Oikeustulkkaukseen suunnitteilla valtakunnallinen erikoistumiskoulutus

Tulkkausalalle aletaan suunnitella valtakunnallista erikoistumiskoulutusta, jossa korkeakoulututkinnon suorittaneet käännös- ja tulkkausalan ammattilaiset voivat pätevöityä oikeustulkkaukseen. Tarkoituksena on tuottaa uusi 35 opintopisteen koulutus yhteistyössä työelämän kanssa.

Laadukas tulkkaus on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perustekijä. Viranomaiset tarvitsevat päteviä, koulutettuja tulkkeja tulkkaamaan esimerkiksi oikeuden istunnoissa, poliisikuulusteluissa ja muissa viranomaistilanteissa. Turvapaikkaa hakevien pakolaisten määrän räjähdysmäinen kasvu koko Euroopassa on lisännyt oikeustulkkien tarvetta ja samalla osoittanut, ettei meillä ole riittävästi päteviä ja etenkään harvinaisia kieliä osaavia oikeustulkkeja.

Oikeustulkin palveluja tarvitsevat kaikki esitutkintaan ja tuomioistuinprosessiin osallistuvat tahot kuten virkamiehet, asianajajat, vieraiden kielten puhujat sekä sellaiset henkilöt, joiden äidinkieli on saame tai viittomakieli, tai jotka käyttävät esimerkiksi kirjoitustulkkausta viestintänsä apuna. Tulkkausta tarvitaan, jotta jokaiselle ao. viranomaisissa (poliisi, tulli, rajavartiosto ja oikeuslaitos) asioivalle voidaan taata mahdollisuus ilmaista itseään ja saada tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan kielellä, jota ymmärtää.

Korkeakoulut ja työelämäkumppanit mukana suunnittelussa

Oikeustulkkauksen valtakunnallisen erikoistumiskoulutuksen suunnittelua varten on perustettu käännös- ja tulkkausalan kouluttajista koostuva korkeakoulukonsortio, jossa ovat mukana Tampereen, Helsingin, Turun ja Vaasan yliopistot sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Konsortion toimintaa koordinoi Tampereen yliopisto.

Hankkeen työelämäkumppaneina toimii tulkkien työnantajia, tulkkien ja kääntäjien järjestöjä sekä palveluja käyttäviä viranomaisia eri puolilta Suomea. Työelämäkumppanit ovat tiiviisti mukana koulutuksen suunnittelussa ja pääsevät vaikuttamaan myös koulutuksen sisältöihin.

Hanke tulee olemaan malli useamman korkeakoulun yhteisestä poikkitieteellisestä koulutustoteutuksesta, jossa kehitetään uudenlaisia teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja, muun muassa monipuolista verkko-opetusta.

Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on varmistaa, että oikeustulkkina toimivilla henkilöillä on tehtävään tarvittava pätevyys. Nyt suunnitteilla oleva koulutus antaisi tulkille mahdollisuuden hakeutua suoraan Opetushallituksen ylläpitämään oikeustulkkirekisteriin ilman erillistä näyttötutkintoa.

Jatkossa oikeustulkkauksen koulutusjärjestelmä voi toimia mallina myös muille tulkkauksen aloille, esimerkiksi terveydenhuollon tulkkaukselle.

Koulutuksen suunnittelua rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Euroopan sosiaalirahasto.

Alkuperäinen uutinen

HY:n kielitieteet maailman huipulle QS:n vertailussa

Helsingin yliopiston filosofian ja kielitieteen oppiaineet kipusivat tänä vuonna yhä korkeammalle QS:n kansainvälisessä alakohtaisessa vertailussa. Molemmat ovat maailman 50 parhaan joukossa.

Helsingin yliopiston filosofian oppiaine sijoittui tänä vuonna sijalle 30 (viime vuonna 46) ja kielitieteet sijalle 43 (viime vuonna 51).

Nykykielet, Englannin kieli ja kirjallisuus ja historia säilyttivät asemansa 100 parhaan joukossa. Uutena vertailussa oli tänä vuonna mukana arkeologia. Myös se sijoittuu välille 51–100.

Lue lisää

Musikaalin piiloviittaukset mukaan käännökseenkin – tuovat oivaltamisen iloa

Pian ensi-iltaan saapuva Vampyyrien tanssi -musikaali vaikuttaa pintapuolisella vilkaisulla kepeältä iloittelulta. Käsikirjoituksessa kuitenkin piilee älykäs ja kriittinen teos. Teoksen kääntäjä halusi välittää tekstin sisältämät nokkelat viittaukset myös suomalaiselle yleisölle.

