Suomi mukaan eurooppalaiseen kieliaineistojen ja -teknologian tutkimusinfrastruktuuriin

This story in English

Suomi liittyy eurooppalaiseen kieliaineistojen ja -teknologian tutkimusinfrastruktuurikonsortioon.

CLARIN ERIC (Common Language Resources and Technology Infrastructure) -konsortio edistää humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta tarjoamalla tutkijoille tutkimusinfrastruktuurin, joka mahdollistaa pääsyn Euroopan tason kieliaineistoihin ja työkaluihin. Saatavilla olevien aineistojen määrä moninkertaistuu ja uudet tutkimusvälineet nopeuttavat tutkimusongelmien ratkaisua.

Lue koko juttu

Inauguration of new professors: Jörg Tiedemann

Before their formal appointment, all professors at the University of Helsinki give a public inaugural lecture. The lecture provides an overview of the major issues of the discipline and is aimed at both the academic community and the general public.

Jörg Tiedemann, the new Professor of Language Technology, will give his inaugural lecture on Wednesday 2 December 2015.

His lecture is a part of the Inaugural Ceremony in the Great Hall starting at 4.00 p.m. The title of the lecture is Recycling Data – The Amazing Utility of Human Translations in Language Technology.

Event programme (pdf)

Bio

Jörg TiedemannJörg Tiedemann was born on January 16, 1972 in the small town of Ilsenburg in the heart of Germany. He studied computer science at the Otto-von-Guericke University in Magdeburg from which he received a ”Diplom für Informatik” in 1997. During his undergraduate studies, he spent one year at the University of Southern Colorado in Pueblo, Colorado.

His master’s thesis on the automatic extraction of lexical knowledge from bilingual corpora, which was written during a one-year-visit at Uppsala University in Sweden, paved his way into computational linguistics. He returned to Uppsala after finishing his degree in Magdeburg and started to work as a research assistant at the Department of Linguistics. In 2000, he started his doctoral research at the same department under the supervision of Prof. Anna Sågvall Hein. During that time, he stayed at the University of Edinburgh for one academic year in 2001/2002 before receiving his PhD in Computational Linguistics in 2003 from Uppsala University.

After a short period as university lecturer and program coordinator of the BA programme for language technology at Uppsala University, Tiedemann joined the University of Groningen in The Netherlands in 2004 where he stayed for 5 years as post-doctoral research fellow working on question answering and information retrieval. In 2009, he returned to Uppsala for an appointment as visiting professor in computational linguistics at the Department of Linguistics and Philology, which he held until 2014. In 2015, he worked as a senior research fellow at the same department before moving to Helsinki for the current appointment.

Tiedemann has worked on a number of national and international projects on machine translation, bitext alignment, question answering and information extraction. Since 2004, Tiedemann maintains the World’s largest collection of freely available parallel corpora, OPUS, which is a widely used resource for machine translation, multilingual lexicography and terminology, and translation studies. His recent research interests include discourse-oriented statistical machine translation and the projection of linguistic information across languages. He has published over 100 refereed scientific articles including a text book on bitext alignment and released various well-known open source tools and data resources.

Doctor of Philosophy Jörg Tiedemann was appointed Professor of Language Technology from 1 August 2015.

Digitaalisten ihmistieteiden tutkimukselle rahoitusta

Kolme humanistisen tiedekunnan tutkijaa on saanut rahoituksen Suomen Akatemian Digitaaliset ihmistieteet 2015 -haussa.

Terttu Nevalainen ja Taru Nordlund saivat rahoituksen hankkeille konsortioon Tekstin ja rakenteisen tiedon yhdistäminen kielenmuutoksen sosiolingvistisessä tutkimuksessa. Mikko Tolonen on mukana konsortiossa Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910.

Miten kirjeistä välittyy sosiaalisia merkityksiä?

