Puhetta työstetään paloina

Miten ymmärrämme jatkuvaa puhevirtaa, vaikka työmuistimme kapasiteetti on pieni? Tätä selvitetään nyt lingvistien ja neurotutkijoiden yhteishankkeessa. Vastaus saattaa löytyä kielellisestä palastelusta.

Anna Mauranen toivoo, että tutkimushankkeen tulokset tuovat apua kielellisten häiriöiden diagnosointiin ja kielten oppimiseen. Kuva: Mika Federley

Anna Mauranen toivoo, että tutkimushankkeen tulokset tuovat apua kielellisten häiriöiden diagnosointiin ja kielten oppimiseen. Kuva: Mika Federley

Lue lisää hankkeesta humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla

Kahden kielen sekakäyttö voi olla eduksi vähemmistökielelle

Kaksikieliset puhetyylit saavat usein liikanimiä kuten Spanglish (Spanish + English). Niitä pidetään helposti huonona kielenkäyttönä, jota olisi syytä välttää. Sekakieli ärsyttää, ja sen pelätään johtavan kielen rappioon. Tuoreen väitöksen mukaan kahden kielen sekoittaminen samassa puhetilanteessa on kuitenkin olennainen osa kaksikielisen ihmisen ilmaisukykyä.

– Monikielisellä puhujalla on yksikieliseen verrattuna käytössään moninkertainen ilmaisuvarasto, jota hyödyntämällä hänellä on laajemmat kielelliset resurssit, sanoo jatko-opiskelija Hanna Lantto.

Lantto tarkasteli Baskimaan Suur-Bilbaon alueen kaksikielistä puhetta, josta käytetään kansankielistä nimitystä euskañol. Se on yhdistelmä sanoista euskara (baskin kieli) ja español (espanja). Baskimaassa kaikki baskinkieliset ovat kaksikielisiä ja puhuvat myös espanjaa. Espanjankielisten sanojen ja ilmausten käyttö muuten baskinkielisessä puheessa ei siis ole este ymmärtämiselle.

Baskimaa sijaitsee Pohjois-Espanjassa.

Baskin kirjakieli liian muodollista

Baskimaassa alkoi voimakas kielenelvytys, kun Espanjan vähemmistökieliä syrjinyt kielipolitiikka muuttui maan siirtyessä Francon diktatuurista demokratiaan 1980-luvun taitteessa. Baskin kielellä on nykyään paljon puhujia, jotka puhuvat baskia toisena kielenään. Baskin kirjakieli euskara batua on levinnyt eri kouluasteisiin opetuskieleksi, ja sitä käytetään monenlaisissa julkisissa konteksteissa sekä mediassa.

Lanton väitöskirjatutkimus kuitenkin osoittaa, että uutta kirjakieltä pidetään muodollisena ja keinotekoisena. Siksi baskia pyritään usein muokkaamaan epämuodollisiin tilanteisiin sopivammaksi koodinvaihdolla eli sekoittamalla baskia ja espanjaa.

– Toisin kuin usein kuvitellaan, koodinvaihto on siis jopa edullista vähemmistökielen käytölle, koska yksikielistä baskia pidetään liian muodollisena epävirallisiin tilanteisiin, Lantto selittää.

Näin puhekielisestä baskista on käytännössä tullut kaksikielinen kielimuoto, joka sisältää aina jonkin verran koodinvaihtoa espanjaan.

– Esimerkiksi keskustelusanat, kiroilu ja slangi-ilmaukset sanotaan lähes aina espanjaksi muuten baskinkielisessä puheessa, Lantto kertoo.

Tausta vaikuttaa

Tutkimuksesta ilmenee, että koodinvaihdon määrässä ja laadussa on kuitenkin eroja puhujan taustasta riippuen. Äidinkieliset baskit käyttävät koodinvaihtoa monipuolisesti ja runsaasti. Koulussa kielen omaksuneet baskit taas käyttävät koodinvaihtoa vain vähän ja silloinkin se rajoittuu yleensä hyvin yleisiin espanjankielisiin ilmauksiin, kuten kirosanoihin.

Tutkimuksen mukaan koodinvaihdossa ilmeneville eroille on kaksi syytä. Ensinnäkin koulussa luokkahuoneen ilmapiiri ohjaa vahvasti yksikieliseen kielenkäyttöön. Toiseksi ei-äidinkielisten puhujien koodinvaihto tulkitaan usein kielitaidon puutteeksi.

– Tällaiset puristiset asenteet ja yksikielisyysnormit rajoittavat kaksikielisyyden täyttä hyödyntämistä, Lantto huomauttaa.

FM Hanna Lantto väittelee 10.6.2015 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta “Code-switching in Greater Bilbao – A bilingual variety of colloquial Basque”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, luentosali 5, Fabianinkatu 33.

4K: Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin kohtaamisia 14.1.–29.4.2015

4K on kaikille avoin luentosarja, jolla esitellään kielen-, kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen tuoreimpia tuulia.

Luennot järjestetään keskiviikkoisin klo 17:15–18:45 Metsätalon (Unioninkatu 40, Helsinki) salissa 2. Poikkeuksena on sarjan viimeinen luento 29.4., joka järjestetään salissa 1.

Luentosarjan järjestää nykykielten laitos.

4k_wordle

Ohjelma

14.1.

Bo Pettersson, Minna Palander-Collin, Matti Miestamo ja Tomi Huttunen: Kielen-, kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus tänään

21.1.

Eva Havu: Mitä on kielten ja kulttuurien vertaileva tutkimus? Tutkijayhteisö CoCoLaC esittäytyy

28.1.

