä. Mitä hyötyjä ja haittoja laajan asianosaisten joukon tuominen mukaan toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja uudistamiseen liittyy? Minkälaisia kehitystarpeita Terveysdynamo-menetelmän pohjalta on hahmoteltu?

Tervetuloa mukaan keskustelemaan sote-uudistuksen ja muiden reformien kannalta ajankohtaisesta aiheesta!

 

TULOSSA 29.1. Itsenäisyyspäivän mielenosoitukset ja suomalainen poliittinen kulttuuri

Itsenäisyyspäivän mielenosoituksia on nähty viime vuosien aikana useita. Mitä ne kertovat suomalaisesta poliittisesta kulttuurista ja sen muutoksesta? Tohtoriopiskelija Samu Lindström tulee kertomaan ajankohtaista aihetta käsittelevästä tutkimuksestaan.

***
Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana useana itsenäisyyspäivänä järjestetyt mielenosoitukset ovat aika ajoin herättäneet laajaa julkista keskustelua tapahtumissa käytettyjen radikaalien toimintamuotojen vuoksi. Väitöskirjatutkimuksessani olen tutkinut mielenosoitukset järjestänyttä yhteiskunnallista liikettä ja sen historiaa havainnollisena esimerkkinä tavoista, joilla kansalaisliikkeet vaikuttavat poliittiseen toimintaympäristöönsä.

Lue loppuun