Musikaalin piiloviittaukset mukaan käännökseenkin – tuovat oivaltamisen iloa

Pian ensi-iltaan saapuva Vampyyrien tanssi -musikaali vaikuttaa pintapuolisella vilkaisulla kepeältä iloittelulta. Käsikirjoituksessa kuitenkin piilee älykäs ja kriittinen teos. Teoksen kääntäjä halusi välittää tekstin sisältämät nokkelat viittaukset myös suomalaiselle yleisölle.

Yliopisto-opettaja Marika Hakolan matka verenimijöiden kanssa alkoi reilu vuosikymmen sitten, kun hän oli opiskelijavaihdossa Salzburgissa Itävallassa. Siellä hän osallistui eurooppalaisen musiikkiteatterin kurssille, jolla käsiteltiin myös Tanz der Vampire -musikaalia.

Teos on täysiverinen goottiromanttinen komedia, joka kuitenkin sisältää myös yhteiskunnallista kritiikkiä esimerkiksi kapitalismia ja ahneutta kohtaan. Juuri musikaalin runsas intertekstuaalisuus eli sen sisältämät viittaukset muihin teksteihin herätti Hakolan mielenkiinnon.

– Aistin, että tekstin takana piili jotain, mistä en oikein saanut kiinni.

Kuva: Helsingin Kaupunginteatteri / Mirka Kleemola

Kuva: Helsingin Kaupunginteatteri / Mirka Kleemola

Mystiset viittaukset jäivät vaivaamaan Hakolaa niin, että hän päätti ottaa teoksen intertekstuaalisten viittausten kääntämisen gradunsa aiheeksi. Viitteitä löytyi niin Andersenin satuun punaisista kengistä, Raamattuun ja muuhun juutalais-kristilliseen perinteeseen kuin Kantin ja Nietzschen filosofiaankin. Gradun liitteeksi Hakola teki myös alustavan suomenkielisen käännöksen teoksesta.

Opinnäyte ei jäänyt pölyttymään kirjastoon vaan poiki Hakolalle töitä. Kun Seinäjoen Kaupunginteatteri päätti ottaa teoksen vuoden 2011 ohjelmistoonsa, he löysivät Hakolan gradun ja ottivat häneen yhteyttä. Siitä se sitten lähti.

Musiikki luo käännökselle raamit

Teatterit ostavat yleensä musikaalien esitysoikeuksia näytelmäagentuurin kautta. Seinäjoen Kaupunginteatterin aloitteesta agentuuri palkkasi Tanz der Vampiren kääntäjäksi Hakolan. Oli aika laatia virallinen käännös, joka auktorisoitiin teoksen omistajalla Vereinigten Bühnen Wienillä käännöksen laadun varmistamiseksi.

Modernit musikaalit ovat lähes kokonaan läpilaulettuja, joten kääntäjä ei pääse helpolla. Hakolan piti muun muassa noudattaa samaa riimikaavaa kuin alkuperäisteoksessa. Musikaalin kääntämisessä erityistä onkin musiikin huomioiminen.

– Teoksen nuottikuva määrää kaiken: on huomioitava tavujen määrä ja jokaisen yksittäisen tavunkin paino ja pituus.

Hakolan mielestä nuotinlukutaito on musikaalin kääntäjälle ehdoton.

– Täytyy ymmärtää, mitä äänteitä ylipäätään on mahdollista laulaa miltäkin korkeudelta ja miten laulajat artikuloivat. Kaikki äänteet eivät kuulu katsomoon yhtä selkeästi.

Kääntäjän työ on ongelmanratkaisua

Käännöstyötä helpotti se, että gradun myötä teoksen konteksti oli Hakolalle selvä. Jos musiikillisista syistä käännöksessä ei ollut mahdollista viitata täsmälleen samaan asiaan kuin alkuperäisteoksessa, kääntäjä pystyi kuitenkin käyttämään samantyylistä tematiikkaa, kun tiesi voivansa liikkua eurooppalaisen tarinaperinteen rajoissa.

Kuva: Helsingin Kaupunginteatteri / Mirka Kleemola

Hakola ei edennyt mitenkään lineaarisesti, vaan hänellä oli yleensä työn alla 2-3 kohtausta samaan aikaan. Teoksessa oli useita tekstinsisäisiä viittauksia kohtausten välillä: samaan asiaan viitattiin eri kohdissa, jolloin käännös piti hoitaa niin, että sanat sopivat molempien kohtien musiikkiin.

– Piti olla tarkkana, ettei kääntäessä maalannut itseään nurkkaan.

Tanz der Vampiren saksankielinen levytys soi taustalla koko ajan, kun Hakola työskenteli. Aivot työstivät aihetta silloinkin, kun hän ei aktiivisesti pohdiskellut käännöstään.

– Välillä heräilin yöllä, kun mieleen tuli sopiva ratkaisu johonkin riimipulmaan!

Aktiivisuus palkitaan oppimisella

Seinäjoella Hakola osallistui myös teoksen taiteellisen työryhmän työskentelyyn. Hän otti huomattavasti aktiivisemman roolin kuin kääntäjät yleensä: Koska tämä oli hänen ensimmäinen musikaalikäännöksensä, hän osallistui kaikkeen mahdolliseen oppiakseen teatterityöstä.

Käännöstyö oli valmis jo kahdeksan kuukautta ennen Seinäjoen ensi-iltaa.

– Ensimmäisen lukuharjoituksen jälkeen minulla oli todella helpottunut olo. Teksti, jota olin vääntänyt ja viilannut, oli nyt taitavien ammattilaisten käsissä. Matkalla kotiin tajusin, että käsillä on ainutkertainen kokemus: ensimmäisen käännöksen ensi-ilta ei toistu koskaan uudestaan.

