Perun intiaaninuorten kieltä ja identiteettiä tutkinut gradu palkittiin

Suomen kielitieteellinen yhdistys on myöntänyt gradupalkinnon espanjalaista filologiaa opiskelleen Tapio Keihään gradulle, joka luotasi kaksikielisten intiaaninuorten ajatuksia.

Perun Andeilla, Ayacuchon kaupungissa toimii nuorisojärjestö Ñuqanchik, jonka jäsenet määrittelevät itsensä ketšua-intiaaneiksi. Tapio Keihäs halusi selvittää gradussaan, miten järjestön kaksikieliset jäsenet kokevat sosiolingvistisen tilanteensa eli miten he käyttävät äidinkieliään suhteessa sosiaaliseen ympäristöönsä. Aihe on erityisen merkityksellinen siksi, että alkuperäiskansoihin ja -kieliin yhdistetään alueella kielteisiä asenteita.

Kartta: Google

Kartta: Google

– Peru on uskomattoman kaunis ja kulttuurisesti monikasvoinen maa, mutta samaan aikaan perulainen yhteiskunta on äärimmäisen syrjivä ja epätasa-arvoinen varsinkin alkuperäiskansojen näkökulmasta. Oli kuitenkin ihailtavaa havaita, että lannistumisen sijaan perulaiset ovat halukkaita tekemään valtavasti töitä paremman yhteiskunnan rakentamiseksi, Keihäs kertoo.

Vuorovaikutuksen kieli

Keihään haastattelemat nuoret – jopa ne, joiden äidinkieli on espanja – korostivat samastumistaan ketšuan kieleen. Myönteisiä asenteita alkuperäiskieltä kohtaan perusteltiin mm. kielen ilmaisuvoimaisuudella, monimerkityksisyydellä, yhteisöllisyydellä ja nostalgisuudella.

Suurin osa nuorista kertoi käyttävänsä ketšuaa lähinnä perhepiirissä ja sellaisten puhekumppanien kanssa, joihin he voivat luottaa. Erikoista oli se, että samalla kun varsinainen viestintä ketšuaksi vähenee jopa perhepiirissä, alkuperäiskieltä käytetään entistä enemmän vuorovaikutussuhteiden rakentamiseen: ketšuaksi mm. vitsaillaan, solvataan, flirttaillaan ja tervehditään.

Nuoret myönsivät, että heidän puheessaan esiintyy koodinvaihtoa eli espanjan ja ketšuan välillä hyppimistä sekä lainasanoja. Heidän asenteensa näitä ilmiöitä kohtaan olivat pääasiassa kielteisiä. Puhdaskielisyyden ideologia ei silti sulje pois pragmaattista näkökulmaa, jonka mukaan kieliä täytyy yhdistellä viestinnän helpottamiseksi.

Kuva: Tapio Keihäs

Kuva: Tapio Keihäs

Nuoret toivoivat ketšuan kielen elpyvän. He tunnustivat puhujien oman toiminnan merkityksen tässä prosessissa. Nuoret pitivät alkuperäiskielen käytön vähenemisen syynä ennen kaikkea identiteetin puutetta, ja ratkaisuna tähän tietoisuuden levittämistä.

– Kieli-identiteetin kannalta olennaisinta ei ole kielitaito vaan halu ja uskallus käyttää kieltä syrjinnästä riippumatta, Keihäs kuvailee.

Nuorten ryhmäidentiteetin keskeisimmät tekijät olivat alkuperään liittyvän häpeän voittaminen ja ympäröivää yhteiskuntaa suurempi tietoisuus ketšuan kielen merkityksestä.

– Olin yllättynyt siitä, miten vapaasti nuoret puhuivat minulle arkaluontoisistakin asioista kuten terrorismin ajan väkivallasta. Annoin haastateltaville melko vapaat kädet kertoa aiheista, joita he itse pitivät merkittävinä. Kuulin äärimmäisen kiehtovia – hauskoja sekä liikuttaviakin – tarinoita, Keihäs kertoo.