Terttu Nevalainen: Englannin vaihtelu ja muutos – tutkimusta ja tutkimuksen tutkimusta

4.2.

Ulla Tuomarla: Verbaalinen aggressio sosiaalisessa mediassa
Mervi Helkkula: Kielteiset tunteet ja verbaalinen väkivalta ranskankielisessä kirjallisuudessa

11.2.

Tomi Huttunen, Liisa Bourgeot ja Riku Toivola: SLOVO: venäläinen sana ja sen tutkimus

18.2.

Anni Sairio, Minna Nevala ja Turo Vartiainen: Sinisukkia ja sarjamurhaajia: Identiteetin luominen ja arvottaminen englannin kielen historiassa

25.2.

Juhani Härmä: Ranska lingua francana Suomessa
Sabine Kraenker: French break-up letters in a love relationship

11.3.

Liisa Tiittula: Puhekielen suomentamisen muuttuvat normit
Nely Keinänen: Shakespeare suomeksi

18.3.

Krister Lindén: FIN-CLARIN – kieliaineistot ja -työkalut
Tuula Pääkkönen: Suomenkielinen sanomalehtiaineisto ja mitä siitä opimme Kansalliskirjaston koneoppimisen ja tekstinlouhinnan tutkimusprojekti Digrassa

25.3.

Bo Pettersson ja Merja Polvinen: Kuinka kaunokirjallisuuden maailmoja tutkitaan?

1.4.

Kristiina Taivalkoski-Shilov : Miten tutkia käännetyn tietokirjallisuuden vastaanottoa?
Svetlana Probirskaja: Sotatulkit Suomen ja Neuvostoliiton välisissä sodissa

15.4.

Mark Shackleton ja Tiina Wikström: Studying contemporary Native American writing

22.4.

Ekaterina Gruzdeva ja Juha Janhunen: Sahalinin alkuperäiskansojen parissa

29.4.

Anna Mauranen ja Svetlana Vetchinnikova: Kun kaikki kielet kohtaavat englannin: englanti globaalina lingua francana
(HUOM: Luento on poikkeuksellisesti Metsätalon salissa 1.)

Luentosarja on osa Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden ohjelmaa.

Luentosarja on osa Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden ohjelmaa.

8.12. Vihapuhe / Hate speech

Nykykielten laitos järjestää maanantaina 8.12. poikkitieteellisen seminaarin, jonka aiheena on vihapuhe. Seminaarin tavoitteena on koota yhteen aiheesta kiinnostuneita, eri tieteenaloja edustavia tutkijoita ja opiskelijoita sekä muita yhteiskunnallisia toimijoita.

Ohjelma alempana tässä viestissä

Kaikkia aiheesta kiinnostuneita pyydetään ennakkoilmoittautumaan viimeistään 30.11., kiitos.

Seminaari pidetään Metsätalon salissa 4 (Unioninkatu 40).

Lisätietoja aiheesta antaa Ulla Tuomarla (ulla.tuomarla@helsinki.fi).

Käytännön kysymyksissä voit olla yhteydessä myös Tuuli Holttiseen (tuuli.holttinen@helsinki.fi)

***

The Department of Modern Languages will organize an interdisciplinary seminar on hate speech on December 8th. The objective of the seminar is to gather researchers, students and other societal actors interested in the topic.

Please scroll down for the programme

All those interested in the topic are welcome to the seminar. We kindly ask for registration by November 30th at the latest.

The seminar will take place in the lecture hall 4 of Metsätalo (Unioninkatu 40).

Ulla Tuomarla (ulla.tuomarla@helsinki.fi) will give more information on the seminar. As to the practical issues, you may also contact Tuuli Holttinen (tuuli.holttinen@helsinki.fi).

Ohjelma / Programme

8:45‒9:00 Opening

9:00‒10:00 Claudine Moïse (Université Stendhal – Grenoble 3): Violence verbale et actes de condamnation / Verbal abuse, speech acts and condemnation of others

10:00‒10:15 Sabine Kraenker (University of Helsinki): La violence cachée dans “Merci pour ce moment” de Valérie Trierweiler

10:15‒10:30 Juhani Härmä & Elina Suomela-Härmä (University of Helsinki): A medieval literary figure defined by his verbal violence: Keu the seneschal

10:30‒10:45 Conversation

10:45‒11:15 COFFEE BREAK

11:15‒11:30 Elina Vitikka (University of Helsinki): Hate speech or not?

11:30‒11:45 Simo Määttä (University of Helsinki): Hate speech as a contested concept

11:45‒12:00 Conversation

12:00‒13:30 LUNCH BREAK

13:30‒14:30 Maijastina Kahlos (University of Helsinki): Beasts and Barbarians – How to Insult in the Ancient Roman World

14:30‒14:45 Marja Vuorinen (University of Helsinki): Hate speech in the service of progress? Case 19th-century Finland

14:45‒15:00 Anna Rajavuori (University of Helsinki): Historical perspective to hate speech? Socialist agitation in early 20th century

15:00‒15:15 Conversation

15:15‒15:45 COFFEE BREAK

15:45‒16:00 Matilda Hellman (University of Helsinki): #Viski – The autonomous man against the nanny state in the age of online outrage

16:00‒16:15 Mikko Salmela (University of Helsinki): Emotional roots of right-wing political populism

16:15‒16:30 Outi Pohjanheimo (University of Helsinki): Disgust, hatespeech and religions

16:30‒16:50 Conversation

16:50‒17:00 Closing words