Archives 2015-2018

2018 seminaarin ohjelma

Yhteisluomisen politiikat -seminaari on suunnattu päätöksenteon, politiikan ja suunnittelukäytäntöjen tutkijoille, asiantuntijoille ja jatko-opiskelijoille. Seminaarisarjan tarkoituksena on tarjota foorumi keskustelulle yhteisluomisen (co-creation) roolista tutkimuksessa, innovaatiotoiminnassa ja näitä koskevassa päätöksenteossa.

Yhteisluominen, jossa tuotteita tai palveluja kehitetään yhdessä mahdollisten tulevien käyttäjien kanssa on pitkään ollut vakiintunut osa yritysten innovaatiotoimintaa. Viimeaikoina yhteisluomisen käytännöt ovat löytäneet tiensä innovaatiotoiminnan lisäksi akateemiseen tutkimukseen samoin kuin tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunnitteluun ja toteutukseen. Keskeistä toiminnassa on pyrkimys yhteiskunnallisten tarpeiden välittämiseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Vaikka yhteisluomisen käytännöt ovat syntyneet rikastuttamaan kaavoihin kangistuneita käytänteitä, uusien ajattelu- ja toimintatapojen tuominen tutkimuksen pelikentille ei tietenkään ole täysin ongelmatonta. Tutkimuksellisesti onkin kiinnostavaa pyrkiä ymmärtämää niitä vaikutuksia, reunaehtoja ja mahdollisuuksia, joita uudenlaiset yhteisluomisen käytännöt tuovat tullessaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehitykseen.

Seminaarisarjassa kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja ja analyyseja niin KTK:n omien tutkijoiden kuin ulkopuolisten asiantuntijoiden esittämänä. Esimerkkejä seminaarissa käsiteltävistä ja työn alla olevista teemoista ovat:

  • co-creation alustat ja niiden integrointi yliopistojen toimintaan
  • ‘neljäs sektori’ ja sen rooli tutkimuksessa, suunnittelussa ja päätöksenteossa
  • yhteisluominen ‘hyperkilpailun’ kontekstissa
  • vastuullisen tutkimustoiminnan periaatteet käytännössä
  • yhteisluovan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan uudet kapasiteetit

Seminaarin taustalla on Kuluttajatutkimuskeskuksessa toteutettava FIT4RRI-hanke, jossa tutkitaan avoimen ja vastuullisen tieteen jalkautumista Suomessa. Yhteisluomisen politiikat on jatkoa Kuluttajatutkimuskeskuksessa vuosina 2015-2016 järjestetylle osallistuvan päätöksenteon seminaarisarjalle, joka järjestettiin PE2020-hankkeen puitteissa.

Esitysten kieli: suomi tai englanti

Tila: Unioninkatu 40, Metsätalo, tila ilmoitetaan tapahtuman tietojen yhteydessä.

Aikataulu:

2.2.2018 klo 13-15 Markku Mattila, Suomen Akatemia
Vastuullinen tiedepolitiikka Suomessa – kohti uusia pelinavauksia

23.3.2018 klo 13-15 Markku Anttonen ja Linda Turunen, Helsingin yliopisto/ KTK

20.4.2018 klo 13-15 Susanna Vase ja Mikko Rask, Helsingin yliopisto/ KTK
Yhteisluominen vastuullisen tiedepolitiikan välineenä – ajankohtaisia tutkimusteemoja

4.5.2018 klo 13-15 Maarit Haataja ja Leena Ripatti-Torniainen, Helsingin yliopisto
Co-creation as a Strategy for Universities

18.5.2018 klo 13-15 Petrus Kautto (Syke) & Noora Alasuutari (Krimo/HY), Helsingin
Yhteisluomisen politiikat lainvalmistuksessa – Politics of co-creation in Drafting Law

Esityksiä on noin kolmen viikon välein. Kevään 2018 jäljellä olevista tapaamisista tiedotetaan piakkoin tällä sivustolla.

Yhteydenotot: Dos. Mikko Rask, Helsingin yliopisto, tel. 050 3222 012, sähköposti mikko.rask[at]helsinki.fi tai Nina Kahma, Helsingin yliopisto, tel. 050 5431 350, sähköposti nina.kahma[at]Helsinki.fi.

 

2016

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus ja PE2020 hanke käynnistivät osallistuvaa päätöksentekoa käsittelevän seminaarisarjan syksyllä 2015. Seminaarisarjan tarkoituksena on tarjota foorumi keskustelulle osallistuvan päätöksenteon ja suunnittelun uusista suuntauksista, käytännöistä, ongelmista ja kehittämistarpeista. Seminaari on suunnattu päätöksenteon, politiikan ja suunnittelukäytäntöjen tutkijoille, asiantuntijoille ja jatko-opiskelijoille.

