Oikeustulkkaukseen suunnitteilla valtakunnallinen erikoistumiskoulutus

Tulkkausalalle aletaan suunnitella valtakunnallista erikoistumiskoulutusta, jossa korkeakoulututkinnon suorittaneet käännös- ja tulkkausalan ammattilaiset voivat pätevöityä oikeustulkkaukseen. Tarkoituksena on tuottaa uusi 35 opintopisteen koulutus yhteistyössä työelämän kanssa.

Laadukas tulkkaus on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perustekijä. Viranomaiset tarvitsevat päteviä, koulutettuja tulkkeja tulkkaamaan esimerkiksi oikeuden istunnoissa, poliisikuulusteluissa ja muissa viranomaistilanteissa. Turvapaikkaa hakevien pakolaisten määrän räjähdysmäinen kasvu koko Euroopassa on lisännyt oikeustulkkien tarvetta ja samalla osoittanut, ettei meillä ole riittävästi päteviä ja etenkään harvinaisia kieliä osaavia oikeustulkkeja.

Oikeustulkin palveluja tarvitsevat kaikki esitutkintaan ja tuomioistuinprosessiin osallistuvat tahot kuten virkamiehet, asianajajat, vieraiden kielten puhujat sekä sellaiset henkilöt, joiden äidinkieli on saame tai viittomakieli, tai jotka käyttävät esimerkiksi kirjoitustulkkausta viestintänsä apuna. Tulkkausta tarvitaan, jotta jokaiselle ao. viranomaisissa (poliisi, tulli, rajavartiosto ja oikeuslaitos) asioivalle voidaan taata mahdollisuus ilmaista itseään ja saada tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan kielellä, jota ymmärtää.

Korkeakoulut ja työelämäkumppanit mukana suunnittelussa

Oikeustulkkauksen valtakunnallisen erikoistumiskoulutuksen suunnittelua varten on perustettu käännös- ja tulkkausalan kouluttajista koostuva korkeakoulukonsortio, jossa ovat mukana Tampereen, Helsingin, Turun ja Vaasan yliopistot sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Konsortion toimintaa koordinoi Tampereen yliopisto.

Hankkeen työelämäkumppaneina toimii tulkkien työnantajia, tulkkien ja kääntäjien järjestöjä sekä palveluja käyttäviä viranomaisia eri puolilta Suomea. Työelämäkumppanit ovat tiiviisti mukana koulutuksen suunnittelussa ja pääsevät vaikuttamaan myös koulutuksen sisältöihin.

Hanke tulee olemaan malli useamman korkeakoulun yhteisestä poikkitieteellisestä koulutustoteutuksesta, jossa kehitetään uudenlaisia teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja, muun muassa monipuolista verkko-opetusta.

Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on varmistaa, että oikeustulkkina toimivilla henkilöillä on tehtävään tarvittava pätevyys. Nyt suunnitteilla oleva koulutus antaisi tulkille mahdollisuuden hakeutua suoraan Opetushallituksen ylläpitämään oikeustulkkirekisteriin ilman erillistä näyttötutkintoa.

Jatkossa oikeustulkkauksen koulutusjärjestelmä voi toimia mallina myös muille tulkkauksen aloille, esimerkiksi terveydenhuollon tulkkaukselle.

Koulutuksen suunnittelua rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Euroopan sosiaalirahasto.

Alkuperäinen uutinen

Ensimmäiset selkokieliset aineistot Kielipankkiin

Selkokielen tutkimuksessa alkoi uusi aikakausi huhtikuussa, kun Selkosanomat saatiin Kielipankkiin ensimmäisenä selkokielisenä aineistona. Korpuksen täydentäminen on osa Helsingin yliopiston ja Selkokeskuksen yhteistyötä, jolle suunnitellaan jatkoa erilaisina hankkeina.

Selkokeskuksen ja Helsingin yliopiston nykykielten ja norsu-laitosten yhteistyöstä keskusteltiin yliopistolla 24.2.2016.

Keskustelussa todettiin selkokielen tutkimuksen voimakkaasti lisääntynyt tarve. Mahdollisia tutkimusaiheita on runsaasti liittyen esimerkiksi ymmärrettävyyteen, rakenteisiin, sanastoon ja kielensisäiseen kääntämiseen ja tulkkaukseen. Myös taustakysymyksissä on selvitettävää: missä menevät rajat selkokielen, selkeän kielen ja normaalin yleiskielen välillä?

Etenkin psykolingvisestä näkökulmasta kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä Tiina Onikki-Rantajääsköön. Hän on luvannut auttaa myös suomen kielen rakenteisiin ja merkitysjäsennykseen liittyvissä kysymyksissä selkokielen tutkimisen ja tutkielmien ohjaamisen kannalta.

Myös opiskelijoita kannustetaan tarttumaan selkokieleen liittyviin tutkimusaiheisiin. Suomen kielen osalta lisätietoja saa kevään 2017 proseminaaria vetävältä Minna Jaakolalta.

Työelämäopintoihin on suunnitteilla selkokielelle mukauttamisen kurssi, jonka ajankohdasta on tulossa tietoa myöhemmin. Lisätietoja Johanna Kompalta tai Selkokeskuksen yhdyshenkilöltä Eliisa Uotilalta. Johanna Komppa osaa kertoa lisää myös selkokielisen materiaalin tarkastelusta kielenoppimisen näkökulmasta.

Lisää yhteystietoja saa Selkokielen neuvottelukunnan Helsingin yliopiston edustajilta Camilla Lindholmilta ja Ulla Vanhatalolta.

Lue lisää: Saksa johtaa nyt selkokielen tutkimusta

Teksti: Ulla Vanhatalo

Olga Pussinen väittelee “funktionaalisesti rajoitetusta venäjän kielestä” 23.4.2016

pussinenFilologian lisensiaatti Olga Pussinen väittelee 23.4.2016 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta “Функционально-ограниченный русский язык: контактные разновидности, вариативность языкового сознания и типы коммуникации” (Funktionaalisesti rajoitettu venäjän kieli: kontaktisia muunnoksia, kielentajunnan variaatiota ja kommunikaation lajeja). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Fabianinkatu 33, Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Maria Yelenevskaya, Dept. of Humanisties and Arts, Technion IIT, Haifa, Israel, ja kustoksena on professori Arto Mustajoki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Lukudraama 25.4.: Paljon melua sanoista

William Shakespearen kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 400 vuotta.

Juhlavuoden kunniaksi Kansallisteatterin Lavaklubilla esitetään maanantaina 25.4. klo 19.00 lukudraamana Nely Keinäsen uutuusnäytelmä Paljon melua sanoista.

Keinänen tunnetaan ansioituneena tutkijana ja opettajana, jolla on intohimoinen suhde kirjallisuuteen ja teatteriin. Hän on julkaissut mm. teoksen Shakespeare Suomessa.

Eino Leino kirjoitti runon Shakespearen kunniaksi vuonna 1916. Voidakseen julkaista runon Leinon oli saatava se sensuurin läpi. Paljon melua sanoista on kunnianosoitus pioneereille, jotka toivat Shakespearen Suomeen ja jotka pitävät hänet vieläkin hengissä.

Suomennos Kati Laasonen
Ohjaus Ville Sandqvist

Rooleissa:

Miika Laakso – Eino Leino
Elsa Saisio – L. Onerva
Ville Sandqvist – Simo Heikkinen
Katja Küttner – Elena
Chike Ohanwe – Jari Koivisto
Emmi Hatjasalo – Ella Lehtinen