Yliopiston etusivulle | Suomeksi | På svenska | In English

Ten Generations – Three Centuries: A Finnish History as Family Stories

Ten Generations – Three Centuries. A Finnish History as Family Stories

(Kymmenen sukupolvea, kolme vuosisataa: Suomen sosiaalihistoria perhehistorioina)

Vastuullinen tutkija: professori Antti Häkkinen

 

Abstract:

Daniel Bertaux and Paul Thompson have pointed out how important for our culture is the transmission between generations. They write: ‘Because culture is the essence of what makes individual humans into a group, the core of human social identity, and its continuity is vital.’ To transmit human and material capital, property, occupational facilities and skills, education, social networks, preferences, and orientation from one generation to the next is an immanent feature of culture and society.

The aim of this study is to re-construct three hundred years of Finland’s history through the life histories of Finnish families comprising more than fifty thousand individual life stories by using both genealogical data and family history interviews. In this study, special attention will be paid to an intergenerational transmission of occupation and social positions, including social mobility and impoverishment in a historical perspective. The research period covers such processes as industrialisation and urbanisation, modernisation, de-industrialisation and globalisation which have created the changing historical contexts for the lives of successive generations.

Usually such huge processes have been interpreted as external factors modifying individual life courses and family histories. In this study, the construction of these phenomena will be analysed through tens of thousands of individuals who were engaged in these processes as actors. Theoretically Giovanni Levi’s, James Coleman’s and Pierre Bourdieu’s concepts of different forms of capital and the mechanisms how they are inherited are in a key role in the study. The methodological point is to study and define the factors that have maintained continuity at individual and family level on the one hand and caused mobility on the other.

The study will focus on two possible breakages in continuity: the processes of intergenerational transmissions and the turning points of individual life courses. The former refers to the uneven practises of material, social and human inheritance, and the latter to the factors that have changed the expected life course: education, the place of residence, or job, marriage, divorce, illness, ageing etc. Using both quantitative and qualitative data, these breakages will be analysed by comparing factors depending on the period, residential area, sex, ethnic origin, social networks, class and occupation. To make these breakages more visible the family lines will be followed to the Sweden, Australia, USA and Canada, where a remarkable number of the members of the families have emigrated since the end of the 19th century. In all these countries, family history interviews will be made.

After the Second World War the study of social mobility has been one of the major areas of sociological and historical research. The specific feature of such research field is that phenomena are understood as long-term, intergenerational continuities in which material, human and social capitals are resources that are both inherited and exploited during ones’ life time. My study will give basic knowledge about the long-term mechanisms of social mobility and impoverishment. It strives to understand how individuals and families manage their material, human and social capitals when faced with profound economic and social changes, such as urbanisation, industrialisation and de-industrialisation, or institutional changes associated with first modernisation and later with globalisation. It aims to discuss, develop and qualify the forms and meanings of different modes of capital in the processes of transmission between generations and in individual life courses.

 

Abstrakti:

Kymmenen sukupolvea – kolmesataa vuotta: Suomen sosiaalihistoria perhehistorioina

Miten suvut ja sukupolvet kokevat ja tekevät historian? Mitä on sukupolvelta toiselle siirtyvä aineeton ja aineellinen perintö ja mikä on sukupolvien vastuu tulevaisuudesta? Missä biologiset ja sosiaaliset sukupolvet kohtaavat toisensa ja mistä syntyy yhteiskunnallinen liike? Näihin kysymyksiin tutkimusprojekti pyrkii vastaamaan. Tutkimuksen tarkoituksena on konstruoida suomalaisen yhteiskunnan historia kolmensadan vuoden ajalta sukupolvien, sukujen, perheiden ja yksittäisten henkilöiden toteutuneiden elämänkulkujen kautta. Tutkimusta varten on valittu viisikymmentä sukua, joihin tulee lukeutumaan noin 100.000 yksittäistä henkilöä. Sukuhistoriat alkavat 1700-luvun alusta ja päättyvät nykyaikaan asti.

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sitä, miten sosiaalinen asema ja ammatti periytyvät sukupolvelta toiselle, miten yksittäisten ihmisten elämänkulun muutokset on tulkittavissa ja miten sosiaalisen aseman pysyvyys ja muutokset, sosiaalinen nousu tai lasku, on ymmärrettävissä. Tutkimuskauteen sisältyvät suuret yhteiskunnalliset muutokset ja murrokset: teollistuminen ja urbanisoituminen, modernisaatio, de-industrialisaatio ja globalisoituminen. Yleensä nämä ilmiöt on nähty sukujen vaiheisiin ja ihmisten elämänkulkuun ulkopuolelta vaikuttavina tekijöinä. Tässä tutkimuksessa näkökulma muuttuu siten, että näiden murrosten toteutumista analysoidaan yksittäisten ihmisten tekojen lopputuloksena.

