3.12. Uusien professorien juhlaluennot

Humanistisen tiedekunnan uudet professorit Tomi Huttunen, Taru Nordlund ja Matti Miestamo pitävät juhlaluennot 3. joulukuuta.

Aika: 3.12.2014 klo 14.15 alkaen
Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, sali 12 (uusi puoli, 3. krs)

14.15 Yleisen kielitieteen professori Matti Miestamo:  Maailman kielellinen diversiteetti ja sen tutkimus

14.45 Suomen kielen professori Taru Nordlund: Kieli, identiteetti ja ideologiat

15.15 Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen: Venäjä, itsestään syntynyt

Ennen luentoa tiedekunnan dekaani tai varadekaani esittelee professorin. Miestamon ja Nordlundin esittelee Hanna Snellman ja Huttusen Arto Mustajoki.

Matti Miestamo: negaation ilmaisuja, kieltenvälistä vertailua ja koltansaamea

Matti Miestamon tutkimus keskittyi aluksi negaatioon ja sen vaikutuksiin muihin kieliopin osa-alueisiin. Hänen väitöskirjansa käsitteli juuri negaation ilmaisua maailman kielissä. Myöhemmin hän on tutkinut myös kielten kompleksisuuteen liittyviä kysymyksiä, erityisesti kielten vertailtavuuden näkökulmasta, ja käsitellyt negaation lisäksi varsinkin kysymyslauseiden rakenteellisia ominaisuuksia eri kielissä.

Miestamon lähestymistapa tutkimusaiheisiinsa on kielitypologinen eli laajaan kieltenväliseen vertailuun perustuva. Kielitypologia voidaan lyhyesti määritellä maailmanlaajuiseksi vertailevaksi kielitieteeksi. Kielitypologisen tutkimuksensa lisäksi Miestamo työskentelee myös koltansaamen dokumentaation ja siihen liittyvien kysymysten parissa.

Lue lisää: http://www.helsinki.fi/hallinto/kansleri/juhlaluennot/02-2014/matti_miestamo.html

Taru Nordlund: kysymyksiä kielellisestä tasa-arvosta ja identiteetistä

Taru Nordlundin kiinnostuksen kohteena on kielen kehitys ja vaihtelu. Teoreettis-metodisesti hänen tutkimuksensa ovat liittyneet kieliopillistumisen, historiallisen sosiolingvistiikan, historiallisen etnografi an ja diskurssintutkimuksen tutkimusaloille tai näiden alojen yhteisille rajapinnoille. Yhdistäviä teemoja tutkimuksessa ovat olleet muun muassa kielen vaihtelun sosiaaliset ja historialliset kehykset, moniäänisyys, normit, ideologiat ja kielipolitiikka.

Viime aikoina Nordlundin tutkimus on kohdistunut erityisesti tavallisten, vähän muodollista koulutusta saaneiden kirjoittajien teksteihin 1800-luvulta. Tällaiset tekstit ovat avanneet uudenlaisen ikkunan kieleen: ne ovat tuoneet tarkasteluun mukaan kieli-ideologisen näkökulman ja sitä kautta nostaneet esille muun muassa kysymyksen kielellisestä tasa-arvosta ja kielestä ja identiteetistä, jotka kytkevät historian tiiviisti myös nykykontekstiin.

Lue lisää: http://www.helsinki.fi/hallinto/kansleri/juhlaluennot/02-2014/taru_nordlund.html

Tomi Huttunen: venäläistä postmodernismia, nykykirjallisuutta ja myöhäisen neuvostokauden kulttuuria

Tomi Huttunen on tutkinut venäläistä 1920-luvun avantgardekirjallisuutta, erityisesti imaginistista koulukuntaa sekä nimenomaan Anatoli Mariengofin (1897 – 1962) tuotantoa. Aiemmin suhteellisen tuntemattomasta Mariengofista Huttunen on tehnyt kaikki yliopistotason tutkielmansa. Moskovassa ilmestynyt venäjänkielinen väitöskirja sai Suomalaisen Tiedeakatemian väitöskirjapalkinnon. Huttunen on myös suomentanut Mariengofi n Kyynikot-romaanin vuonna 1998. Väitöskirjan jälkeen avantgardekirjallisuuden tutkimus on jatkunut Huttusen johtamassa tutkimushankkeessa Itsesyntyinen venäläinen avantgarde.

