Russian Language Unit Takes Part in the PIM project

 

The project is funded by European Union Regional Development Fund Central Baltic Programme 2014-2020

Project period: 01.09.2015 – 31.08.2017
Total budget: 201 964 euros
ERDF: 164 945 euros

Overview

The PIM project aims at supporting bilingual education for children in Russian-speaking minority groups in Estonia, Finland and Latvia by developing parent involvement models for bilingual learning process.

The main responsibility in bilingual education in the partner countries has been on the teachers and schools. The project will enable the Russian-speaking school communities to improve their home-school cooperation. In practice the project will combine traditional models of parent involvement with bilingual education specific themes and methods. The project will also take into account the context of old and new immigrants.

As a result of the project, home-school cooperation and awareness about multicultural education are both expected to increase. The process, in turn, will have a direct impact on broader Russian-speaking communities gathered around the schools in the same town, and the same region. Through the schools, the changes can be initiated from the grass root level, but the overall influence will have an impact on the whole society.

Partner contacts

Kristjan Klauks
Project Manager
University of Tartu
Narva College
Raekoja plats 2, Narva 20307, ESTONIA

kristjan.klauks@ut.ee
+372 740 1905
www.narva.ut.ee
Ekaterina Protassova
Partner Coordinator
University of Helsinki
Department of Modern Languages
Russian Language Unit
Yliopistonkatu 4, Helsinki 00014, FINLAND
ekaterina.protassova@helsinki.fi
+358 504 482 323
www.helsinki.fi/yliopisto
Ligita Grigule
Partner Coordinator
University of Latvia
Faculty of Education, Psychology and Art
Raina Blvd 19, Riga 1586, LATVIA
grigule@latnet.lv
+371 292 945 80
www.lu.lv

Completed activites

Project Meetings
  • ​21.12.2015 – Steering Committee meeting in Tallinn, Estonia
  • 07.03.2016 – Steering Committee meeting in Helsinki, Finland
  • 25.08.2016 – Local Experts General meeting in Narva, Estonia
  • 26.08.2016 – Steering Committee meeting in Narva , Estonia
Project Activites
  • 11.2015 – 05.2016 – Comprehensive literature review and a written overview of existing good practices of PIMs and parent involvement programmes
  • 02.2016 – 08.2016 – Conducting online survey and a report analysis
  • 09.2016-12.2016 – preparation of training curricula

Русская грамматика: описание, преподавание, тестирование

Приглашаем вас принять участие в международной конференции «Русская грамматика: описание, преподавание, тестирование», которую организует кафедра русского языка и литературы Хельсинкского университета 7–9 июня 2017 года. Конференция проводится под эгидой МАПРЯЛ. Читать далее.

Slavica Helsingiensia 49 ilmestynyt

SSlavica Helsingiensia 49lavica Helsingiensia 49

In search of the center and periphery: Linguistic attitudes, minorities, and landscapes in the Central Balkans
Maxim Makartsev & Max Wahlström (eds.)

This book is an attempt to capture and analyze aspects of multilingualism, the situation of minority languages and their speakers, and non-standard linguistic variation in Albania, Greece, and Macedonia. Widespread, stable, mutual multilingualism is widely thought to be one of the preconditions for the rise of the Balkan Sprachbund, characterized by grammatical convergence among the languages. The Central Balkans, with the Lakes Ohrid and Prespa as its geographical point of orientation, remains to this day ethnically and linguistically the most diverse part of the Balkans and displays a particularly high concentration of convergent linguistic features. The articles in this volume examine today’s linguistic diversity and its relation to the historical multilingualism in the region from a wide variety of perspectives.

Read more: http://www.helsinki.fi/slavicahelsingiensia/preview/sh49/index.htm

Oikeustulkkaukseen suunnitteilla valtakunnallinen erikoistumiskoulutus

Tulkkausalalle aletaan suunnitella valtakunnallista erikoistumiskoulutusta, jossa korkeakoulututkinnon suorittaneet käännös- ja tulkkausalan ammattilaiset voivat pätevöityä oikeustulkkaukseen. Tarkoituksena on tuottaa uusi 35 opintopisteen koulutus yhteistyössä työelämän kanssa.

Laadukas tulkkaus on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perustekijä. Viranomaiset tarvitsevat päteviä, koulutettuja tulkkeja tulkkaamaan esimerkiksi oikeuden istunnoissa, poliisikuulusteluissa ja muissa viranomaistilanteissa. Turvapaikkaa hakevien pakolaisten määrän räjähdysmäinen kasvu koko Euroopassa on lisännyt oikeustulkkien tarvetta ja samalla osoittanut, ettei meillä ole riittävästi päteviä ja etenkään harvinaisia kieliä osaavia oikeustulkkeja.