Mieleen on jäänyt vahvasti myös Seinäjoen viimeinen näytös.

– Esityksen jälkeen minutkin kutsuttiin lavalle ja sain kokea, miltä tuntuu, kun monisatapäinen yleisö hurraa joukkohurmoksessa.

Vuonna 2016 Vampyyrien tanssi nähdään myös Helsingin Kaupunginteatterissa. Koska käännös on jo valmis, Hakolan rooli on tällä kertaa pienempi. Katsomosta hänet kuitenkin löytää varmasti.

Tanz der Vampire -musikaali perustuu Roman Polańskin ohjaamaan elokuvaan Vampyyrintappajat (The Fearless vampire killers). Helsingin Kaupunginteatterin versiota Vampyyrien tanssista esitetään Peacockissa 1.2.2016 alkaen.

ANTON TŠEHOV -helmikuu: yleisöluentoja

Vietä ANTON TŠEHOV -helmikuu Helsingin yliopiston Metsätalossa! Venäläisen kirjallisuuden seuran ja Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaineen uusi luentosarja johdattaa venäläisen kirjallisuuden rakastettuun prosaistiin ja näytelmäkirjailijaan eri näkökulmista.

Maanantaisin klo 18-20 Metsätalon salissa № 1.

Ohjelma ja esiintyjät

Opiskelijat valitsivat saksan kielen kivoimmat sanat

Germaanisen filologian opiskelijoille järjestettiin leikkimielinen kilpailu, jossa he saivat ehdottaa mielestään erikoisinta tai hauskinta saksankielistä sanaa.

Suomen Goethe-Institut inspiroitui julkaisemaan kilpailun perusteella sarjan postikortteja, joissa perustellaan kunkin sanan erityisyys. Suomalaisopiskelijoiden panos leviää laajalle, sillä saksalaiset kulttuuri-instituutit aikovat jakaa näitä kortteja ympäri maailmaa!

ikkunalaudalla-iso

Valikoima kortteja. Voit klikata kuvan isommaksi.

Näin opiskelijat kuvailevat lempisanojaan saksaksi:

Brise (tuulenvire) – „Meiner Meinung nach is das Wetter am besten, wenn es schön windig ist. Deswegen gehört dieses Wort zu meinen Lieblingswörtern.“ Soile, 1. vuosikurssi

Quatsch! (Hölynpölyä!) – „Ganz schön einfach: Klingt gut und hat eine lustige Bedeutung.“ Katariina, 1. vsk

Herausforderung (haaste) – „Mir fällt nicht ein, wo ich dieses Wort zum ersten Mal gehört habe. Auf jeden Fall gefällt es mir, ich finde es sehr zierlich. Meiner Meinung nach drückt dieses Wort anmutig aus, was Sprachenlernen ist: schön, aber auch schwierig.“ Niklas, 1. vsk

Kuscheltier (pehmolelu) – „Kuscheltier ist mein Lieblingswort, weil es so süß und herrlich klingt.“ Sonja, 1. vsk

Morgenmuffel (aamuinen hapannaama) – „Wenn ich Morgenmuffel höre, denke ich immer an ein kleines, mürrisches Tier, das zwischen den Bettdecken wohnt und falls jemand den Fehler macht, dieses Tier anzusprechen, antwortet es nur mit Knurren.“ Emma, 2. vsk

Papperlapapp (höpöhöpö) – „Mir gefällt das Wort Papperlapapp. Ich kenne es aus der Kinderliteratur. Es bedeutet so viel wie Unsinn.“ André, 2. vsk

Plattdeutsch (alasaksa) – „Es klingt sehr schön und es ist auch als Sprache sehr interessant.“ Päivi, 1. vsk

Rhabarberschorle (raparperista tehty juoma) – „Ich habe früher nicht gedacht, dass ich ein besonderes Lieblingswort hätte. Es gibt viele schöne Wörter, aber jetzt ist mir das Wort Rhabarberschorle aufgefallen. Ich habe oft die Apfelschorle in Deutschland bestellt. Es ist auch ein schönes Wort. Einmal habe ich die Rhabarberschorle auf einer Getränkekarte in einem Café gesehen und ich fand das Wort toll. Das Wort klingt eigentlich nicht so schön, sondern eher lustig. Das Wort hat viele Rs, aber das R im Deutschen ist sanfter als im Finnischen.“ Heidi, 1. vsk

Schmetterling (perhonen) – „Das Wort gefällt mir sehr gut, weil es so leicht klingt und auch Schmetterlinge leicht und schön sind.“ Roosa, 1. vsk

Tätzchen (pikkuinen tassu) – „Das Wort hört sich süß an und erinnert mich an Katzen. Tätzchen sind meiner Meinung nach sehr flauschig und warm und genau deswegen mag ich das Wort auch.“ Saara, 1. vsk

Idean takana olivat yliopistonlehtori Hans Giessen ja yliopisto-opettaja Petra Schirrmann germaanisen filologian oppiaineesta.

375 humanistia: Arto Mustajoki

arto_mustajokiArto Mustajoki on venäjän kieleen ja venäläiseen mieleen erikoistunut tutkija, jolle tiedeorganisaatioiden hallinnolliset tehtävätkään eivät ole vieraita. Professori Mustajoki on tutkimuksen yleistajuistamisen puolestapuhuja. Hän osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, laatii tietokirjoja ja nauttii esiintymisestä.

Tutustu Arto Mustajokeen 375 humanistia -verkkosivuilla

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.