Graffitit ottavat kantaa ja herättävät huomiota

Millaista sanallista sisältöä ja yhteiskunnallisia viestejä löytyy Belgradin graffiteista? Länsi- ja eteläslaavilaisia kieliä ja kulttuureita opiskellut Katja Jokiniemi analysoi gradussaan 623 graffitin aineiston, jonka hän keräsi itse Serbian pääkaupungissa Belgradissa.

”Pysähdy ja tunne ruusun tuoksu!” (Kuva: Katja Jokiniemi. Kuvan värejä on käsitelty.)

”Pysähdy ja tunne ruusun tuoksu!” (Kuva: Katja Jokiniemi. Kuvan värejä on käsitelty.)

Katso kymmenen teoksen kuvakansio Nykykielten laitoksen Facebook-sivulla. Katja on selittänyt kunkin graffitin taustoja ja tulkintoja kuvateksteissä suomeksi.

Miksi valitsit tämän tutkimusaiheen gradullesi? Mistä sait idean siihen?

– Olen seurannut katutaidetta jo pitkään niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ljubljanassa ja Belgradissa olen tutustunut Balkanin graffitikulttuuriin ensimmäisen kerran jo noin kymmenen vuotta sitten. Tällöin kiinnostuin paikallisen graffitikulttuurin erityispiirteistä. Perinteisen visuaalisen graffitikulttuurin lisäksi molemmista kaupungeista löytyy paljon sanallisen viestin sisältäviä graffiteja, jotka välittävät osin varsin voimakkaita ja huomiota herättäviä viestejä. Tyypillistä on myös vastakkaisia näkemyksiä edustavien ryhmien keskinäinen kilpailu graffitien avulla, esimerkiksi eri jalkapallojoukkueiden kannattajien välinen kilpailu tai kansallismielisten vs. anarkistien ja vasemmistosympatioita edustavien kilpailu, Katja kertoo.

Mitä viestejä graffitien tekijät pyrkivät välittämään?

– Belgradin sanallisen viestin sisältävissä graffiteissa käsiteltiin laajasti eri aihepiirejä. Suvaitsemattomat sisällöt (kansallismieliset, rasistiset, seksuaalivähemmistöihin vihamielisesti suhtautuvat graffitit) ja jalkapalloaiheiset graffitit dominoivat aineistoa. Näiden vastavoimana voidaan nähdä yhteiskuntakriittiset sekä vasemmiston ja anarkistien graffitit. Yhteiskuntakriittiset viestit käsittelivät laajasti serbialaisen yhteiskunnan eri osa-alueita henkilökohtaisista lähtökohdista, kun taas anarkististen ja vasemmistograffitien taustalla oli selvä poliittinen ideologia, Katja kuvailee.

– Keräsin aineistoni syksyllä 2010. Tällöin Belgradissa järjestettiin Pride-tapahtuma. Homovastainen aineisto lisääntyi katukuvassa räjähdysmäisesti tapahtuman alla. Poliittisten ja yhteiskuntakriittisten graffitien täydellisenä vastakohtana näyttäytyvät epäpoliittiset elämän tarkoitusta ja ihmisenä olemista pohdiskelevat graffitit, rakkaudentunnustukset sekä erilaisia populaarikulttuuriviittauksia sisältävät graffitit, hän jatkaa.

Mikä oli sinusta opettavaisinta gradun tekemisessä?

– Oli hienoa tarkastella itselle lähellä sydäntä olevaa ilmiötä järjestelmällisesti sekä pureutua graffitien merkityksiin ilmimerkityksiä syvällisemmin. Graffitien asettaminen yhteiskunnalliseen kontekstiinsa ja graffitien merkitysten löytäminen oli haastavaa ja toisinaan jopa varsinaista salapoliisintyötä toisesta kulttuuripiiristä tulevalle, Katja kertoo.

Katso kymmenen kuvan näyte Katja Jokiniemen aineistosta.