Kielen ja kulttuurin asiantuntija presidentin matkassa

Vasemmalla Lativan ja Suomen presidenttiparit, oikealla Helena Johansson selin puhetta pitävään Latvian presidenttiin. Kuvat: Presiden kanslia.Vasemmalla Latvian ja Suomen presidenttiparit, oikealla Helena Johansson
selin puhetta pitävään Latvian presidenttiin. Kuvat: Tasavallan presidentin kanslia.
 

Kun presidentti lähtee valtiovierailulle, mukaan kannattaa pakata asiantuntija tai kaksi. Syyskuisella Latvian vieraillulla presidenttiparin seurassa kulki Baltian aluetuntemuksen opettaja Helena Johansson, jolle myönnettiin vierailulla Latvian valtion tunnustusristi maiden välisten suhteiden edistämisestä.

Valtiovierailulla asiantuntijan tehtävät voivat liittyä kielen kääntämiseen tai yleisiin maata taustoittaviin keskusteluihin, joita Johansson kävi presidentti Niinistön kanssa Latvian vierailulla.

– Olen siitä onnellisessa asemassa, että olen saanut käyttää kaikkea oppimaani, sanoo Helsingin yliopistossa muun muassa venäjän, viron ja latvian kieltä opiskellut Johansson.

Runoilijalle ja Turun Kirjamessujen ohjelmapäällikölle Jenni Haukiolle Johansson puolestaan valaisi latvialaisen kirjallisuuden nykytilannetta ennen tapaamisia paikallisten kirjailijoiden ja kääntäjien kanssa.

Johansson pitää osaamisessaan keskeisenä laajaa lähialueen tuntemusta. Tämä näkyy hänen Latvian ja Liettuan politiikasta kirjallisuuteen liittyvässä opetuksessa.

Myös tuoretta kulttuurivaihtoa maiden välille on syntynyt.

– Runoilija Heli Laaksosen liiviläisperäiselle murteelle käännetty runous on otettu Latviassa erittäin hyvin vastaan, Johansson sanoo.

Laaksonen puolestaan on kääntänyt Lounais-Suomen murteelle Guntars Godiņšin runoja.

Helsingin yliopiston nykykielten laitokselle otetaan vuosittain viisi latvian tai liettuan pääaineopiskelijaa.

Antti Nylénin tulkinta ranskalaisklassikosta voitti Maurice de Coppet -palkinnon

Antti Nylén Kuva: Salla Keskinen, Kustannus Oy SammakkoAntti Nylén Kuva: Salla Keskinen

Esseisti ja suomentaja Antti Nylén on palkittu  Charles Baudelairen runokokoelman Les fleurs du mal käännöksestä Pahan kukat (Sammakko 2011). Helsingin yliopiston ranskan kielen professorien myöntämä Maurice de Coppet -palkinto jaetaan joka toinen vuosi ansiokkaasta ranskalaisteoksen suomennoksesta.

Palkintolautakunnan mukaan Baudelairen modernin kirjallisuuden klassikon saattaminen suomen kielelle on merkittävä kulttuuriteko. Nylén on ollut tietoinen tehtävän haastavuudesta ja suoriutunut siitä ihailtavasti.

Nylénin ratkaisut – ennen muuta alkuperäisrunojen mitasta luopuminen – ovat syntyneet huolellisen harkinnan tuloksena. Käännöksen sijaan hän onkin kutsunut Pahan kukkia vuonna 1857 ilmestyneen alkuteoksen suomenkieliseksi tulkinnaksi.

– Halusin, että Suomessa voitaisiin lukea Pahan kukkia, ettei teos olisi vain runouden tai ranskan harrastajien omaisuutta. Ja vaikka alkuperäisteksti on tehty erilaisiin sidottuihin runomittoihin, on se usein hämmästyttävän helppotajuista nimenomaan ajatuksellisesti. Tämän vaikutelman välittäminen ei sallinut runojen pakottamista keinotekoiseen muotohaarniskaan, Nylén sanoo.

Baudelaire on viimein saanut äänensä kuuluviin myös suomen kielellä: Antti Nylénin käsistä syntyneet kukat välittävät vaikuttavalla tavalla ranskalaisrunoilijan maailman kaikessa sen kauneudessa ja kauheudessa.

Pahan kukkia on myyty Suomessa lähes 5 000 kappaletta. Nylén vastaanotti 3 000 euron palkintosumman Ranskan suurlähetystössä perjantaina 27.9.

Suomalaista kirjallisuutta ranskaksi kääntänyt Maurice de Coppet työskenteli Ranskan suurlähettiläänä Suomessa 1920-luvulla. Rahasto perustettiin 1931 hänen leskensä Yseult de Coppet’n Helsingin yliopistolle tekemän lahjoituksen turvin. Rahaston keskeytynyt toiminta elvytettiin vuonna 2005.

Palkinto ansiokkaan ranskalaisen teoksen laadukkaasta suomennoksesta jaetaan joka toinen vuosi Maurice de Coppet’n kuolinpäivänä syyskuun lopussa.

Antti Nylén on suomentanut myös muita Ranskan kirjallisuuden 1800-luvun klassikkoja kuten Flaubertin Bouvard ja Pécuchet, Chateaubriandin René ja Huysmansin Vastahankaan sekä Baudelairen esseitä (Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia). Lisäksi Nylén on julkaissut muun muassa kaksi esseekokoelmaa.

Edellisvuosina Maurice de Coppet -palkinnon ovat saaneet:
2005: Gustave Flaubert: Madame Bovary / Rouva Bovary. (WSOY). Suom. Anna-Maija Viitanen.
2007: Georges Perec: La vie mode d’emploi / Elämä käyttöohje (Loki-Kirjat). Suom. Ville Keynäs.
2009:  Pierre Bayard: Comment parler des livres que l’on n’a pas lus / Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut (Atena). Suom. Pirjo Thorel.
2011: Jean-Marie Gustave Le Clézio: Ritournelle de la faim / Alkusoitto (Otava). Suom. Annikki Suni.

Arto Mustajoki sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon

 Arto Mustajoki Kuva: Nykykielten laitos

Venäjän kielen professori Arto Mustajoki on palkittu esimerkillisestä tiedonjulkistamisesta. Tunnustus myönnettiin teoksesta Kevyt kosketus venäjän kieleen. Palkinnon perusteluissa Mustajoen kirjaa kiitetään muun muassa helppolukuisuudesta ja oivaltavuudesta.

Palkinnon myöntäneen Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan mukaan kirja on innostava, ja se johdattelee lukijan ovelasti kielen rakenteisiin lähes kokonaan ilman kieliopillisia termejä.

­– Kevyt kosketus venäjän kieleen on ansiokas tietoteos, joka merkittävästi edistää venäjän kielestä käytävää ennakkoluulotonta keskustelua Suomessa. Samalla kirja jakaa ymmärtämystä minkä tahansa kielen rakentumiseen ja näyttää kielen kulttuurissa ja kulttuurin kielessä, neuvottelukunta kertoo tiedotteessaan.

Esimerkillisen  tiedonjulkistamisen palkinnon suuruus on 15 000 euroa. Kevyt kosketus venäjän kieleen oli ehdolla myös Tieto-Finlandiaksi vuonna 2012.

Vuodesta 1968 lähtien jaettu tiedonjulkistamisen valtionpalkinto myönnettiin tänä vuona kahdeksalle teokselle, teolle tai elämäntyölle.