Yliopisto-opettaja Marika Hakolan matka verenimijöiden kanssa alkoi reilu vuosikymmen sitten, kun hän oli opiskelijavaihdossa Salzburgissa Itävallassa. Siellä hän osallistui eurooppalaisen musiikkiteatterin kurssille, jolla käsiteltiin myös Tanz der Vampire -musikaalia.

Teos on täysiverinen goottiromanttinen komedia, joka kuitenkin sisältää myös yhteiskunnallista kritiikkiä esimerkiksi kapitalismia ja ahneutta kohtaan. Juuri musikaalin runsas intertekstuaalisuus eli sen sisältämät viittaukset muihin teksteihin herätti Hakolan mielenkiinnon.

– Aistin, että tekstin takana piili jotain, mistä en oikein saanut kiinni.

Kuva: Helsingin Kaupunginteatteri / Mirka Kleemola

Kuva: Helsingin Kaupunginteatteri / Mirka Kleemola

Mystiset viittaukset jäivät vaivaamaan Hakolaa niin, että hän päätti ottaa teoksen intertekstuaalisten viittausten kääntämisen gradunsa aiheeksi. Viitteitä löytyi niin Andersenin satuun punaisista kengistä, Raamattuun ja muuhun juutalais-kristilliseen perinteeseen kuin Kantin ja Nietzschen filosofiaankin. Gradun liitteeksi Hakola teki myös alustavan suomenkielisen käännöksen teoksesta.

Opinnäyte ei jäänyt pölyttymään kirjastoon vaan poiki Hakolalle töitä. Kun Seinäjoen Kaupunginteatteri päätti ottaa teoksen vuoden 2011 ohjelmistoonsa, he löysivät Hakolan gradun ja ottivat häneen yhteyttä. Siitä se sitten lähti.

Musiikki luo käännökselle raamit

Teatterit ostavat yleensä musikaalien esitysoikeuksia näytelmäagentuurin kautta. Seinäjoen Kaupunginteatterin aloitteesta agentuuri palkkasi Tanz der Vampiren kääntäjäksi Hakolan. Oli aika laatia virallinen käännös, joka auktorisoitiin teoksen omistajalla Vereinigten Bühnen Wienillä käännöksen laadun varmistamiseksi.

Modernit musikaalit ovat lähes kokonaan läpilaulettuja, joten kääntäjä ei pääse helpolla. Hakolan piti muun muassa noudattaa samaa riimikaavaa kuin alkuperäisteoksessa. Musikaalin kääntämisessä erityistä onkin musiikin huomioiminen.

– Teoksen nuottikuva määrää kaiken: on huomioitava tavujen määrä ja jokaisen yksittäisen tavunkin paino ja pituus.

Hakolan mielestä nuotinlukutaito on musikaalin kääntäjälle ehdoton.

– Täytyy ymmärtää, mitä äänteitä ylipäätään on mahdollista laulaa miltäkin korkeudelta ja miten laulajat artikuloivat. Kaikki äänteet eivät kuulu katsomoon yhtä selkeästi.

Kääntäjän työ on ongelmanratkaisua

Käännöstyötä helpotti se, että gradun myötä teoksen konteksti oli Hakolalle selvä. Jos musiikillisista syistä käännöksessä ei ollut mahdollista viitata täsmälleen samaan asiaan kuin alkuperäisteoksessa, kääntäjä pystyi kuitenkin käyttämään samantyylistä tematiikkaa, kun tiesi voivansa liikkua eurooppalaisen tarinaperinteen rajoissa.

Kuva: Helsingin Kaupunginteatteri / Mirka Kleemola

Hakola ei edennyt mitenkään lineaarisesti, vaan hänellä oli yleensä työn alla 2-3 kohtausta samaan aikaan. Teoksessa oli useita tekstinsisäisiä viittauksia kohtausten välillä: samaan asiaan viitattiin eri kohdissa, jolloin käännös piti hoitaa niin, että sanat sopivat molempien kohtien musiikkiin.

– Piti olla tarkkana, ettei kääntäessä maalannut itseään nurkkaan.

Tanz der Vampiren saksankielinen levytys soi taustalla koko ajan, kun Hakola työskenteli. Aivot työstivät aihetta silloinkin, kun hän ei aktiivisesti pohdiskellut käännöstään.

– Välillä heräilin yöllä, kun mieleen tuli sopiva ratkaisu johonkin riimipulmaan!

Aktiivisuus palkitaan oppimisella

Seinäjoella Hakola osallistui myös teoksen taiteellisen työryhmän työskentelyyn. Hän otti huomattavasti aktiivisemman roolin kuin kääntäjät yleensä: Koska tämä oli hänen ensimmäinen musikaalikäännöksensä, hän osallistui kaikkeen mahdolliseen oppiakseen teatterityöstä.

