Lähi-idän konfliktien asiantuntija Salehzadehin blogissa puhutaan naistenvaatteista, jotka peittävyydessään paljastavat demokratian uhkakuvia. Iltalehden blogista (Iltalehti 22.5.2016) syntyy konservatiivisen verkkolehden uutinen (Uusi Suomi 23.5.2016), joka linkittyy maahanmuuttovastaisen ja nationalistisen politiikan kanssa (Uusi Suomi 3.5.2013). Kuvituskuva on molemmissa sama. Ajattelen kuvan viestiä, suojatietä ylittävää naista niqabissaan ja pienintä mahdollista vaatetta. Valitsen speedot, miesten uimahousut. Molempia vaatekappaleita käytetään peittämään ja paljastamaan.

Tutkijaa haastatellaan, kun halutaan uusia näkökulmia ja taustoja ilmiöön. Latteimmillaan tutkija on koriste, joka vahvistaa uutista. Tämä siksi, että suomalaiset luottavat mediaan ja arvostavat tutkimusta (Tiedebarometri 2013). Samasta syystä Salehzadehin tutkijatausta lainataan verkkolehden jutun kärkeen. Tutkimusintressi, Lähi-idän konfliktit, yhdistää jutun kaksi väitettä “uskonto on konfliktien syy” ja “islam alistaa naisia”. Johtopäätös on sama kuin perussuomalaisen. Tarvitaan tasa-arvon nimissä laki, joka kieltää naisia pukeutumasta tietyllä tavalla demokratiassa. Kansanedustaja ja tutkija pukeutuvat asiantuntijakaapuun, jolla he piilottavat epätasa-arvoista esitystä naisten oikeuksilla.

Moraali on sosiaalisia pelimerkkejä, joiden arvo on kiinni yhteisöissä ja muuttuu ajassa, paikassa ja historiassa. Sosiaaliset pelimerkit jakautuvat epätasaisesti enemmistön ja vähemmistöjen välillä, ja siksi vähemmistöjä tai alisteisia ryhmiä suojataan lailla. Demokratiassakin moraali on enemmistön määrittelemää oikeaa käytöstä ja liittyy ennakoitavuuteen ja rajoittamiseen. Moraali on julkista, sen ja lain välisiä etäisyyksiä ja risteyksiä muokataan eduskunnassa, oikeusasteissa ja Euroopan ihmisoikeusistuimessa. Yhdenvertaisuus on suojatie lakien ja moraalien risteyksissä, jossa etuoikeutetulla on velvolisuus väistää jalankulkijaa.

Moralisointi on moraalista ylemmyyttä. Moralisti kaivaa esiin tutun uhkatarinan johon liitetään ajankohtainen ihmisryhmä, jonka käytöstä pitää rajoittaa. Moralisti tuottaa ja käyttää vanhaa kaavaa, lisää ajankohtaisia yleistyksiä, stereotypioita ihmisistä, joiden yhdenvertaisuutta moralisti ei tunnusta. Moralisoinnilla toiseutetaan, kuvitellaan enemmistö vähemmistöön, muokataan epätasa-arvo tasa-arvopiraatiksi. Moralistin tarinassa yksilöiden käytös muutetaan ryhmän kuvaukseksi, tarinavariaatio pakataan merkkipakettiin ja myydään aitona.

Suomessa on vähemmistöjä, luokkia ja ryhmiä, joita peittää päästä varpaisiin moralistiset uskomukset. Niillä piilotetaan vahingoittavia alistussuhteita ja käytänteitä. Arkisin ja epämääräisin moralistinen puheenaihe on naisten pukeutuminen. Ennen huntukeskusteluja romanien perinteinen pukeutuminen on ollut syrjinnän perustana koulutuksessa, työmarkkinoilla, ja jatkuu edelleen kaupoissa ja ravintoloissa.