Oikeustulkin palveluja tarvitsevat kaikki esitutkintaan ja tuomioistuinprosessiin osallistuvat tahot kuten virkamiehet, asianajajat, vieraiden kielten puhujat sekä sellaiset henkilöt, joiden äidinkieli on saame tai viittomakieli, tai jotka käyttävät esimerkiksi kirjoitustulkkausta viestintänsä apuna. Tulkkausta tarvitaan, jotta jokaiselle ao. viranomaisissa (poliisi, tulli, rajavartiosto ja oikeuslaitos) asioivalle voidaan taata mahdollisuus ilmaista itseään ja saada tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan kielellä, jota ymmärtää.

Korkeakoulut ja työelämäkumppanit mukana suunnittelussa

Oikeustulkkauksen valtakunnallisen erikoistumiskoulutuksen suunnittelua varten on perustettu käännös- ja tulkkausalan kouluttajista koostuva korkeakoulukonsortio, jossa ovat mukana Tampereen, Helsingin, Turun ja Vaasan yliopistot sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Konsortion toimintaa koordinoi Tampereen yliopisto.

Hankkeen työelämäkumppaneina toimii tulkkien työnantajia, tulkkien ja kääntäjien järjestöjä sekä palveluja käyttäviä viranomaisia eri puolilta Suomea. Työelämäkumppanit ovat tiiviisti mukana koulutuksen suunnittelussa ja pääsevät vaikuttamaan myös koulutuksen sisältöihin.

Hanke tulee olemaan malli useamman korkeakoulun yhteisestä poikkitieteellisestä koulutustoteutuksesta, jossa kehitetään uudenlaisia teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja, muun muassa monipuolista verkko-opetusta.

Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on varmistaa, että oikeustulkkina toimivilla henkilöillä on tehtävään tarvittava pätevyys. Nyt suunnitteilla oleva koulutus antaisi tulkille mahdollisuuden hakeutua suoraan Opetushallituksen ylläpitämään oikeustulkkirekisteriin ilman erillistä näyttötutkintoa.

Jatkossa oikeustulkkauksen koulutusjärjestelmä voi toimia mallina myös muille tulkkauksen aloille, esimerkiksi terveydenhuollon tulkkaukselle.

Koulutuksen suunnittelua rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Euroopan sosiaalirahasto.

Alkuperäinen uutinen

Ensimmäiset selkokieliset aineistot Kielipankkiin

Selkokielen tutkimuksessa alkoi uusi aikakausi huhtikuussa, kun Selkosanomat saatiin Kielipankkiin ensimmäisenä selkokielisenä aineistona. Korpuksen täydentäminen on osa Helsingin yliopiston ja Selkokeskuksen yhteistyötä, jolle suunnitellaan jatkoa erilaisina hankkeina.

Selkokeskuksen ja Helsingin yliopiston nykykielten ja norsu-laitosten yhteistyöstä keskusteltiin yliopistolla 24.2.2016.

Keskustelussa todettiin selkokielen tutkimuksen voimakkaasti lisääntynyt tarve. Mahdollisia tutkimusaiheita on runsaasti liittyen esimerkiksi ymmärrettävyyteen, rakenteisiin, sanastoon ja kielensisäiseen kääntämiseen ja tulkkaukseen. Myös taustakysymyksissä on selvitettävää: missä menevät rajat selkokielen, selkeän kielen ja normaalin yleiskielen välillä?

Etenkin psykolingvisestä näkökulmasta kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä Tiina Onikki-Rantajääsköön. Hän on luvannut auttaa myös suomen kielen rakenteisiin ja merkitysjäsennykseen liittyvissä kysymyksissä selkokielen tutkimisen ja tutkielmien ohjaamisen kannalta.

Myös opiskelijoita kannustetaan tarttumaan selkokieleen liittyviin tutkimusaiheisiin. Suomen kielen osalta lisätietoja saa kevään 2017 proseminaaria vetävältä Minna Jaakolalta.

Työelämäopintoihin on suunnitteilla selkokielelle mukauttamisen kurssi, jonka ajankohdasta on tulossa tietoa myöhemmin. Lisätietoja Johanna Kompalta tai Selkokeskuksen yhdyshenkilöltä Eliisa Uotilalta. Johanna Komppa osaa kertoa lisää myös selkokielisen materiaalin tarkastelusta kielenoppimisen näkökulmasta.

Lisää yhteystietoja saa Selkokielen neuvottelukunnan Helsingin yliopiston edustajilta Camilla Lindholmilta ja Ulla Vanhatalolta.

Lue lisää: Saksa johtaa nyt selkokielen tutkimusta

Teksti: Ulla Vanhatalo