Tutkimuksen kannalta keskeisiä käsitteitä ovat jatkuvuus ja muutos. Tutkimuksessa selvitetään sitä, mitkä tekijät ovat eri sukujen elämässä ylläpitäneet jatkuvuutta ja miten on tulkittavissa murroskohdat. Katkokset näyttäisivät liittyvät kahteen eri vaiheeseen. Ylisukupolviseen perimään, jossa uudelle sukupolvelle välittyvät epäyhtenäisesti erilaiset taloudelliset, sosiaaliset ja henkiset resurssit. Toisaalta murroskohtia tutkitaan yksittäisten ihmisten elämänkulussa. Katkoksia voivat tällöin aiheuttaa mm. koulutus, asuin- tai työpaikan vaihtaminen, avioliitto, avioero, sairaudet, onnettomuudet tai ikääntyminen. Hyödyntäen sekä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä näiden katkosten syitä analysoidaan vertailemalla sekä ajallisia, alueellisia, sosiaaliseen luokkaan, ammattiin, sukupuoleen että sosiaalisiin verkostoihin liittyvänä tekijänä. Keskeisiä käsitteitä ovat materiaalinen, henkinen ja sosiaalinen pääoma, joiden katsotaan olevan keskeisiä sekä perittyjä että elämänkulun aikana luotuja ja käytettyjä resursseja.

Tutkimus tulee tuomaan uutta tietoa sosiaaliseen nousuun tai köyhtymiseen liittyvistä pitkäaikaisista, ylisukupolvisista tekijöistä. Se tulee avaamaan uusia näkökulmia toteutuneisiin suuriin historiallisiin muutoksiin. Teoreettisesti tuo keskusteluun käsityksiä erilaisten pääomamuotojen merkityksestä sekä ylisukupolvidynamiikan että yksittäisen ihmisen elämänkulun kannalta.

 

Publications:

 

”Intra- and Intergenerational Social Mobility in Finland from the 18th century to the 20th century” yhdessä Petri Roikosen kanssa. (valmisteilla)

”Generations, Social Homogamy, and Stratification in Finland, 1700-1910” lehdessä History of the Family, yhdessä Petri Roikosen kanssa. (lähetetty)

”Nälkävuodet, perheyhteisö ja kuoleman kuvat” [Famine, Family life and death], teoksessa Pajari, Ilona (toim). Suomalaisen kuoleman historia, SKS (lähetetty)

”Elämää rakenteissa: elämänkulku ja yhteiskunta (1700–1900)” [Life courses and society: a history of three centuries], in Eloranta, Jari & Haapala, Pertti & Hannikainen, Matti & Ojala, Jari (eds.) Uusia näkökulmia Suomen taloushistoriaan, Vastapaino (Forthcoming).

“Inheritance of a good life: How the ideals of a decent and proper life course have been negotiated and transmitted between generations in Finland and Canada”, in Aatsinki, Ulla & Kaarninen, Mervi (eds.) Families, Values and Knowledge Transfer (Forthcoming).

“From Bush to Bay Street: The Finnish Community of Thunder Bay as Memories, Narratives and Experiences” in Michel Beaulieu, David K. Ratz and Ron Harpelle (eds.) Hard Work Conquers all. Buildning the Finnish Community in Canada. University of Washington Press. (November 2017).

”Aika näyttää. Nuoret, hyvän elämän määrittelyt ja sukupolvien katkeilevat ketjut”, yhdessä Mikko Salasuon kanssa teoksessa Myllyniemi, Sami (toim.) Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016. Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusseura, Helsinki 2017, s. 177–191.

”Methodological challenges of life course analysis in historical demography”, in Matthijs, K., Hin, S., Kok., J., and Matsuo, H. (eds.) The future of historical demography. Upside down and inside out. Leuven: Acco 2016, s. 110–113.

”Sukupolvet ja hyvä elämä” [Generations and good life] with Mikko Salasuo in Myllyniemi, Sami (ed.) Arjen jäljillä. Nuorisobarometri 2015. Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusseura 2016, s. 183–192.

”Vuosisadat, sukupolvet, elämänkulut: merkitysten analysoimisesta toiminnan tutkimiseen” [Centuries, generations, and life histories: from understanding meanings to study actions], in Hannikainen, Matti (ed.) Väki Voimakas 27 2014. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, pp. 13–35.

”’Kun yhteiskunta tuli kylään’: nuorisosukupolvien erilaiset yhteiskuntakohtaamiset ja -kokemukset” [Meeting the society: young generations and society], in Nuoruuden sukupolvet: monitieteisiä näkökulmia nuoruuteen eilen ja tänään. Vehkalahti, K. & Suurpää, L. (eds.). Helsinki: Nuorisotutkimusseura Nuorisotutkimusverkosto, Helsinki 2014, pp. 32–56 .

”Suomalaiset sukupolvet, elämänkulku ja historia – sukupolvesta sukupolveen” [The Finnish Generations, life course and history – from generation to generation], in Sosiaalinen albumi: elämäntavat sukupolvien murroksessa. Häkkinen, A., Salasuo, M. A., Puuronen, A. & Ojajärvi, A. (eds.) Helsinki 2013. Nuorisotutkimusseura Nuorisotutkimusverkosto, pp. 21–55.

“Johan Adolf Kock: elämänkulkuanalyysi ja historia” [Johan Adolf Kock: The life course analysis and history] in Historiallinen aikakauskirja, 4/2012, pp. 378–389.

 

Blogilinkkejä:

 

Lamojen lapset – mitä voimme oppia menneistä talouskriiseistä?

www.aka.fi/…/lamojen-lapset–mita-voimme-oppia-menneista-talouskriiseista/

 

Huono elämä – hyvä kuolema, vai hyvä elämä – huono kuolema

www.aka.fi/…/huono-elama–hyva-kuolema-vai-hyva-elama–huono- kuolema/