Korvapuusti yleiselle maulle kelpasi Tulevaisuusrahastolle

Korvapuusti yleiselle maulle vuodelta 1912. Kuva: Ville KorhonenYksi kappale vuonna 1912 painetusta Korvapuustista yleiselle maulle löytyy Kansalliskirjaston Slaavilaisen kirjaston kokoelmista.

Syksyllä nykykielten laitoksessa näkyy ja kuuluu venäläinen avantgarde. Yliopiston Tulevaisuusrahasto on myöntänyt venäläisen avantgardekulttuurin tutkimushankkeelle 10 000 euroa.

Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaineessa rahalla aiotaan saada syksyllä paljon aikaan. Helsingissä muun muassa järjestetään avantgardeen keskittyviä työpajoja. Rahoituksen ansiosta paikalle saadaan venäläisiä huippututkijoita sekä kuvataiteilijoita ja runoilijoita, lupaa hanketta vetävä venäläisen kirjallisuuden yliopistonlehtori Tomi Huttunen.

Lisäksi laitoksen venäläisen kirjallisuuden osaamista viedään maailmalle, kun avantgardesta koostetaan englanninkielinen Handbook of Russian Avant-Garde Literature.

Maailmankuulu venäläinen avantgarde viettää tänä vuonna merkkivuotta. Sata vuotta sitten joukko uuden polven venäläistaiteilijoita julkaisi manifestin nimeltä Korvapuusti yleiselle maulle. Siinä mennyt  kirjallisuus sai tylyn tuomion:

”Vain me olemme Aikamme todelliset kasvot. Ajan pasuuna pauhaa sanataiteessa meidän kauttamme. Menneisyys on tukahduttava. Akatemia ja Puškin ovat hieroglyfejäkin käsittämättömämpiä. Puškin, Dostojevski, Tolstoi ym., ym. on heitettävä yli laidan Nykyajan Höyrylaivasta. ”

Yksi allekirjoittajista oli Vladimir Majakovski.  Venäläisen avantgarderunouden suurista nimistä nousevat syksyn aikana esille myös ainakin Jelena Guro, Aleksei Krutšonyh ja Velimir Hlebnikov.

Juhlavuoden kunniaksi Poesia-kustantamo julkaisee Manifestiantologian, joka kokoaa venäläisten avantgardistien julistukset yksiin kansiin. Manifestien kääntämiseen osallistuu joukko venäjän kielen ja kirjallisuuden opiskelijoita.

Englannin kielen tutkijoille rahoitus Akatemiasta

Englantilaisen filologian professori Minna Palander-CollinEnglantilaisen filologian professori Minna Palander-Collinin vetämä tutkimushanke palkittiin Suomen Akatemian rahoituksella

Kolmen tutkijan ryhmä nykykielten laitokselta on saanut merkittävän rahoituksen Suomen Akatemiasta.  Tutkimusprojektissa Minna Nevala, Minna Palander-Collin ja Anni Sairio selvittävät, kuinka ihmiset ja ryhmät rakentavat identiteettiään kielen kautta. Tutkimuksen aineistona ovat erityisesti 1700-1900-luvulla kirjoitetut yksityiskirjeet, sanomalehtitekstit ja mainokset.

Kielitieteen lisäksi tutkimus ammentaa myös yhteiskuntatieteistä, sillä tutkijat ovat kiinnostuneita siitä, miten kielellä luodaan sosiaalisia merkityksiä ja miten yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat kieleen.

Projektin johtaja ja englantilaisen filologian professori Minna Palander-Collin pitää tärkeänä, että nelivuotisen rahoituksen ansiosta post doc -tutkijat saavat mahdollisuuden pätevöityä tutkijoina.

–Työmme tulee näkymään muun muassa julkaisuina, luentoina ja seminaareina. Saamme myös kehitettyä kansainvälistä ja monitieteistä yhteistyötä.  Uskon, että tutkimuksemme kiinnostaa muitakin kuin kielitieteilijöitä.

Vuoden 2016 syyskuuhun asti ulottuva rahoitus on noin 600 000 euroa.

Lisätietoa tutkimushankkeesta löytyy projektin kotisivuilta:
Dynamics of Change in Language Practices and Social Meaning (1700–1900)

 

Venäjän kirjallisuuden ystävältä testamenttilahjoitus nykykielten laitokselle

 
Helsingin yliopisto järjesti Raija Nevanlinnan testamentin johdosta kiitostilaisuuden.

Kiitostilaisuudessa lakimies Kaarina Puska, kansleri Ilkka Niiniluoto ja asianajaja Jorma Nevanlinna sekä nykykielten laitoksesta Päivi Pasanen, Ahti Nikunlassi, Arto Mustajoki, Pekka Pesonen ja Ben Hellman


Nykykielten laitos on saanut huomattavan testamenttilahjoituksen. Lokakuussa kuollut
Raija Nevanlinna on määrännyt testamentissaan asuntonsa myynnistä saatavan tuoton venäläisen kirjallisuuden ja kääntämisen tutkimukseen.

Raija Nevanlinna (o.s. Rymin) teki elämäntyönsä venäjän kielen opettajana, venäläisen kirjallisuuden suomentajana ja esittelijänä sekä venäläisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden tulkkina.

Venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori Pekka Pesonen tutustui Nevanlinnaan jo 1970-luvun alussa. Vuosien aikana he tekivät paljon yhteistyötä.