Muita Huttusen yliopistotutkimuksen ja -opetuksen erityisaloja ovat venäläinen postmodernismi, nykykirjallisuus sekä myöhäisen neuvostokauden kulttuuri, erityisesti Leningradin/Pietarin rock-kulttuuri. Tätä aihetta käsittelevä tietokirja ilmestyi vuonna 2012. Hän on erikoistunut myös venäläiseen kulttuurisemiotiikkaan ja sen parissa montaasiperiaatteen tutkimukseen.

Lue lisää: http://www.helsinki.fi/hallinto/kansleri/juhlaluennot/02-2014/tomi_huttunen.html

Lisätietoa juhlaluennoista: http://www.helsinki.fi/hallinto/kansleri/juhlaluennot/

Onko saksalaisilla huumoria? 9.12.

Emeritusprofessori Hannes Saarinen (Helsingin yliopisto, yleinen historia) luennoi aiheesta “Onko saksalaisilla huumoria?” tiistaina 9.12.2014 klo 17:15–18:45 Metsätalon (Unioninkatu 40, Helsingin yliopisto) luentosalissa 1.

Kyseessä on ”Saksalaisvaikutteita Suomen kulttuurissa ja yhteiskunnassa” -luentosarjan toinen osa. Sarja järjestetään Emil Öhmannin säätiön tuella.

Tervetuloa!

„Nicht wahr, Vater, Zivil ist das Gegenteil von Militär?“ „Ja, mein Sohn, und Zivilisation ist das Gegenteil von Militarismus.“

„Nicht wahr, Vater, Zivil ist das Gegenteil von Militär?“
„Ja, mein Sohn, und Zivilisation ist das Gegenteil von Militarismus.“
Kuva: Simplicissimus.info

 

Professor Kari Keinästö präsentierte deutsche Lehnwörter im Finnischen

*** suomenkielinen versio alempana ***

Am Dienstag, dem 11.11.2014, hielt Professor Kari Keinästö von der Universität Turku eine Vorlesung über deutsche Lehnwörter im Finnischen. In der Vorlesung präsentierte er näher einige, schon in der Überschrift genannte Beispiele, etwa das Idiom ”der rote Faden”.

Nach der Vorlesung interviewten wir Professor Keinästö und er erzählte sowohl über die Geschichte und den heutigen Stand der deutschen Sprache an finnischen Schulen als auch über sein Interesse für die Etymologie. Dank seiner guten Lehrerin begeisterte er sich für die deutsche Sprache und begann sofort nach dem Abitur, an der Universität Germanistik zu studieren. Damals war Sprachgeschichte ein wichtiger Teil des Studiums, weshalb er sich für die Herkunft der Wörter interessierte. Das Wort ”Krambambuli” weckte in den 80er Jahren Keinästös Faszination für Etymologie.

Heutzutage machen sich viele Germanisten Sorgen über die Zukunft des Deutschen in Finnland. Immer mehr Schüler und Studierende lernen lieber Englisch und Schwedisch als Deutsch. Als Keinästö zur Schule ging, war Deutsch die wichtigste Fremdsprache. Heute wird Deutsch aber nicht unbedingt mehr an allen Schulen unterrichtet. Nach Keinästö liegt das Problem an dem geringeren Interesse für die Sprache, obwohl Deutsch und Germanistik in Finnland eine lange Tradition und gute Ressourcen haben. Trotzdem ist die Zusammenarbeit zwischen den Universitäten in Finnland und Deutschland eng, und in Europa spielt die deutsche Sprache noch eine große Rolle, besonders in den Bereichen Politik und Wirtschaft. Keinästö hofft, dass die Politiker keine kurzsichtigen Entscheidungen treffen – wir brauchen auch andere Sprachen als nur Englisch. ”Die Lage der Germanistik ist schwierig, aber wir geben nicht auf!”

Text und Bild: Tuuli Malava, Jenni Pietilä, Eve Petrakidou ja Kaisa Matveinen

DSC00310_editedProfessori Kari Keinästö esitteli saksalaislähtöisiä idiomeja suomen kielessä

Tiistaina 11.11.2014 pidettiin luentosarjan ”Saksalaisvaikutteita Suomen kulttuurissa ja yhteiskunnassa” ensimmäinen luento. Vierailijaluennoitsijana oli Turun yliopiston saksan kielen professori Kari Keinästö, joka luennoi etymologian alalta otsikolla ”Punainen lanka, laamapaita ja überhieno – uusimman ajan saksalaislainoja suomen kielen sanastossa”.