Yksityiset tekstit ovat ainutkertainen ikkuna menneiden aikojen arkiseen kielenkäyttöön. Terttu Nevalainen ja Taru Nordlund tarkastelevat suomen- ja englanninkielisen kirjeenvaihdon pohjalta miten oikeinkirjoitus ja muoto-opilliset valinnat sekä uusi sanasto välittävät sosiaalisia merkityksiä kuten vaikutusvaltaa tai epämuodollisuutta ja miten nämä merkitykset muuttuvat.

Koska nykyiset työkalut eivät helposti mahdollista tekstin yhdistämistä kielen ulkoiseen tietoon, rakennetaan sarja interaktiivisia työkaluja, joiden avulla tutkijat voivat tarkastella kielenkäytön sosiaalista luonnetta yhdistämällä toisiinsa tekstin, metatiedon ja visualisoinnin. Työssä ovat mukana Poika Isokoski Tampereen yliopistosta ja Eetu Mäkelä Aalto-yliopistosta.

Hankkeissa tutkitaan myös lähdetekstien luotettavuutta. Nykyiset kirje-editiot, jotka ovat käytännöllisin lähde mm. historiantutkimuksessa, usein modernisoivat oikeinkirjoitusta. Alkuperäinen muoto on mahdollista tarkistaa käsikirjoituksista; samalla voidaan kartoittaa, mitä piirteitä tyypillisesti muokataan, ja näin tehdä editiot luotettavammiksi kielitieteelliseen tutkimukseen.

Julkisen keskustelun analyysia tekstilouhinnan keinoin

Konsortio Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910 perustuu neljän partnerin, Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan, Turun yliopiston kulttuurihistorian ja informaatioteknologian ja Kansalliskirjaston Digitointikeskuksen yhteistyöhön.

Hanke tutkii ja arvioi uudelleen suomalaisen julkisen keskustelun laajuutta, luonnetta ja ylirajaisia kytkentöjä vuosina 1640–1910. Hanke yhdistää kaksi toisiaan täydentävää lähestymistapaa, ja pohjautuu toisaalta kirjastojen metadatan, toisaalta digitoitujen suomalaisten sanoma- ja aikakauslehtien tekstinlouhintaan.

Konsortio analysoi, miten kielirajat, eliittikulttuuri ja populaari keskustelu, tekstien uudelleen käyttö ja julkaisujen kanavat olivat vuorovaikutuksessa keskenään. Uutena merkittävänä metodologisena innovaationa ihmistieteissä esitellään avointen, tutkimusongelman erityispiirteet huomioivien tieteellisten laskentakirjastojen käsite ja toimivuus digitaalisen historian keskeisenä tutkimusmenetelmänä.

Suomen Akatemian rahoituspäätökset

Yli 20 kieltä ja kulttuuria esittäytyy Koe Kampuksessa 29.10.

Koe kampus! -tapahtuma torstaina 29.10.2015 tarjoaa lukiolaisille ja muille yliopisto-opinnoista kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua pääkaupunkiseudun yliopistoihin. Nykykielten laitoksen ohjelma sopii sinulle, jos olet kiinnostunut kielistä, kulttuureista, kirjallisuudesta tai kieliteknologiasta!

Laitoksen ohjelmaan kuuluu mm. ainejärjestöjen järjestämä ilmainen kansainvälinen buffet (klo 13–15 Metsätalon 3. kerroksen B-siiven käytävässä, Unioninkatu 40), johon osallistuvat tänä vuonna myös suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien oppiaineet. Samalla pääset juttelemaan opiskelijoiden kanssa ja kuulemaan, millaista Helsingin yliopistolla opiskelu on ja mitä pitää osata loistaakseen pääsykokeissa.

Ruokailun yhteydessä on käynnissä myös kielivisailu, jossa voit kokeilla, montako kieltä tunnistat. Visassa on mukana jopa 33 kieltä, eikä siinä ole vielä edes puolia kaikista Helsingin yliopistolla opiskeltavista kielistä…

Klo 13–15 salissa 8 (Metsätalo, 3. krs) on mahdollisuus pistäytyä tapaamassa kieliteknologien lemmikkiä Elias-robottia, jonka kanssa voit jutella. Elias saattaa innostua soittamaan ilmakitaraakin! (Lisää Eliaksesta: katso video tai lue juttu.) Eliasta esittelee Graham Wilcock.

