Venäjän kieli hermoromahduksen partaalla?

Krongauz-MaksimKielitieteilijä Maxim Krongauz on Venäjällä superjulkkis, jonka tuntevat kaikki. Hänen kirjoittamansa kirja Russki jazyk na grani nervnogo sryva (Venäjän kieli hermoromahduksen partaalla) on bestseller. Venäjän televisio ja erilaiset radiokanavat lähettävät viikoittain suosittuja ohjelmia, joissa puidaan venäjän kielen tilaa. Kuohuntaa kielen ympärillä on myös netissä. Aina kun väittelyissä tarvitaan asiantuntijaa, paikalle kutsutaan professori Maxim Krongauz Moskovan humanistisesta yliopistosta. Kiivaankin sanaharkan keskellä hän on itse rauhallisuus, kontrasti kielen järkyttävästä tilasta vaahtoaville.

Syyskuussa Krongauz kävi luennoimassa kolmen muun moskovalaisen asiantuntijan kanssa nykykielten laitoksella aiheenaan Mitä kuuluu venäjän kielelle. Kun Krongauzilta kysyy, mikä nykyvenäjän menossa ihmisiä huolestuttaa ja suorastaan raivostuttaa, nauha alkaa pyöriä ties kuinka monennen kerran. 

– Kolme asiaa ärsyttää ihmisiä: vieraat lainasanat, puhekielisyyksien ja slangin soluttautuminen kirjakieleen ja kiroilu. Lainasanat, pääasiassa englannin kielestä, aiheuttavat paitsi periaatteellista keskustelua myös ongelmia ääntämisessä ja oikeinkirjoituksessa. Sana realtor kirjoitetaan venäjässä neljällä eri tavalla. Kiroilu julkisissa yhteyksissä on ollut Venäjällä suuri tabu. Nyt kun sitä on alkanut esiintyä enemmän ja eri paikoissa kuin ennen, ihmiset ovat kauhuissaan.

Venäjällä tapahtuvat muutokset kielessä eivät ole ainutlaatuisia vaan hyvinkin  samansuuntaisia kuin monessa muussakin maassa. Krongauzin mukaan venäläisten erityispiirre on jatkuva kielenkäytön reflektointi ja kielen puhtaudesta puhuminen. Hän korostaa, että pyrkii itse välttämään emootiota ja suhtautumaan kieleen rationaalisesti. Kun pyydän Krongauzia antamaan erimerkin lainasanasta, josta hän pitää, hän yllättää.

 – Melko uusi lainasana on lajk. Vaikka se on korvautunut sosiaalisessa mediassa venäläisellä verbillä, sanaa on ruvettu käyttämään pitämistä osoittavan peukkukuvan nimenä. Siitä on sitten kehitetty venäläistettyjä verbejä Iajknut’, lajkanut’ (suomen kielessä vastaava on laikata).

Venäjällä on toimittajien joukossa kielipoliiseja, jotka voivat kesken haastattelun kiinnittää huomiota haastateltavan kielivirheisiin. Tämänlaatuinen purismi ei saa Krongauzilta myötätuntoa. Se on hänen mukaansa muiden yläpuolelle asettuvaa snobismia.

Omaa julkkisrooliaan Krongauz ei niin ihmeellisenä pidä.

– Esiinnyn mielelläni televisiossa ja pidän luentoja, koska itse asia kiinnostaa. Joskus tietysti vähän ärsyttää kun joku torimyyjä ja junan konduktööri tunnistaa ”teeveestä tutuksi”, mutta ei sitä hirveän usein tapahdu. 

Arto Mustajoki