Professori Keinästö on tutkinut suomen ja ruotsin saksalaisperäisiä lainasanoja jo parinkymmenen vuoden ajan. Luennolla hän kertoi erilaisista vierassanojen ja lainasanojen tyypeistä ja esitteli tarkemmin muutamia, jo otsikossakin mainittuja esimerkkejä, joiden leviämishistoriaa hän on tutkinut tarkemmin. ”Punainen lanka” on yksi näistä. Keinästö on kirjoittanut aiheesta mm. artikkelissa Der rote Faden. Zur Geschichte des goetheschen Phraseologismus. Ilmaisu esiintyy oletettavasti ensimmäisenä Johann Wolfgang von Goethen romaanissa Vaaliheimolaiset (alkuteos Die Wahlverwandtschaften) vuodelta 1809. Ilmaisu tarkoittaa johtavaa ajatusta, joka kulkee kokonaisuuden läpi ja yhdistää sen osat. Konkreettisesti punainen lanka oli, kuten Goethen teoksessakin mainitaan, Englannin laivaston köysissä ollut punainen säie.

Suomen kieleen punainen lanka kulkeutui pohjoismaisten kielten kautta. Tanskalaisessa tekstilähteessä se esiintyi ensi kerran vuonna 1848, ruotsinkielisessä 1861 ja suomenkielisessä Helsingin Wiikko-Sanomia -lehdessä 1882. Ensimmäinen suomenkielinen ilmaisun selitys löytyy vuoden 1890 sanakirjasta, mutta tuolloin sillä tarkoitettiin vain taideteoksen johtavaa ajatusta. Tämän jälkeen punaisen langan merkitys on laajentunut eikä rajoitu ainoastaan taiteeseen. Nykyään tämä fraseologismi on meille jokapäiväinen.

Luennon yhteydessä haastattelimme professori Keinästöä, ja hän kertoi sekä saksan oppiaineen historiasta ja nykytilanteesta että omasta kiinnostuksestaan etymologiaan. Saksan kielestä Keinästö oli innostunut aikoinaan hyvän opettajan ansiosta ja haki yo-tutkintonsa jälkeen heti opiskelemaan saksaa yliopistoon. Tuohon aikaan kielihistoria oli tärkeä osa tutkintovaatimuksia. Etymologiasta Keinästö kiinnostui 80-luvulla sanan ”Krambambuli” myötä – se tarkoittaa nykyään tietyn tyyppistä alkoholijuomaa, mutta oli alun perin vain yhden tehtaan tuotteen nimi. Nykyistä vieras- ja lainasanatutkimusta Keinästö on tehnyt 90-luvulta alkaen, minkä tiimoilta hän julkaisee lähitulevaisuudessa mm. pakinakokoelman, jossa varsinkin idiomit ovat keskeisessä osassa.

Monet germanistit ovat nykyään huolissaan saksan kielen tulevaisuudesta. Kouluissa luetaan entistä enemmän vain englantia ja ruotsia, ja kustannussyistä muista pitkistä kielistä on jouduttu luopumaan. Verraten: Keinästön käydessä koulua saksa oli tärkein pitkä kieli. Hänen mukaansa ongelma on niin koulutuksen järjestäjien kuin opiskelijoidenkin vähentynyt kiinnostus saksan kieleen, vaikka aineella on Suomessa paitsi pitkät perinteet myös hyvät opetusresurssit. Keinästö muistuttaa, että saksa on tärkeä kieli Euroopassa monella alalla. Se avaa suomalaisille ovet Keski-Eurooppaan. Saksa on olennainen kauppasuhteiden ja politiikan kieli, ja sitä paitsi ihmisiä ymmärtää parhaiten heidän omalla äidinkielellään. Saksan ja Suomen yliopistojen yhteistyö on tiivistä: Suomessa on paljon saksalaisia vaihto-opiskelijoita, ja Saksa on suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa suosittu vaihtokohde. Keinästö toivookin, etteivät poliitikot tee tyhmiä ja lyhytnäköisiä päätöksiä kielten opiskelun suhteen – pelkkä englanti ei riitä kaikkeen. ”Germanistiikan asema on hankala, mutta emme aio luovuttaa!”

Teksti ja kuva: Tuuli Malava, Jenni Pietilä, Eve Petrakidou ja Kaisa Matveinen

8.12. Vihapuhe / Hate speech

Nykykielten laitos järjestää maanantaina 8.12. poikkitieteellisen seminaarin, jonka aiheena on vihapuhe. Seminaarin tavoitteena on koota yhteen aiheesta kiinnostuneita, eri tieteenaloja edustavia tutkijoita ja opiskelijoita sekä muita yhteiskunnallisia toimijoita.