Klo 14–15 salissa 4 (Metsätalo, 2B-kerros) pääsee tutustumaan av-kääntäjän ammattiin, kun yliopistonlehtori Mari Pakkala-Weckström demonstroi, miten tv-sarjan tekstitys tehdään.

Tervetuloa!

Koko ohjelma Helsingin yliopiston keskustakampuksella

Pioneerikurssilla opettajina toimivat yritykset

Tänä keväänä ryhmä kääntämisen opiskelijoita pääsee nauttimaan etuoikeutetusta asemasta. Yhdentoista yrityksen yhteistyöhankkeessa kieli-, käännös- ja teknologia-alan ammattilaiset vastaavat kokonaisen kurssin opetuksesta.

– Tämä on ainakin Euroopassa ensimmäinen kerta, kun käännösalan yritykset järjestävät yliopisto-opiskelijoille opintopisteisiin oikeuttavaa opetusta tässä laajuudessa, kertoo kurssin pääjärjestäjä Anu Carnegie-Brown Sandberg Translation Partnersilta.

Kurssi käsittelee globaaleja käännösmarkkinoita ja alan työmahdollisuuksia, käännösteknologian työkaluja ja muita teknisiä ratkaisuja sekä projektinhallintaa. Opiskelijat ja alan ammattilaiset kokoontuvat yhteen kolmella viikon mittaisella intensiivijaksolla, joiden välissä tehdään harjoitustöitä itsenäisesti. Kurssille osallistuu 14 maisterivaiheen opiskelijaa nykykielten laitoksen eri oppiaineista.

Yhteistyöllä ammattiosaamista

Osallistujayritykset haluavat tutustua opiskelijoihin potentiaalisina työntekijöinä, antaa näille realistiset odotukset työelämästä ja täydentää opiskelijoiden osaamista. Samalla ne saavat hyvän kuvan siitä, mikä osaamisen taso pian valmistuvilla opiskelijoilla on ja mitä koulutusta he tarvitsevat tutkinnon jälkeen.

– Valmistuneiden osaamisen ja käännöstoimistojen tarpeiden välillä on aukko. Yliopistojen tehtävä ei ole palvella yrityksiä ja kouluttaa valmiita osaajia. Alalla kannattaa kuitenkin tehdä yhteistyötä työllistäjien ja kouluttajien välillä. Onhan tehotonta, jos kaikki yritykset järjestävät oman lisäkoulutuksensa vastavalmistuneiden tukemiseksi, Carnegie-Brown esittää.

Etualalla kurssin vetäjät ensimmäisellä intensiiviviikolla ja taustalla kurssin opiskelijoita.

Etualalla kurssin vetäjät ensimmäisellä intensiiviviikolla ja taustalla kurssin opiskelijoita.

Kyse ei kuitenkaan ole vain yhden opiskelijaryhmän sparraamisesta yhdessä yliopistossa: kurssin tavoitteena on luoda hyviä käytäntöjä ja koulutuspaketti, jota käännösalan yritykset voivat käyttää muissakin oppilaitoksissa ympäri Eurooppaa.

– Haluan osoittaa, että tiedon ja osaamisen jakaminen tällaisen vapaaehtoistoiminnan kautta hyödyttää sekä yrityksiä että yliopistoja ja niiden opiskelijoita. Pidän yhteistyötä välttämättömänä käännösalan toimivuudelle ja houkuttelevuudelle, Carnegie-Brown kertoo.

Kääntäjän ammatti monipuolistuu

– Kääntämisen opetuksessa pidämme työelämäyhteistyötä ja opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämistä erittäin tärkeänä, korostaa yliopisto-opettaja Juha Eskelinen, kurssin vastuuopettaja nykykielten laitoksella.