Seminaarin lähtökohtana on havainto, että osallistumisen uusien muotojen tarjonta – esimerkiksi joukkoistaminen, kansalaistiede, osallistuva budjetointi, big data, my data, neuvoa antavat raadit, sidosryhmäprosessit ja sosiaalisen median avulla mobilisoidut kampanjat – sekä mahdollistaa että rajoittaa perinteistä päätöksentekoa ja suunnittelua. Kysyntää päätöksenteon innovaatioille ruokkivat kansalaisten kyllästyminen sanelupolitiikkaan samoin kuin pyrkimys löytää luovia, joustavia ja pikaisiakin ratkaisuja yhteiskuntaa riivaaviin pirullisiin pulmiin. Kuten markkinoilla, paras tulos syntyy, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan hyvätkin ratkaisut voivat jäädä hyödyntämättä, jos niiden olemassaolosta ei ole tietoa tai jos uusien ratkaisujen kustannukset ovat korkeampia kuin niiden tuottamat hyödyt.

Osallistumisen uuden tavat myös luovat uusia instituutioita, joiden toiminta, tehokkuus ja lainmukaisuus herättävät kysymyksiä. Kukapa haluaisi joutua tilanteeseen, jossa itse tehdyn geenitestin tiedot päätyvät kansainvälisen yrityksen myyntihyllylle? Entä voisiko tuulimyllyjen sijoittamiseen liittyvät konfliktit ratkaista vapaaehtoisesti raskaiden ja byrokraattisten YVA-menettelyjen sijaan? Tietävätkö satunnaisesti valittuun kansalaisraatiin osallistuvat vastuunsa osallistuessaan maan hallituksen organisoimaan maahanmuuttopoliittisen selontekoprosessiin? Entä millaisia suunnitteluprosesseja nettipohjaiset joukkoistamistyökalut parhaiten tukevat?

PE2020-hankkeessa (www.pe2020.eu/) kartoitettiin liki 300 osallisuusinnovaatiota pelkästään tiede- ja innovaatiopolitiikan yhteydestä eikä otos ole kuin pintaraapaisu tarjolla olevista vaihtoehdoista. On aika pysähtyä hetkeksi miettimään käsillä olevaa runsautta, ja sen avaamia mahdollisuuksia ja pulmakysymyksiä.

Seminaari järjestetään perjantaisin klo 13-15 Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa (ks. tarkempi aikataulu ohjelmasta). Seminaarin esitykset rakentuvat alustukseen ja siitä käytävään keskusteluun. Pyrkimyksenä on esitellä ajankohtaista tutkimusta ja sitoa se johonkin käynnissä olevaan teoreettiseen keskusteluun, josta ajankohtaisia esimerkkejä ovat avoimeen innovaatiotoimintaan ja ”deliberatiiviseen systeemiin” liittyvät keskustelut. Toisinaan myös leikittelemme testaamalla tai kehittämällä uusia osallisuuskäytäntöjä.

Seminaari on luonteeltaan monitieteinen; se on suunnattu osallistuvasta päätöksenteosta kiinnostuneille tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja toiminnan harjoittajille. Seminaariin on vapaa pääsy. Seminaariin osallistumisesta on mahdollista saada myös opintopisteitä (5 op per kaksi opintoperiodia/lukukausi, max 10 op per lukuvuosi), suorituksesta sovittava erikseen seminaarin järjestäjän kanssa.
Esitysten: suomi tai englanti
Tila: Unioninkatu 35, Helsinki, kokoushuone 344.
Kevät 2016

(6) 29.1. Itsenäisyyspäivän mielenosoitukset ja suomalainen poliittinen kulttuuri
Tohtoriopiskelija Samu Lindström, Helsingin yliopisto

(7) 19.2. Organisaatioiden kehittäminen deliberatiivisen demokratian keinoin
Tohtoriopiskelija Juha Lindell, Vaasan yliopisto

(8) 4.3 Tiede-yhteiskuntasuhteiden kehittäminen OpenNESSissa ja pian alkavassa EKLIPSE hankkeissa (Title to be confirmed!)
Professori Eeva Furman ja erikoistutkija Heli Saarikoski, SYKE

(9) 11.3. Asiantuntijuuden laajeneminen ja tiede julkisuudessa
Prof. Esa Väliverronen ja tohtoriopiskelija Sampsa Saikkonen
Johtaja Piia Jallinoja, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus

(10) 18.3. Delfoi-tutkimuksen käyttö päätöksenteon tutkimuksessa
Tohtoriopiskelija Hanna-Kaisa Pernaa, Vaasan yliopisto

(11) 1.4. Uudet ja vanhat osallistumismenetelmät päätösvalmistelussa – virkamiesten ja järjestöjen näkemyksiä
Juho Vesa ja professori Anu Kantola, Helsingin yliopisto

(12) 13.5. Tieteen ja politiikan suunnittelun vuoropuhelu: mitä se oikein on? Tutkija Kirsi Pulkkinen, Lapin yliopisto

Syksy 2015
(1) Pe 18.9.2015 klo 13-15, Seminaarisarjan avaus: Osallistuva päätöksenteko kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa. Avaustilaisuus on samalla Governing Biodiversity through Democratic Deliberation (Eds. M. Rask & R. Worthington, Routledge) -kirjan julkistamistilaisuus. Tilaisuudessa Dos. Mikko Rask (HY) esittelee kirjan sisältöä. Kommentoijina Dos. Antto Vihma (UPI) ja Ryhmän päällikkö Riku Varjopuro (SYKE). Keskustelua vetää Dos. Harri Raisio (Vaasan yliopisto).