Ohjelma alempana tässä viestissä

Kaikkia aiheesta kiinnostuneita pyydetään ennakkoilmoittautumaan viimeistään 30.11., kiitos.

Seminaari pidetään Metsätalon salissa 4 (Unioninkatu 40).

Lisätietoja aiheesta antaa Ulla Tuomarla (ulla.tuomarla@helsinki.fi).

Käytännön kysymyksissä voit olla yhteydessä myös Tuuli Holttiseen (tuuli.holttinen@helsinki.fi)

***

The Department of Modern Languages will organize an interdisciplinary seminar on hate speech on December 8th. The objective of the seminar is to gather researchers, students and other societal actors interested in the topic.

Please scroll down for the programme

All those interested in the topic are welcome to the seminar. We kindly ask for registration by November 30th at the latest.

The seminar will take place in the lecture hall 4 of Metsätalo (Unioninkatu 40).

Ulla Tuomarla (ulla.tuomarla@helsinki.fi) will give more information on the seminar. As to the practical issues, you may also contact Tuuli Holttinen (tuuli.holttinen@helsinki.fi).

Ohjelma / Programme

8:45‒9:00 Opening

9:00‒10:00 Claudine Moïse (Université Stendhal – Grenoble 3): Violence verbale et actes de condamnation / Verbal abuse, speech acts and condemnation of others

10:00‒10:15 Sabine Kraenker (University of Helsinki): La violence cachée dans “Merci pour ce moment” de Valérie Trierweiler

10:15‒10:30 Juhani Härmä & Elina Suomela-Härmä (University of Helsinki): A medieval literary figure defined by his verbal violence: Keu the seneschal

10:30‒10:45 Conversation

10:45‒11:15 COFFEE BREAK

11:15‒11:30 Elina Vitikka (University of Helsinki): Hate speech or not?

11:30‒11:45 Simo Määttä (University of Helsinki): Hate speech as a contested concept

11:45‒12:00 Conversation

12:00‒13:30 LUNCH BREAK

13:30‒14:30 Maijastina Kahlos (University of Helsinki): Beasts and Barbarians – How to Insult in the Ancient Roman World

14:30‒14:45 Marja Vuorinen (University of Helsinki): Hate speech in the service of progress? Case 19th-century Finland

14:45‒15:00 Anna Rajavuori (University of Helsinki): Historical perspective to hate speech? Socialist agitation in early 20th century

15:00‒15:15 Conversation

15:15‒15:45 COFFEE BREAK

15:45‒16:00 Matilda Hellman (University of Helsinki): #Viski – The autonomous man against the nanny state in the age of online outrage

16:00‒16:15 Mikko Salmela (University of Helsinki): Emotional roots of right-wing political populism

16:15‒16:30 Outi Pohjanheimo (University of Helsinki): Disgust, hatespeech and religions

16:30‒16:50 Conversation

16:50‒17:00 Closing words

Mahdoton modernisaatio? – Venäjän talouden tulevaisuus

Torstaina 20.11.2014 15:30-17:00

Modernisaatio ei onnistu Venäjällä – vai onnistuuko? Onko Venäjän talous syöksykierteessä? Professori Arto Mustajoki antaa seitsemän yhtä ainoaa selitystä sille, miksi modernisaatio ei onnistu Venäjällä – jokainen selitys on venäläiseen tapaan kaiken kattava. Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma haastattelee ulkoministeriön alivaltiosihteeri Matti Anttosta Venäjän talouden kehityksestä. Venäjän talouden tilaa ja tulevaisuutta luotaavat myös Aalto-yliopiston CEMATin johtaja Riitta Kosonen ja Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Seija Lainela.

Tervetuloa kuuntelemaan Tiedekulmaan (Porthania, Yliopistonkatu 3). Tilaisuutta voi seurata myös suorana lähetyksenä verkossa.

Venäjän kehityksen suunta herättää paljon suuria kysymyksiä. RussiaHUB Helsinki tuo Helsingin alueen merkittävimmät Venäjä-toimijat yhteen tieteen, politiikan ja talouden aloilta.

Tiedekulma-viikko 17.–21.11.2014 käynnistää RussiaHUB Helsingin toiminnan. Viikon tilaisuudet