Intersektionaalisuus on yhdysvaltalaisen filosofin, Patricia Hill Collinsin (2000) käsite, jolla tarkastellaan rakenteellista, kulttuurista ja yhteiskunnallista syrjintää. Amerikkalainen musta nainen on sukupuolensa ja rotunsa, kahden voimakkaan sortavan voiman risteyksessä. Sukupuoleen ja etniseen taustaan liittyvät kulttuuriset ja yhteiskunnalliset käytänteet ovat syvälle juurtuneita, usein näkymättömiä tasoristeyksiä myös tasa-arvon ykkösmaassa, Suomessa. Intersektionaalisen tiedon rakentaminen tarkoitaa, että sorrettujen oma kokemus on keskeinen tutkimustiedon perusta, jotta ryhmä voi tunnistaa itsensä ja sortavia käytänteitä voidaan purkkaa.

Risteyksistä, ryhmän ja yksilön ohittavista, ylittävistä ja alittavista sortavista rakenteista on vaikea tulla tietoiseksi, jos tutkija tuntee moraalista ylemmyyttä eikä valaise omia tiedonmuodostuksen perusteitaan. Tasa-arvo ja demokratia ovat saavutuksia, joita voidaan käyttää väärin vähemmistöön kuuluvia ryhmiä kohtaan, kuten Collins toteaa, ja tuottaa ja uusintaa yhä uusia sorron rakenteita ja risteymiä.

Uutisjutussa Salehzadeh perustelee näennäisen rationaalisesti toiseen aikaan, paikkaan ja kulttuuriin sidotuilla faktoilla suomalaista tulevaisuutta. Hän käyttää demokratiaa suojana uusintaakseen syrjiviä rakenteita, eikä purkaakseen niitä. Salzedahin ideologia ajaa suojatietä kävelevän naisen yli tuntematta tasa-arvon väistämissääntöä. Hän hän ohittaa asianosaiset, asettuu arjen kokemukseen perustuvaan empiirisen tiedon yläpuolelle ja holhoavasti jarruttaa naisten oikeutta määritellä itsensä.

Palaan takaisin jutun kuvaan, niqabiin ja uimapukuihin. Kuvittelen miten Salehzadehin asiantuntijakaapuun puettu ideologinen esitys vaihtaa vaatteen uimahousuihin. Asiantuntija etääntyy, ja ideologia näkyy selvemmin. Speedot paljastaa, miten uskonnon ja sukupuolen risteyksessä vähemmistöön kuuluvien naisten oikeuksia ja vapautta kavennetaan lisäämisen sijaan. Kuvittelen nyt suojatielle suomalaisen demokratian ja tasa-arvon, ehtoisan emännän uimapuvussa. Vaateus on edelleen oma päätös, se peittää sen mitä pitää, ja näyttää vapaudet ja oikeudet. Tiellä kävelevä yksilö on periaatteessa turvassa. Silti kuvan ulkopuolella tapahtuu ja kulman takana voi odottaa syvään juurtuneiden ja syrjivien käytänteiden törmäys sukupuolen, iän, vamman, ulkonäön, sosiaalisen luokan, uskonnon tai etnisen taustan takia.

Lähteet
Blogi Iltalehti http://blogit.iltalehti.fi/alan-salehzadeh/2016/05/21/hunnut-pois-kouluista-ja-niqabit-kaduilta/
Blogi Salehzadeh https://salehzadeh.wordpress.com/2016/05/22/hunnut-pois-kouluista-ja-niqabit-kaduilta/
Tiedebarometri 2013 http://www.sci.fi/~yhdys/tb5/tiedebaro5.htm
Verkkolehti Uuden Suomen juttu 23.5.2016 http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/196109-tutkija-niqab-hunnun-kaytto-kiellettava-suomen-kaduilla
Verkkolehti Uuden Suomen juttu 3.5.2013 http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/58791-uusi-lakialoite-burka-ja-niqab-hunnut-kiellettava-yleisella-paikalla
Kirjallisuus
Hill Collins, Patricia (2000) Black feminist thought : knowledge, conciousness, and the politics of empowerment. New York: Routledge.
Blogin tunnuskuva: Kuvakaappaus ja suurennos Ingmar Bergmanin ohjaamasta elokuvasta “Persona” (1966, Ruotsi)