Oikeustulkkaukseen suunnitteilla valtakunnallinen erikoistumiskoulutus

Tulkkausalalle aletaan suunnitella valtakunnallista erikoistumiskoulutusta, jossa korkeakoulututkinnon suorittaneet käännös- ja tulkkausalan ammattilaiset voivat pätevöityä oikeustulkkaukseen. Tarkoituksena on tuottaa uusi 35 opintopisteen koulutus yhteistyössä työelämän kanssa.

Laadukas tulkkaus on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perustekijä. Viranomaiset tarvitsevat päteviä, koulutettuja tulkkeja tulkkaamaan esimerkiksi oikeuden istunnoissa, poliisikuulusteluissa ja muissa viranomaistilanteissa. Turvapaikkaa hakevien pakolaisten määrän räjähdysmäinen kasvu koko Euroopassa on lisännyt oikeustulkkien tarvetta ja samalla osoittanut, ettei meillä ole riittävästi päteviä ja etenkään harvinaisia kieliä osaavia oikeustulkkeja.

Oikeustulkin palveluja tarvitsevat kaikki esitutkintaan ja tuomioistuinprosessiin osallistuvat tahot kuten virkamiehet, asianajajat, vieraiden kielten puhujat sekä sellaiset henkilöt, joiden äidinkieli on saame tai viittomakieli, tai jotka käyttävät esimerkiksi kirjoitustulkkausta viestintänsä apuna. Tulkkausta tarvitaan, jotta jokaiselle ao. viranomaisissa (poliisi, tulli, rajavartiosto ja oikeuslaitos) asioivalle voidaan taata mahdollisuus ilmaista itseään ja saada tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan kielellä, jota ymmärtää.

Korkeakoulut ja työelämäkumppanit mukana suunnittelussa

Oikeustulkkauksen valtakunnallisen erikoistumiskoulutuksen suunnittelua varten on perustettu käännös- ja tulkkausalan kouluttajista koostuva korkeakoulukonsortio, jossa ovat mukana Tampereen, Helsingin, Turun ja Vaasan yliopistot sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Konsortion toimintaa koordinoi Tampereen yliopisto.

Hankkeen työelämäkumppaneina toimii tulkkien työnantajia, tulkkien ja kääntäjien järjestöjä sekä palveluja käyttäviä viranomaisia eri puolilta Suomea. Työelämäkumppanit ovat tiiviisti mukana koulutuksen suunnittelussa ja pääsevät vaikuttamaan myös koulutuksen sisältöihin.

Hanke tulee olemaan malli useamman korkeakoulun yhteisestä poikkitieteellisestä koulutustoteutuksesta, jossa kehitetään uudenlaisia teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja, muun muassa monipuolista verkko-opetusta.

Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on varmistaa, että oikeustulkkina toimivilla henkilöillä on tehtävään tarvittava pätevyys. Nyt suunnitteilla oleva koulutus antaisi tulkille mahdollisuuden hakeutua suoraan Opetushallituksen ylläpitämään oikeustulkkirekisteriin ilman erillistä näyttötutkintoa.

Jatkossa oikeustulkkauksen koulutusjärjestelmä voi toimia mallina myös muille tulkkauksen aloille, esimerkiksi terveydenhuollon tulkkaukselle.

Koulutuksen suunnittelua rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Euroopan sosiaalirahasto.

Alkuperäinen uutinen

XIII Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi 10.–11.4.

KäTu-symposiumien tarkoituksena on tarjota kääntäjille ja tulkeille sekä kääntämisen ja tulkkauksen tutkijoille ja kouluttajille foorumi, jolla he voivat keskustella alan ilmiöistä, käynnissä olevista tutkimushankkeista ja tieteenalan tilasta ja kehityksestä.

Vuonna 2015 symposiumi pidetään Helsingissä, ja teemana on kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt. Symposiumin teemalla juhlistetaan myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton 60-vuotista taivalta. Tarkoituksena on tarkastella laajasti monikielisen viestinnän kenttää ja sen piirissä toimivia yhteisöjä.

Lisätietoa symposiumin verkkosivuilta

Kuvailutulkki kääntää visuaalisen verbaaliseksi

Tila on keskeinen elokuvakerronnan ulottuvuus, jonka tulkitseminen nojaa vahvasti näköhavaintoon. Kuvailutulkkauksen avulla myös näkövammaiset voivat nauttia visuaalisesta elokuvakerronnasta.

Maija Hirvonen tutki tuoreessa väitöskirjassaan elokuvan kuvailutulkkausta. Siinä tulkki muuttaa visuaalisesti havaittavaa tietoa sanalliseen muotoon. Hirvonen halusi selvittää, miten kieli ilmentää tilaa ja miten tilaa hahmotetaan elokuvan äänimaailman kautta. Tutkimus painotti kielen ja kuvan suhdetta.