– Raija oli venäläisestä kulttuurista hyvin innostunut. Hänellä oli loistava kielitaito sekä monipuolinen venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemus.

Nevanlinna teki päätyönsä venäjän kielen opettajana Helsingin Suomalaisessa yhteiskoulussa. Lisäksi hän opetti venäjää yksityisesti lähes 50 vuoden ajan monille maamme eturivin kirjailijoille, taiteilijoille ja eri alojen kulttuurivaikuttajille.  Mukkulan kansainvälisessä kirjailijakokouksessa hän vastasi vuosikymmeniä venäläisistä kirjailijavieraista.

Tyttönimellään Raija Rymin hän suomensi monenlaista venäläistä kirjallisuutta. Hänet palkittiin Valtion kirjallisuuspalkinnolla yhdessä runoilija Eila Kivikk’ahon kanssa venäjänkielisen lyriikan suomennoksista vuonna 1979.

Testamentin mukaisesti varoilla perustetaan Raija Ryminin nimeä kantava rahasto, josta tuetaan eri tavoin sekä opiskelijoiden että tutkijoiden tekemää venäläisen kirjallisuuden ja kääntämisen tutkimusta.

Pesonen uskoo, että lahjoituksesta on oppiaineelle ja koko venäläisen kirjallisuuden tutkimukselle merkittävää apua, sillä tiukentuneen taloustilanteen vuoksi muun muassa seminaarien rahoittaminen sekä tutkija- ja kirjailijavieraiden kutsuminen on käynyt kaiken aikaa vaikeammaksi.

Lahjoitusvarojen ensimmäiseksi käyttökohteeksi on jo alustavasti suunniteltu seminaaria, joka omistetaan Raija Nevanlinnan elämäntyölle.

Nykykielten laitos menestyi erinomaisesti tutkimuksen arvioinnissa

Metsätalon sisäänkäynti.  Kuva: Jenni EnqvistKansainvälinen tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arviointi Helsingin yliopistossa on valmistunut. Nykykielten laitoksen tutkijat olivat hyvin edustettuina useissa arvioinnissa menestyneissä ryhmissä. Nykykielten laitoksen johtajan Arto Mustajoen mukaan tämä vahvistaa aiempien kansainvälisten rankingien tulokset laitoksessa tehtävän tieteen korkeasta tasosta.

Kuuden vuoden välein toteutettava arviointi tehtiin nyt kolmatta kertaa. Vuonna 2010 aloitettu prosessi erosi aiemmista, sillä tutkijat muodostivat ryhmänsä arviointia varten itsenäisesti. Toinen kansainvälisestikin ainutlaatuisen prosessin uutuus oli se, että ryhmät saivat valita vapaasti viidestä kategoriasta sen, johon ne ilmoittautuivat arvioitaviksi.

Mustajoki pitää uutta arviointia monipuolisena ja raikkaana.

– Arvioinnilla on todennäköisesti myös palkinnon ulkopuolelle jääneille yhteisöille hyviä seurauksia, sillä prosessi on auttanut monia samoista kysymyksistä kiinnostuneita tutkijoita löytämään toisensa.

Arvioinnin toteutti viisi kansainvälistä asiantuntijapaneelia. Arviointia varten tutkijayhteisöt vastasivat arviointikysymyksiin. Sen lisäksi heidän julkaisunsa ja niiden saamien viittausten määrä analysoitiin.

Kaikkiaan mukaan ilmoittautui 136 tutkijayhteisöä ja noin 6 000 tutkijaa. Näistä yliopisto valitsi 43 tutkijayhteisöä, jotka palkittiin vuoteen 2016 asti ulottuvalla rahoituksella. Neljän vuoden aikana palkituilla tutkimusryhmillä on käytössä 30 000 euroa jokaista vastuullista tutkijaa kohti.

Oppiaineiden rajat ylittävä ryhmä palkittiin

Ranskalaisen filologian yliopistonlehtori Eva Havu.

Eva Havulle uutinen CoCoLaCin rahoituksesta tuli yllätyksenä.

Yksi palkituista tutkijayhteisöistä on kieliä ja kulttuureja vertaileva CoCoLaC. Monikielisessä tutkimusyhteisössä on kokeneita ja nuoria tutkijoita sekä tohtorikoulutettavia ranskan, saksan, italian ja espanjan kielen oppiaineista.

Yhteisön koordinaattorina toimiva ranskalaisen filologian yliopistonlehtori Eva Havu pitää uutista rahoituksesta loistavana.

– Toistaiseksi järjestämiemme seminaarien ja workshoppien kulut on maksettu tutkijoiden omasta pussista. Arvioinnin tulos osittaa, että varsin uuden ja oppiaineiden rajat ylittävän tutkimusyhteisön toimintamalli on tehnyt vaikutuksen, Havu sanoo.

Lisäksi nykykielten laitokselta palkittiin tiedekunnasta ainoana parhailla mahdollisilla pisteillä Kimmo Koskenniemen vetämä kieliteknologian  ja korpuslingvistiikan BAULT-tutkijaryhmä, Terttu Nevalaisen englannin kieltä tutkiva VARIENG ja Inkeri Vehmas-Lehdon käännöstieteen TraST. Lisäksi useita laitoksen tutkijoita on mukana Juha Janhusen vetämässä kielten diversiteettiä tutkivassa tutkimusryhmässä.

>> INTERNATIONAL EVALUATION OF RESEARCH AND DOCTORAL TRAINING AT THE UNIVERSITY OF HELSINKI 2005–2010