Kielen puhujan oma kokemus ratkaisee

Keihäs oli Limassa vaihdossa vuonna 2009. Sittemmin hän on palannut Peruun kaksi kertaa viettäen maassa yhteensä noin kaksi vuotta. Hän keräsi gradunsa aineiston keväällä 2013 suorittaessaan maisterivaiheen työharjoittelua Perun alkuperäiskansojen kulttuurien keskuksessa Chirapaqissa.

Vaihdossa ollessaan Keihäs havahtui siihen, että kielenvalintaa esimerkiksi ketšuan ja espanjan välillä ei määritä niinkään kielensisäiset tekijät vaan yhteiskunta ja ideologinen ympäristö, jossa kieliä käytetään.

– Tuntui järkyttävältä ajatella, että ihmiset eivät uskalla käyttää avoimesti omaa äidinkieltään pelätessään joutuvansa syrjinnän kohteeksi tai että yhteisen kielen puuttuessa espanjankieliset lapset eivät voi kommunikoida ketšuankielisten isovanhempiensa kanssa. Halusin tutkielman avulla korostaa sitä, että kielen puhujan omia kokemuksia ei pitäisi sivuuttaa tai vähätellä tutkittaessa kielenkäyttöä.

Teksti: Anni Aarinen.

***

Kuva: Tapio Keihäs

Kuva: Tapio Keihäs

Palkittua gradua esitellään 26.2.

Suomen kielitieteellisen yhdistyksen palkinto myönnettiin erityisen ansiokkaalle, kielitieteelliselle pro gradu -tutkimukselle. Tapio Keihään palkitun opinnäytteen nimi on suomeksi ¿Ser y hablar quechua? Intiaaninuorten omakohtainen näkemys Ayacuchon sosiolingvistisesta todellisuudesta – Ideologioita ja identiteettejä metakielellisessä diskurssissa. Hän pitää aiheesta esitelmän perjantaina 26.2.2016 klo 15.00 alkaen yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä Tieteiden talossa (sali 312, Kirkkokatu 6) Helsingissä.

Gradu on luettavissa sähköisesti

Graffitit ottavat kantaa ja herättävät huomiota

Millaista sanallista sisältöä ja yhteiskunnallisia viestejä löytyy Belgradin graffiteista? Länsi- ja eteläslaavilaisia kieliä ja kulttuureita opiskellut Katja Jokiniemi analysoi gradussaan 623 graffitin aineiston, jonka hän keräsi itse Serbian pääkaupungissa Belgradissa.

”Pysähdy ja tunne ruusun tuoksu!” (Kuva: Katja Jokiniemi. Kuvan värejä on käsitelty.)

”Pysähdy ja tunne ruusun tuoksu!” (Kuva: Katja Jokiniemi. Kuvan värejä on käsitelty.)

Katso kymmenen teoksen kuvakansio Nykykielten laitoksen Facebook-sivulla. Katja on selittänyt kunkin graffitin taustoja ja tulkintoja kuvateksteissä suomeksi.

Miksi valitsit tämän tutkimusaiheen gradullesi? Mistä sait idean siihen?

– Olen seurannut katutaidetta jo pitkään niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ljubljanassa ja Belgradissa olen tutustunut Balkanin graffitikulttuuriin ensimmäisen kerran jo noin kymmenen vuotta sitten. Tällöin kiinnostuin paikallisen graffitikulttuurin erityispiirteistä. Perinteisen visuaalisen graffitikulttuurin lisäksi molemmista kaupungeista löytyy paljon sanallisen viestin sisältäviä graffiteja, jotka välittävät osin varsin voimakkaita ja huomiota herättäviä viestejä. Tyypillistä on myös vastakkaisia näkemyksiä edustavien ryhmien keskinäinen kilpailu graffitien avulla, esimerkiksi eri jalkapallojoukkueiden kannattajien välinen kilpailu tai kansallismielisten vs. anarkistien ja vasemmistosympatioita edustavien kilpailu, Katja kertoo.