(2) Pe 9.10. klo 13-15, Kansalaisten digiansat ja datakäytännöt
Dos. Minna Ruckenstein, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus
Kuluttajatutkimuksen henkilökohtaisten aineistojen arvoon ja käyttöihin liittyvissä tutkimusaloitteissa pohditaan kansalaisten/kuluttajien asemointia uudenlaisessa datataloudessa. Kerron miltä datatalouden laajempi kuva näyttää tutkimuksemme perusteella ja millaisia uudenlaisia henkilökohtaisten aineiston malleja parhaillaan edistetään. Kuvaan myös uudenlaisia datakäytäntöjä, joita olemme kartoittaneet ja mitä ne kertovat kansalaisten pyrkimyksistä. Tutkimuksemme perusteella kansalaisilla on vähän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, kuinka heistä kerätään tietoa ja miten sitä käytetään. Yksittäiset käyttäjät pyrkivät ohittamaan olemassa olevia rakenteita, mutta jotta henkilökohtainen datankeruu olisi kansalaislähtöisempää tarvittaisiin radikaaleja muutoksia. Vaihtoehtoisina malleina kehitellään niin blockchain-perustaisia kuin osuuskuntaperustaisia toimintoja. Suomessa puhutaan myös pohjoisesta My Data mallista. Esittelen lyhyesti nämä vaihtoehdot ja millaista kansalaislähtöisyyttä ne edustavat.
Kommenttipuheenvuoro: tutkimusjohtaja Mika Pantzar

(3) Fri 30.10., 1-3 pm, The Oregon approach to collaborative governance.
Director Laurel Singer and program managers Laurel Singer and Steve Greenwood, Oregon Consensus and University of Portland, U.S.
Oregon Consensus resolves differences by bringing community members, government decision makers, and businesses together to find new approaches to public issues. Whether there is concern about a proposed highway location, a government land-use decision, business development or how to manage natural resources, Oregon Consensus services can help affected parties find a common direction forward. Oregon’s concept is based on the provision of a neutral, unbiased forum for collaborative public policy-making.
In this lecture, the Oregon approach to collaborative problem solving will be introduced, and an ensuing discussion will focus on the prospects of collaboration between University of Helsinki and University of Portland/ Oregon Consensus online courses on collaborative governance.
Links to further reading:
http://oregonconsensus.org/
http://www.pdx.edu/hatfieldschool/graduate-certificate-in-collaborative-governance
Further materials will be delivered prior to the seminar event
NOTE: venue exceptionally Unioninkatu 37, Tiedekuntasali, groundfloor

PIKASEMINAARI
Pe 6.11. klo 13-15 EU hankkeiden evaluointi ja uusien EU-hankkeiden kehittäminen.
Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijat Minna Kaarakainen ja Mikko Rask
Kaarakainen ja Rask osallistuivat hiljattain laajojen Horizon 2020 -tutkimusohjelmien arviointiin. Tässä pikaseminaariesityksessä he kertovat kokemuksistaan hankkeiden arvioinnista tuoden esille näkökulmia siitä, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneiden hankkeiden valintaan lukuisten kilpailevien hankkeiden joukosta. Keskustelua seuraa ideointi energia-aiheiseen EU-hankkeeseen osallistumisesta ja komplementaaristen tutkimuspartnerien valinnasta. – Tilaisuus on suunnattu EU-hankkeista kiinnostuneille tutkijoille, hankevalmistelijoille sekä arviointiteemasta kiinnostuneille.

(4) 13. 11. Participatory decision making and computers
Doctoral researcher Matti Nelimarkka, Helsinki Institute for Information Technology HIIT, Aalto University and Department of Computer Science, University of Helsinki

(5) Fri 11.12. 1-3 pm The Demola approach: Global Platform Empowering Local Talent – a Practical approach to connect universities and businesses
Demola: globaali alusta paikallisen osaamisen kehittämiseksi – käytännöllinen lähestymistapa yliopistojen ja liike-elämän yhdistämiseksi
Ville Kairamo, Co-founder and Head of Demola Network and development manager Jarmo Tuominiemi
Literature and links:
Demola: Open innovation platform (The Innovation Policy Platform 2014): https://www.innovationpolicyplatform.org/sites/default/files/rdf_imported_documents/Demola_2014.pdf
Innovaatioalustat 2015, Policy Brief (TEKES, 2015): https://www.tem.fi/files/43332/TEMrap_45_2015_web_12062015.pdf