Käännöstyö oli valmis jo kahdeksan kuukautta ennen Seinäjoen ensi-iltaa.

– Ensimmäisen lukuharjoituksen jälkeen minulla oli todella helpottunut olo. Teksti, jota olin vääntänyt ja viilannut, oli nyt taitavien ammattilaisten käsissä. Matkalla kotiin tajusin, että käsillä on ainutkertainen kokemus: ensimmäisen käännöksen ensi-ilta ei toistu koskaan uudestaan.

Mieleen on jäänyt vahvasti myös Seinäjoen viimeinen näytös.

– Esityksen jälkeen minutkin kutsuttiin lavalle ja sain kokea, miltä tuntuu, kun monisatapäinen yleisö hurraa joukkohurmoksessa.

Vuonna 2016 Vampyyrien tanssi nähdään myös Helsingin Kaupunginteatterissa. Koska käännös on jo valmis, Hakolan rooli on tällä kertaa pienempi. Katsomosta hänet kuitenkin löytää varmasti.

Tanz der Vampire -musikaali perustuu Roman Polańskin ohjaamaan elokuvaan Vampyyrintappajat (The Fearless vampire killers). Helsingin Kaupunginteatterin versiota Vampyyrien tanssista esitetään Peacockissa 1.2.2016 alkaen.

Täällä voi olla sellainen kuin on: saksalaisnaisten elämäkertoja Suomesta

Mikä saa saksalaisen naisen muuttamaan Suomeen? Kuinka hän pärjää Suomessa? Entä miten käy, kun hän sattuukin rakastumaan suomalaiseen mieheen: Kuinka elämä sujuu puolison maassa, kulttuurissa ja kielessä? Millainen oikein on saksalais-suomalainen liitto, perhe ja arki? Noin 600 saksalaiselle naiselle Suomi merkitsee aivan muuta kuin PISA-ihmemaata tai mökki-idylliä. Heille Suomi on avo- tai aviomiehen kotimaa, jossa hekin ovat kotonaan.

Kirjassa on koottu 20 suomensaksalaista elämäntarinaa yksiin kansiin. Kertojat asuvat eri puolilla suomea ja he ovat kotoisin eri puolilta Saksaa, niin idästä kuin lännestäkin. He ovat eri-ikäisiä ja edustavat eri sukupolvia: yksi on asunut Suomessa vasta vuoden, kun taas toinen jo puoli vuosisataa. Heidän joukossaan on sekä kaupunkilaisia että erämaan asukkeja, niin poronhoitajia, muusikoita kuin myös opettajia.

Professori Ulrike Richter-Vapaatalo ja yliopisto-opettaja Petra Schirrmann ovat matkustaneet ympäri Suomea aina Helsingistä Lappiin saakka haastatellakseen näitä naisia heidän omassa elinympäristössään. Tuon matkan tuloksena syntyi tämä dokumentaarinen katsaus mitä erilaisimpien naisten elämäntarinoihin. Tarinoiden lomassa kirjoittajat kertovat myös omista kokemuksistaan valitsemassaan kotimaassa, Suomessa.

Kirjan voi ostaa suoraan Ulrike Richter-Vapaatalolta tai Siirtolaisuusinstituutin verkkokaupasta.

Tie Saksan yhdistymiseen -näyttely Metsätalolla 3.–11.12.

fb-isoPosterinäyttely ”Tie Saksan yhdistymiseen” Metsätalon 3. kerroksessa B-siivessä 3.–11.12.2015. Näyttely liittyy Saksan yhdistymisen 25-vuotisjuhlavuoteen.

Näyttelyn avajaiset pidetään torstaina 3.12.2015 klo 16:00 Metsätalon 3. kerroksessa A-siivessä. Avajaisten yhteydessä Saksan Suomen-suurlähetystön lehdistöpäällikkö Joachim Bussian pitää posterinäyttelyyn liittyvän suomenkielisen esitelmän klo 16:30–17:30 Metsätalon salissa 12.

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!

Järjestäjä: Germaaninen filologia

***

In der Zeit vom 3.12.-11.12.2015 wird die Poster-Ausstellung ”Der Weg zur Deutschen Einheit” bei uns in Metsätalo, im Flur der 3. Etage, B-Flügel, zu Gast sein.

Die Ausstellungseröffnung findet am Donnerstag, dem 3.12.2015 um 16.00 Uhr in der 3. Etage statt. Im Anschluss sind alle zum Vortrag von Herrn Joachim Bussian, Pressereferent der Deutschen Botschaft Helsinki, zu den Inhalten und Hintergünden der Ausstellungsinhalte herzlich eingeladen. Der Vortrag findet von 16.30 – 17.30 Uhr im Raum 12 statt.

Herzlich willkommen!

Das Fach Germanistik