Mitä viestejä graffitien tekijät pyrkivät välittämään?

– Belgradin sanallisen viestin sisältävissä graffiteissa käsiteltiin laajasti eri aihepiirejä. Suvaitsemattomat sisällöt (kansallismieliset, rasistiset, seksuaalivähemmistöihin vihamielisesti suhtautuvat graffitit) ja jalkapalloaiheiset graffitit dominoivat aineistoa. Näiden vastavoimana voidaan nähdä yhteiskuntakriittiset sekä vasemmiston ja anarkistien graffitit. Yhteiskuntakriittiset viestit käsittelivät laajasti serbialaisen yhteiskunnan eri osa-alueita henkilökohtaisista lähtökohdista, kun taas anarkististen ja vasemmistograffitien taustalla oli selvä poliittinen ideologia, Katja kuvailee.

– Keräsin aineistoni syksyllä 2010. Tällöin Belgradissa järjestettiin Pride-tapahtuma. Homovastainen aineisto lisääntyi katukuvassa räjähdysmäisesti tapahtuman alla. Poliittisten ja yhteiskuntakriittisten graffitien täydellisenä vastakohtana näyttäytyvät epäpoliittiset elämän tarkoitusta ja ihmisenä olemista pohdiskelevat graffitit, rakkaudentunnustukset sekä erilaisia populaarikulttuuriviittauksia sisältävät graffitit, hän jatkaa.

Mikä oli sinusta opettavaisinta gradun tekemisessä?

– Oli hienoa tarkastella itselle lähellä sydäntä olevaa ilmiötä järjestelmällisesti sekä pureutua graffitien merkityksiin ilmimerkityksiä syvällisemmin. Graffitien asettaminen yhteiskunnalliseen kontekstiinsa ja graffitien merkitysten löytäminen oli haastavaa ja toisinaan jopa varsinaista salapoliisintyötä toisesta kulttuuripiiristä tulevalle, Katja kertoo.

Katso kymmenen kuvan näyte Katja Jokiniemen aineistosta.

Hevi ja videopelit vai klassikkokirjallisuus?

Kevätlukukauden viimeisen gradut on hyväksytty nykykielten laitoksen laitosneuvostossa 21.5.2014.

Gradussa opiskelijoilla on mahdollisuus perehtyä syvällisesti omaan kiinnostuksen kohteeseen. Nyt hyväksytyissä opinnäytteissä käsiteltiin monenlaisia kieleen, kirjallisuuteen, kulttuuriin ja kieliteknologiaan liittyviä aiheita. Graduntekijöitä inspiroivat mm. sukupuoli, nykyviihde ja kieltenopetus – eikä kääntämistä, kirjallisuuden klassikoita ja kielten erityispiirteitäkään toki unohdettu.

Esimerkkejä kevään sadosta:

  • Huumori ja ironia uudenlaisen maskuliinisuuden rakentamisessa nuorille miehille suunnatuissa aikakauslehdissä
  • Epämääräisyyttä ilmaisevan stuff-sanan käyttö Skotlannin englannissa
  • Millaisia ovat nuorisokirjallisuuden amerikkalaiset tytöt? Vertailussa mm. Pikku naisia ja Gossip Girl
  • Miksi kansalaisviestintään tarkoitettu EU-teksti tuntuu lukijasta vieraalta?
  • Lautapelin luonne kerronnan välineenä
  • Heavy metal -kappaleiden sanoitusten avainsanat
  • Homoidentiteetin kääntäminen Ennen päivänlaskua ei voi -kirjan ranskannoksessa
  • Miten suomalaiset lukiolaiset oppivat englantia koulun ulkopuolella? Mikä on tämän oppimisen yhteys englannin oppimiseen koulussa?

Paljon onnea kaikille lukuvuonna 2013–2014 valmistuville!