Laitoksella on huomattu, että projektinhallinnan osaamista arvostetaan työelämässä ja opiskelijoita työllistyy sellaisiin tehtäviin.

– Kääntäjän ammattikuva muuttuu koko ajan yhä nopeammin. Yritykset palkkaavat vähemmän omia työntekijöitä käännöstehtäviin ja käyttävät sen sijaan freelancereita. Kääntäjien työnkuva monipuolistuu esimerkiksi juuri projektinhallinnan suuntaan. Myös tietokoneavusteinen kääntäminen ja käännös- ja kieliteknologioiden käyttö lisääntyy, Eskelinen kommentoi.

– Kääntäjältä vaaditaan nopeutta ja tehokkuutta, sillä tuottavuus on iso kysymys. Alalla on kuitenkin käyttöä monenlaisille kyvyille ja käännöstyö on vain yksi monista rooleista: tarvitaan myös muun muassa koordinaattoreita ja johtamistaitoisia, Carnegie-Brown kertoo.

Kääntäjä tarvitsee bisnesajattelua

– Kurssi antaa käännösalasta hyvin kattavan kuvan, kun kouluttajat ovat niin erityyppisistä yrityksistä, arvioi Outi Könni, yksi kurssin opiskelijoista. Hän on viettänyt 20 vuotta työelämässä uskonnonopettajana, mutta on nyt palannut yliopistoon tekemään maisterintutkintoa saksan kääntämisestä.

Humanistina Könni arvostaa bisnesnäkökulman saamista opetukseen.

– On tärkeää ymmärtää, millaisia tarpeita ja toimialoja asiakkailla on ja mihin kääntäjien kannattaisi erikoistua pystyäkseen palvelemaan asiakkaita hyvin. Jotta omaa osaamista voi myydä, pitää ymmärtää se lisäarvo, jota kääntäjänä voi tarjota asiakkaalle tai työnantajalle, Könni selittää.

– Suurin osa kääntäjistä Suomessa toimii yrittäjinä. Vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa tarvitaan, toimeksiannot eivät vain ilmesty työpöydälle, Eskelinen huomauttaa.

Kurssilla on myös hieno mahdollisuus verkostoitumiseen.

– Kannattaa miettiä, millaisen kuvan itsestään antaa paitsi kouluttajille myös muille opiskelijoille. Myöhemmin työelämässä törmää näihin samoihin ihmisiin, ala on Suomessa sen verran pieni, Könni sanoo.

Könni itse on hyvä esimerkki siitä, miten ympäri mennään ja yhteen tullaan: kurssilla on mukana myös tuttu opiskelija, jota hän aikoinaan opetti lukiossa. Näin myös kurssia järjestelemässä ollut Tuija Kinnunen, joka työskenteli ennen yliopistotyöhön siirtymistä samassa yrityksessä Carnegie-Brownin kanssa.


Yhteistyökumppanit

Kurssin runko ja sisältö ovat Carnegie-Brownin käsialaa. Hän on myös koonnut mukaan muut kurssin vetäjät. Kaikki osallistujayritykset tarjoavat työpanoksensa veloituksetta ja esimerkiksi ulkomailla toimivien yritysten työntekijät lentävät Suomeen asti jakamaan osaamistaan.

Kurssin yhteistyökumppanit ovat seitsemän kielipalveluyritystä (Sandberg Translation Partners Ltd, AAC Global, AranchoDoc Nordic, Delingua, Lingsoft, Maris Multilingual ja Semantix) sekä neljä käännösteknologiaa tarjoavaa yritystä (Kilgray, Memsource, Plunet ja SDL). Osallistujayritykset ovat GALA– tai ELIA-verkostojen jäseniä, mutta kurssi on niistä riippumaton, itsenäinen hanke. Helsingin yliopisto on ollut vuodesta 2014 alkaen ELIA-verkoston jäsenyliopisto.