Puhetta työstetään paloina

Miten ymmärrämme jatkuvaa puhevirtaa, vaikka työmuistimme kapasiteetti on pieni? Tätä selvitetään nyt lingvistien ja neurotutkijoiden yhteishankkeessa. Vastaus saattaa löytyä kielellisestä palastelusta.

Anna Mauranen toivoo, että tutkimushankkeen tulokset tuovat apua kielellisten häiriöiden diagnosointiin ja kielten oppimiseen. Kuva: Mika Federley

Anna Mauranen toivoo, että tutkimushankkeen tulokset tuovat apua kielellisten häiriöiden diagnosointiin ja kielten oppimiseen. Kuva: Mika Federley

Lue lisää hankkeesta humanistisen tiedekunnan verkkosivuilla

Digitaalisten ihmistieteiden tutkimukselle rahoitusta

Kolme humanistisen tiedekunnan tutkijaa on saanut rahoituksen Suomen Akatemian Digitaaliset ihmistieteet 2015 -haussa.

Terttu Nevalainen ja Taru Nordlund saivat rahoituksen hankkeille konsortioon Tekstin ja rakenteisen tiedon yhdistäminen kielenmuutoksen sosiolingvistisessä tutkimuksessa. Mikko Tolonen on mukana konsortiossa Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910.

Miten kirjeistä välittyy sosiaalisia merkityksiä?

Yksityiset tekstit ovat ainutkertainen ikkuna menneiden aikojen arkiseen kielenkäyttöön. Terttu Nevalainen ja Taru Nordlund tarkastelevat suomen- ja englanninkielisen kirjeenvaihdon pohjalta miten oikeinkirjoitus ja muoto-opilliset valinnat sekä uusi sanasto välittävät sosiaalisia merkityksiä kuten vaikutusvaltaa tai epämuodollisuutta ja miten nämä merkitykset muuttuvat.

Koska nykyiset työkalut eivät helposti mahdollista tekstin yhdistämistä kielen ulkoiseen tietoon, rakennetaan sarja interaktiivisia työkaluja, joiden avulla tutkijat voivat tarkastella kielenkäytön sosiaalista luonnetta yhdistämällä toisiinsa tekstin, metatiedon ja visualisoinnin. Työssä ovat mukana Poika Isokoski Tampereen yliopistosta ja Eetu Mäkelä Aalto-yliopistosta.

Hankkeissa tutkitaan myös lähdetekstien luotettavuutta. Nykyiset kirje-editiot, jotka ovat käytännöllisin lähde mm. historiantutkimuksessa, usein modernisoivat oikeinkirjoitusta. Alkuperäinen muoto on mahdollista tarkistaa käsikirjoituksista; samalla voidaan kartoittaa, mitä piirteitä tyypillisesti muokataan, ja näin tehdä editiot luotettavammiksi kielitieteelliseen tutkimukseen.

Julkisen keskustelun analyysia tekstilouhinnan keinoin

Konsortio Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910 perustuu neljän partnerin, Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan, Turun yliopiston kulttuurihistorian ja informaatioteknologian ja Kansalliskirjaston Digitointikeskuksen yhteistyöhön.

Hanke tutkii ja arvioi uudelleen suomalaisen julkisen keskustelun laajuutta, luonnetta ja ylirajaisia kytkentöjä vuosina 1640–1910. Hanke yhdistää kaksi toisiaan täydentävää lähestymistapaa, ja pohjautuu toisaalta kirjastojen metadatan, toisaalta digitoitujen suomalaisten sanoma- ja aikakauslehtien tekstinlouhintaan.

Konsortio analysoi, miten kielirajat, eliittikulttuuri ja populaari keskustelu, tekstien uudelleen käyttö ja julkaisujen kanavat olivat vuorovaikutuksessa keskenään. Uutena merkittävänä metodologisena innovaationa ihmistieteissä esitellään avointen, tutkimusongelman erityispiirteet huomioivien tieteellisten laskentakirjastojen käsite ja toimivuus digitaalisen historian keskeisenä tutkimusmenetelmänä.

Suomen Akatemian rahoituspäätökset

Puoli miljoonaa kielen reaaliaikaisen muutoksen tutkimukseen

Suomen Akatemia on myöntänyt yli 500 000 euron rahoituksen professori Terttu Nevalaisen hankkeeseen, jossa tutkitaan reaaliaikaisuuden aiheuttamia haasteita kielen muutoksen tutkimuksessa.

– Yksi kielentutkimuksen suurimmista haasteista on ymmärtää, miksi ja miten kieli muuttuu, Nevalainen toteaa.

Kuva: Eeva Anundi

Kuva: Eeva Anundi

Tutkimuksia reaaliajassa tapahtuvasta muutoksesta ei ole aiemmin kattavasti koottu yhteen. Yksi hankkeen tavoitteista onkin laatia alan empiirisistä tutkimustuloksista kattava tietokanta (Language Change Database). Tämä tietokanta edistää tutkimusta aina tilastollisesta mallinnuksesta sosiolingvistiikkaan. Sen avulla voidaan myös toistaa vanhoja tutkimuksia uusilla aineistoilla.

Projektin jäsenet tekevät myös uutta korpuslingvististä eli laajoihin tekstiaineistoihin perustuvaa kielentutkimusta, joka keskittyy kahteen suhteellisen vähän tutkittuun aiheeseen: englannin sanasemanttiseen ja sanojen johtamisessa tapahtuvaan muutokseen.

Sosiolingvistiset hypoteesit ovat tutkimuksen keskiössä. Tarkastelun kohteena ovat mm. erilaisten yhteisötyyppien vaikutus kielen muutokseen, muutoksen nopeus, kielenkäytön rekisterit sekä metodiset kysymykset.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä johtavien sosiolingvistien ja tietojenkäsittelytieteilijöiden kanssa.

Tietokanta kielenmuutoksista tuo merkittävän lisän Nevalaisen johtaman Varieng-tutkijayhteisön tarjoamaan avoimeen tutkimusympäristöön.

Suomen Akatemia myönsi noin 21 miljoonaa euroa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen akatemiahankkeisiin. Toimikunnalle osoitettiin 375 hakemusta, joista rahoitettiin 34 hanketta. Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta rahoitusta sai yhteensä kuusi hanketta. Nevalaisen hanke Reaaliajan haasteet kielen muutoksen tutkimuksessa on käynnissä 1.9.2014–31.8.2018. Lisätietoa