Kuvakerrontaa kielen avulla

Tutkimuksen mukaan kuvailutulkkaus pystyy jäljittelemään elokuvakerronnan tapoja luoda tilavaikutelmia. Kuvailutulkkauksessa voivat heijastua mm. henkilöhahmon näkökulman rakentuminen, otoksen kuvakoko ja huomiopiste sekä staattisen ja dynaamisen tarinankulun vaihtelu. Tulkki ei yritä tarjota valmiita tulkintoja vaan hänen tehtävänsä on tarjota näkövammaiselle välineitä ja vihjeitä oman tulkinnan muodostamiseksi.

Elokuvissa hahmon näkökulma rakentuu usein otossarjana, jossa ensin näytetään hahmon katse, sen jälkeen katseen kohde ja lopuksi palataan takaisin kuvaamaan hahmon reaktio. Kuvailutulkkauksessa tällaisiin siirtymiin voi viitata esimerkiksi näin: Peter katsoo ympärilleen / Maassa on katkennut käsi / Järkyttynyt ilme kasvoillaan Peter juoksee pois.

Kuvailutulkkauksessa voidaan heijastaa elokuvan kuvakokoja luomalla vastaava viitekehys ja kuvailemalla esimerkiksi laajassa rajauksessa näkyvää ympäristöä (esim. puutarhassa) tai lähikuvassa näkyvää esinettä (pöydällä on vesilasi). Tulkki voi kiinnittää huomion elokuvassa näkyvän tilan eri osiin tai tapahtumiin.

Perikato-elokuvan saksalaisessa kuvailutulkkauksessa tämän otoksen kohdalla kerrottiin kuvassa näkyvästä ympäristöstä: "tuhoutuneessa puutarhassa vanhan valtakunnankanslian takana". Espanjankielisessä versiossa taas tilaa kuvailtiin eri lähtökohdasta ja painotettiin toimintaa: "bunkkerin ulkopuolella upseerit ottavat asennon Hitlerin tullessa ulos".

Perikato-elokuvan saksalaisessa kuvailutulkkauksessa tämän otoksen kohdalla kerrottiin kuvassa näkyvästä ympäristöstä: “tuhoutuneessa puutarhassa vanhan valtakunnankanslian takana”. Espanjankielisessä versiossa taas tilaa kuvailtiin eri lähtökohdasta ja painotettiin toimintaa: “bunkkerin ulkopuolella upseerit ottavat asennon Hitlerin tullessa ulos”.

Elokuvakerronnan visuaalisten elementtien muuttuvuus ja jatkuvuus heijastuvat kuvailutulkkauksessa. Kuvailua tarvitaan muun muassa silloin, kun viitataan uusiin asioihin ja teemoihin tai kun jo nähtyyn asiaan viitataan uudelleen mutta eri näkökulmasta: linja-auto kulkee tietä pitkin / linja-autossa on lapsia. Kuvailutulkki voi myös äänenkäytöllään ilmaista sen, että kohtaus jatkuu vielä: esimerkiksi saksassa nouseva intonaatio toteavan lausuman lopussa luo odotuksen siitä, että kuvailu jatkuu vielä samasta aiheesta.

Ensimmäisessä otoksessa ”minibussi ajaa tiellä”. Seuraavassa otoksessa ”Jamal ja Salim istuvat bussissa muiden lasten keskellä”. Tarkoituksena on ymmärtää, että nyt kurkistetaan juuri nähdyn bussin sisään. (Kuvat: Slummien miljonääri -elokuva.)

Ensimmäisessä otoksessa ”minibussi ajaa tiellä”. Seuraavassa otoksessa ”Jamal ja Salim istuvat bussissa muiden lasten keskellä”. Tarkoituksena on ymmärtää, että nyt kurkistetaan juuri nähdyn bussin sisään. (Kuvat: Slummien miljonääri -elokuva.)

Tutkimuksessa havaittiin eroavaisuuksia saman elokuvan erikielisissä kuvailutulkkauksissa. Taustalla ovat oletettavasti paitsi kielisysteemin erot myös erilaiset kerronnan ja kuvailutulkkauksen perinteet. Eroja aiheuttavat myös visuaalisen viestin monitulkintaisuus: esimerkiksi esineitä voi kuvailla painottaen joko esineen ulkonäköä, käyttöä tai sen narratiivista merkitystä tarinassa (vaikkapa tunnistetaan, että sama esine on nähty jo jossain aiemmassa kohtauksessa). Tällöin kaikki lähestymistavat vastaavat kuvaa, mutta näkökulmasta riippuu, millaisen mielikuvan kuulija saa tulkkauksen perusteella.

Slummien miljonäärin saksankielisessä kuvailutulkkauksessa ”Jamal kyykkii pienessä puuvajassa”, kun taas englanninkielisessä versiossa ”Jamal kyykkii reiän yllä slummiin kyhätyssä vessassa”. Molemmat kuvaavat samaa rakennelmaa: ulkovessaa. Edellinen painottaa sen fyysistä olomuotoa (pieni puuvaja) ja jälkimmäinen sen funktiota ja roolia tarinassa (vessa slummissa).

