Hankkeessa selvitetään kolmen laadullisen seuranta-aineiston avulla (ks. alempaa) vaikeassa elämäntilanteessa olevien suomalaisten selviytymisstrategioita.Syrjäytymisestä on muodostunut yhtä lailla yhteiskuntapolitiikan kuin yhteiskuntatieteen keskeinen kiinnostuksen kohde. Syrjäytymisen syitä voi olla lukemattomia, koska huono-osaisuus on kaikkea muuta kuin yhdenmukainen ilmiö. Siksi syrjäytymisen tutkimuksen sijasta parempi tai ainakin vaihtoehtoinen tutkimusstrategia voisi olla selvittää selviytymistä, siis sitä kuinka monin tavoin vaikeassa asemassa olevat ihmiset saattavat eri tavoin löytää tien ulos vaikeuksistaan.
Aineistoista kaksi kokonaisuutta on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon ja on sieltä haettavissa tutkimuskäyttöön.
1 ja 2) Arkipäivän kokemuksiä köyhyydestä II
Tiede, taide ja köyhä kansa ry järjesti vuonna 2006 noin 850 köyhyyskirjoitusta keränneen kirjoituskilpailun. Niistä julkaistiin noin 80 tarinan Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -antologia. Uuteen aineistonkeruuseen8 valittiin 362 henkilöä. Kirjoituskutsun mukana lähettiin kirjoitus, jolla henkilö oli vuonna 2006 osallistunut kirjoituskilpailuun. Haastatteluun tai kirjoittamaan päätyi 147 eli 42 prosenttia kutsun saaneista. Heiltä tuli 134 kirjoitusta ja 13 haastattelua. Kirjoituskutsu lähetettiin 56 miehelle, joista 22 eli 15 prosenttia kirjoitti tai antoi haastattelun.
3 )Kirkon diakoniarahaston aineisto
Diakoniatyö toimii laajasti heikossa asemassa olevien suomalaisten kanssa. Paikallinen diakoniatyö auttaa niitä, jotka eivät syystä tai toisesta saa riittävää sosiaalipalvelujärjestelmän tukea. Seurakuntayhtymien rahastot ja Kirkon yhteinen diakoniarahasto (KDR) vastaavat paikallisia suuremmista avustuksista taloudellisessa ahdingossa eläville henkilöille. Vuonna 2010 Kirkon diakoniarahastoon tuli 520 hakemusta. Avustuksia myönnettiin 395. Keskimääräinen avustus vuonna 2007 oli 2 976 euroa (Kirkon diakoniarahaston toimintakertomus vuodelta 2007). Kokosimme tutkimusaineistomme vuosina 2006–2009 lähetetyistä avustushakemuksista. Kaikista hiippakunnista ruotsinkielistä lukuun ottamatta lähestyttiin 68 diakoniatyöntekijää, joiden kautta lähetettiin yhteensä 136 tutkimuskutsua. Niiden perusteella saimme 20 haastattelua. Kaksi haastatelluista oli miehiä.