Pekka Posio. Kuva: Nykykielten laitos
Espanjan kielen suosio yliopistossa ja harrastuksena kasvaa jatkuvasti. Suomalaisten innostus espanjaan ja portugaliin on erityistä, sillä kielen opiskeluun motivoi useimmiten kiinnostus musiikkiin, jalkapalloon, tanssiin tai muuhun kulttuuriin, yleisestä kielitieteestä huippuarvosanalla marraskuussa väitellyt Pekka Posio sanoo.
Posio itse kiinnostui jo yläasteiässä espanjankielisistä elokuvista ja musiikista. Tämä innostus johti hänet myöhemmin opiskelemaan romaanisia kieliä Helsingin yliopistoon. Väitöskirjatutkimuksen lisäksi hän on ehtinyt opettaa espanjan ja portugalin kieltä muun muassa Kielikeskuksessa ja laatia portugalin kieliopin ja espanjan oppikirjan.
Neljästä artikkelista rakennetussa väitöskirjassa Posio tutki subjektin ilmaisemista puhutussa espanjassa ja portugalissa. Käytännössä hän selvitti persoonapronominien roolia kielissä, jossa subjekti ilmenee verbien taivutusmuodosta eikä pronominien käyttö ole pakollista. Ilmiö on tuttu myös suomen kielestä ensimmäisestä ja toisesta persoonasta.
– Itse asiassa tämä on yleinen ilmiö kielissä. Suomalaisille tutut englanti, ruotsi, saksa ja ranska ovat harvinaisuuksia, koska niissä subjektia ei yleensä voi jättää lauseesta pois.
Vaikka väitöskirjan aihe on yksi espanjalaisen kielitieteen tutkituimmista kysymyksistä, vertaileva näkökulma portugaliin on jäänyt aiemmin huomiotta. Posion mukaan portugalin kielen opiskelu on Brasilian nousevasta taloudesta huolimatta Espanjassa marginaalista.
Monelle espanjan puhujalle on yllätys, että yksikön ensimmäisen persoonan verbimuodoista yleisimmin käytettyjä ovat creo ’uskon’ ja sé ’tiedän’. Yleisimmin käytettyjen verbien yhteydessä subjektin ilmaiseminen poikkeaa muista verbeistä.
– Ihmiset ovat yleensä sokeita äidinkielensä rakenteille. Emme useinkaan mieti, mitä sanoja käytämme, vaan kielen usein toistuvista rakenteista tulee rutiinia. Vieraskielinen tutkija tuleekin usein kiinnittäneeksi huomiota sellaiseen, mikä kielen natiivipuhujalta jää havaitsematta.
Tutkittuaan subjektin ilmaisemista Posio aikoo seuraavaksi keskittyä espanjan ja portugalin impersonaalisiin rakenteisiin, joissa subjekti tai tekijä häivytetään kokonaan taka-alalle.
– Usein kielitieteessä törmää ajatukseen, että kielen pääasiallinen tehtävä on kertoa mahdollisimman yksiselitteisesti kuka teki mitä ja kenelle. Aidon kielenkäytön tutkimus kuitenkin osoittaa, että jotakin yleensä jätetään sanomatta ja monitulkintaisuus on kielessä pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Pekka Posio väitteli 2. marraskuuta aiheesta Pronominal subjects in Peninsular Spanish and European Portuguese: semantics, pragmatics, and formulaic sequences.
Väitöskirjan elektroninen versio löytyy E-theis-palvelusta.
Pekka Posio Helsingin Yliopiston Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä