Arto Mustajoki hallituksen tutkimus- ja innovaationeuvostoon

Nykykielten laitoksen johtaja, professori Arto Mustajoki on nimitetty jäseneksi pääministeri Jyrki Kataisen johtamaan tutkimus- ja innovaationeuvostoon. Uuden neuvoston tehtävä on käsitellä valtioneuvoston ja ministeriöiden apuna tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan suuntaamiseen, seurantaan, arviointiin ja yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä.

Muiksi jäseniksi nimettiin rehtori Kaija Holli (Tampereen yliopisto), toimitusjohtaja Risto Lammintausta (Hormos-Medical Oy), pääjohtaja Erkki Leppävuori (Teknologian tutkimuskeskus VTT), toimitusjohtaja Pekka Lundmark (Konecranes Oyj), pääjohtaja Markku Mattila (Suomen Akatemia), rehtori Anneli Pirttilä (Saimaan ammattikorkeakoulu), pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes), koulutus-ja työvoima-asioiden päällikkö Saana Siekkinen (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry) ja professori Päivi Törmä (Aalto-yliopisto).

Pääministerin lisäksi neuvoston ministerijäseninä toimivat valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, ympäristöministeri Ville Niinistö, sisäasiainministeri Päivi Räsänen, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sekä puolustusministeri Stefan Wallin.

Neuvoston toimikausi kestää eduskunnan vaalikauden ajan.

Maurice de Coppet’n rahaston palkinto 2011

Keskiviikkona 28. syyskuuta palkitaan Annikki Sunin käännös Jean-Marie Gustave Le Clézion teoksesta Alkusoitto (Otava 2009; alkuteos Ritournelle de la faim, Gallimard 2008) kauden 2009 – 2011 parhaana ranskalaisen alkuperäisteoksen suomennoksena. Palkinto myönnetään Ranskan entisen suurlähettilään Maurice de Coppet’n (1868 – 1930) rahastosta, ja se on suuruudeltaan 4000 euroa. Palkinto jaetaan kahden vuoden välein ja sen jakamisella pyritään lisäämään kiinnostusta ranskalaiseen kirjallisuuteen sekä ranskan kieleen Suomessa.

Jean-Marie Gustave Le Clézio on syntynyt Nizzassa vuonna 1940. Hän on julkaissut yli kolmekymmentä romaania, novellia sekä esseitä alkaen vuodesta 1963, jolloin ilmestyi hänen esikoisteoksensa Le Procès-verbal (Raportti Aatamista, suom. Olli-Matti Ronimus, Tajo 1965). Vuonna 2008 Le Clézio palkittiin kirjallisuuden Nobelilla. Le Clézio ei ole mikään Pariisin
kahviloissa viihtyvä intellektuellikirjailija vaan luonnon ja ihmisen yhteyttä korostava mystikko. Hänen romaaninsa on usein kerrottu lapsen tai nuoren ihmisen näkökulmasta, mikä tuo ne lähelle lukijaa. Romaani Alkusoitto edustaa hienosti perinteistä kerrontaa ranskalaisessa kirjallisuudessa: siinä kuvataan nuoren Ethelin elämää toisen maailmansodan aikana.
Vaikuttavaa romaanissa on se, että sodan kauhut keskitysleireineen ovat läsnä vain hyvin hienovaraisesti, lähinnä aikuisten keskusteluissa. Sodassa eloonjääneiden syyllisyys nousee esiin ilman turhaa korostamista.

Annikki Suni on tehnyt pitkän uran kaunokirjallisuuden suomentajana. Nyt palkittavan suomennoksen lisäksi häneltä on ilmestynyt myös kaksi muuta Le Clézion teoksen suomennosta sekä lukuisia käännöksiä mm. Gustave Flaubertin, Marcel Proustin,  Nathalie Sarrauten ja Andreï Makinen tuotannosta. Sunin suomennokset ovat kokeneen ja nyansseja hyvin tajuavan kääntäjän työtä. Alkusoitossa hän tavoittaa erinomaisen taitavasti Le Clézion yksinkertaisen ja kuitenkin niin täyteen ladatun tyylin.

Prof. Mervi Helkkula ja prof. Juhani Härmä, jotka muodostivat palkintolautakunnan, olivat päätöstä tehdessään haastavan valinnan edessä. Kilvassa oli mukana useita Ranskan kirjallisuuden uusia mutta myös vanhempia merkkiteoksia ja monia erinomaisia suomennoksia. Lautakunta kiinnitti huomiota pienkustantajien merkittävään osaan erityisesti ranskalaisten klassikkoteosten tunnetuksi tekemisessä. Ilman näitä kustantamoita moni erinomainen ranskalainen teos jäisi suomentamatta.

***

Maurice de Coppet toimi Ranskan toisena Suomen-suurlähettiläänä 1920-luvulla. Hän myös käänsi ranskaksi suomalaista kirjallisuutta. Coppet’n kuoleman jälkeen hänen leskensä Yseult de Coppet teki vuonna 1931 Helsingin yliopistolle lahjoituksen, jonka turvin perustettiin suurlähettilään nimeä kantava rahasto. Rahastosta myönnettiin palkintoja ansiokkaille
ranskalaisten kirjojen suomennoksille ja ruotsinnoksille. Rahaston sääntöjen mukaan valinta tapahtuu sekä alkuperäisteoksen että käännöksen arvon perusteella. Rahaston toiminta elvytettiin usean vuosikymmenen jälkeen vuonna 2005, jolloin palkinto jaettiin Anna-Maija Viitasen käännökselle Gustave Flaubertin romaanista Rouva Bovary (WSOY 2005). Vuonna 2007 palkinto myönnetttiin Ville Keynäsin käännökselle Georges Perecin romaanista Elämä käyttöohje (Loki-Kirjat 2006) ja vuonna 2009 Pirjo Thorelille Pierre Bayardin teoksesta Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut (Atena 2008). Palkinto jaetaan lahjoittajan toivomuksen mukaisesti Maurice de Coppet’n kuolinpäivänä 28.9.

Lisätietoja: romaanisen filologian professori Juhani Härmä, puh. (09) 191 23120, juhani.harma@helsinki.fi

Englannin historiallisen tekstikorpuksen 20-vuotisjuhlakonferenssi 28.9.–2.10.

Helsingin yliopiston englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen huippuyksikkö VARIENG järjestää 28.9. – 2.10. juhlakonferenssin Helsinki Corpus Festival: The Past, Present and Future of English Historical Corpora.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita konferenssiin. Tapahtumapaikkana on Tieteiden talo, Kirkkokatu 6. Ilmoittautumiset ja haastattelupyynnöt: Konferenssisihteeri Jukka Tyrkkö, puhelin 09 191 21628, jukka.tyrkko@helsinki.fi

Konferenssi juhlistaa 20-vuotiasta Helsinki Corpusta, joka oli valmistuessaan vuonna 1991 maailman ensimmäinen laaja englannin kielen historiallinen tekstikorpus. Se koottiin tiimityönä Helsingin yliopiston englannin kielen laitoksella emeritusprofessori Matti Rissasen johdolla.

Konferenssin painopisteenä on historiallisen korpuslingvistiikan ajankohtaisimpien kysymysten ja tulevaisuuden näkymien tarkastelu. Tapahtumaan osallistuu kaikkiaan noin 140 tutkijaa eri puolilta maailmaa.

Esimerkiksi emeritusprofessori Geoffrey Leech (Lancaster University) puhuu englannin kielen viimeaikaisen muutoksen negatiivisesta puolesta: mitä kielestä katoaa samalla, kun siihen tulee innovaatioita? Professori Sebastian Hoffmann (Trier University) kertoo uudesta tutkimushankkeesta, joka kokoaa maailman paikallisenglantien historiallista korpusta.

Tohtori Nuria Yanez-Bouza (University of Manchester) ja tohtori Maria Rodríguez-Gil (University of Las Palmas de Gran Canaria) kertovat 1700-luvun normatiivisten kielioppien hankkeesta, jossa historiallinen kielioppitietokanta yhdessä korpusten kanssa auttaa selvittämään, kuinka paljon koulukielioppi on todellisuudessa vaikuttanut englannin kielen
kehitykseen. Tohtori Olga Timofeeva (University of Zürich) ja dosentti Matti Kilpiö (Helsingin yliopisto) puolestaan tutkivat monikielisyyttä muinaisenglannin aikakaudella anglosaksien latina -hankkeessaan.

Korpustutkimus on yksi Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tutkimuksen painopistealueista 2010 – 2012. Eri kieliaineissa koostettuja laajoja korpuksia hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa ja opetuksessa sekä erilaisissa sovelluksissa kuten kieli- ja käännösteknologiassa sekä sanakirjojen teossa.

Lisätietoja:

Konferenssisihteeri Jukka Tyrkkö, puhein 09 191 21628, jukka.tyrkko@helsinki.fi

Konferenssin verkkosivut: http://www.helsinki.fi/varieng/festival/index.html

Italia e italiani, centocinquant’anni di unità (1861–2011) 18.10.2011

NYKYKIELTEN LAITOS – ITALIALAINEN FILOLOGIA
Italia ja italialaiset

Helsinki, Unioninkatu 40 B – Aula 6 – 18 ottobre 2011

14.00-14.15 Introduzione ai lavori
14.15-15.00 Hannu RIIKONEN (Helsingin yliopisto),Tulipatsas  kohoavi.
Italian yhdistyminen Suomen historiassa ja kirjallisuudessa
15.00-15.45 Eero TARASTI  (Helsingin yliopisto), Italian musiikki
Risorgimenton aikaan
15.45-16.15 Pausa caffè
16.15-17.00 Daniele MARCHESINI (Università di Parma), La conquista
dell’alfabeto
17.00-17.45 Ercole SORI (Università Politecnica delle Marche),
Capitali ballerine. Le città e l’unificazione italiana
17.45-18.30 Enrico GARAVELLI (Università di Helsinki), Artisti in
camicia rossa

Per informazioni: esuomela@mappi.helsinki.fi, enrico.garavelli@helsinki.fi

[PDF]