Slummien miljonäärin saksankielisessä kuvailutulkkauksessa ”Jamal kyykkii pienessä puuvajassa”, kun taas englanninkielisessä versiossa ”Jamal kyykkii reiän yllä slummiin kyhätyssä vessassa”. Molemmat kuvaavat samaa rakennelmaa: ulkovessaa. Edellinen painottaa sen fyysistä olomuotoa (pieni puuvaja) ja jälkimmäinen sen funktiota ja roolia tarinassa (vessa slummissa).

Tulkkaus laajentaa kokemusta

Hirvosen tutkimus havainnollistaa, miten rikas ilmaisuvaranto kuvailutulkattu elokuva on. Voisiko näkeväkin elokuvankatsoja saada enemmän irti kuvailutulkatusta elokuvasta? Auttaako tulkkaus kiinnittämään huomiota elokuvan tiloissa sellaisiin asioihin, joita katsoja ei muuten huomaisi?

– Varmasti. On jopa esitetty, että kuvailutulkkaus tukisi autismin kirjon ihmisiä, koska siinä tunnistetaan ja sanallistetaan ihmisten ilmeitä, tunnetiloja jne. Lisäksi kuvailutulkit kertovat taideteoksia kuvaillessaan saavansa palautetta näkeviltä siitä, että kuvailutulkkaus laajentaa myös heidän kokemustaan taiteesta, Hirvonen kertoo.

Teksti: Anni Aarinen ja Maija Hirvonen


Lisätietoa

Väitöstilaisuus

FM Maija Hirvonen väittelee 15.11.2014 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta “Multimodal Representation and Intermodal Similarity – Cues of Space in the Audio Description of Film”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, Auditorio II, Yliopistonkatu 3.

Väitöskirjan tiivistelmä

Aineistossa neljä elokuvaa

Väitöstutkimuksen aineistona olivat seuraavat elokuvat ja niiden erikieliset kuvailutulkkaukset:

  • Der Untergang (suom. Perikato), Saksa/2004, sekä tämän espanjankielinen versio ja kuvailutulkkaus
  • Dancer in the Dark, Tanska/2000, englanniksi ja saksaksi
  • Tauno Tukevan sota, Suomi/2010, suomeksi
  • Slumdog Millionaire (suom. Slummien miljonääri), UK/2008, englanniksi, espanjaksi ja saksaksi

Intermodaalinen kääntäminen

Kuvailutulkkaus liittyy nk. intermodaalisen kääntämisen ja tulkkauksen tutkimukseen. Intermodaalisuus tarkoittaa sitä, että kääntäjä tai tulkki välittää ilmaisua eri kanavien ja ilmaisukeinojen välillä: esimerkiksi puhe ja äänet tehdään nähtäviksi kirjoituksen kautta kirjoitustulkkauksessa. Tarkoitus on tehdä viestinnästä ja kulttuurista saavutettavaa mm. aistirajoitteisten käyttäjien kuten kuulo- ja näkövammaisten kannalta.

Katso myös:

Kääntäjäopiskelijat tekevät tekstityksen ja kuvailutulkkauksen teatteriesitykseen

Käännöstieteen oppiaineen järjestämällä kurssilla perehdytään kahteen kääntämisen lajiin, kielensisäiseen (suomesta suomeen) tekstitykseen sekä kuvailutulkkaukseen. Kurssin aikana tehdään autenttinen toimeksianto, teatteriesityksen tekstitys ja kuvailutulkkaus, jotka esitetään teatterissa ohjelmiston mukaisena ajankohtana joulu- ja tammikuussa.

Opiskelijat pääsevät oppimaan mm. kääntäjän roolista osana teatteriproduktiota sekä kuulo- ja näkörajoitteisista ihmisistä kulttuurin kuluttajina.

Yhteistyössä ovat mm. Suomen teatterit ry, Näkövammaisten kulttuuripalvelun puheenjohtaja Eija-Liisa Markkula sekä Aalto-yliopiston esteettömyysasiantuntija Antti Raike, Kuuloliitto (Sirpa Laurén) ja Näkövammaisten kulttuuripalvelu, Asiakasteatterit Virus ja Helsingin kaupunginteatteri, kuvailutulkki ja teatteriohjaaja Anu Aaltonen sekä saksan kääntämisen oppiaineen tohtorikoulutettava, kääntäjä Marika Hakola.

Kielen sisäinen tekstitys (CKT264) -kurssia vetää Maija Hirvonen.

Lue lisää: http://www.suomenteatterit.fi/2014/09/kielensisainen-kaantamisen-koulutus-alkaa-helsingin-yliopistossa/