Kurssikerta 6: Karttoja opetustarkoitukseen  

Toiseksi viimeisen kurssikerran alkuverryttelynä toimi Epicollect-sovelluksen avulla kerätyn datan hakeminen kartalle ja saadun aineiston interpolointi. Tehtävä oli mielenkiintoinen ja konkreettinen esimerkki siitä, miten voi itse tuottaa pistemuotoista aineistoa ja saada siitä lopputulokseksi visuaalinen ja selkeä esitys. Vastaavanlainen tehtävä toimisi hyvin kouluopetuksessa, jossa oppilaat keräisivät dataa, vaikka koulumatkan turvallisuudesta.

Varsinainen blogitehtävänä liittyi myös koulumaailmaan. Aiheena oli hasardien havainnollistaminen kartalla opetustarkoitukseen. Valitsin tarkastelun kohteeksi maanjäristykset, joiden lisäksi hain karttaan vielä selvyyden vuoksi netistä helposti löytyneet litosfäärilaattojen rajat, niiden ollessa oleellinen tekijä tarkasteltaessa maanjäristysten esiintymistä.

Ensimmäiseen karttaan (kuva 1) otin mukaan magnitudiltaan 6 ja kaikki sitä voimakkaammat järistykset aina vuodesta 1980 vuoteen 2013. Kuten kartalta voi nähdä, mitä suuremmasta järistyksestä on kyse, sitä harvemmassa niitä esiintyy.  Samoin on havaittavissa, että maanjäristyksiä tapahtuu eniten litosfäärilaattojen sauma-alueilla.

Kuvassa 2 on tarkempi esitys Japania sivuavan laatan kohdalta. Siinä näkee miten orjallisesti järistykset tällä kohdin mukailevat laatan saumakohtia. Pieniä huomaamattomia maanjäristyksiä sattuu jatkuvasti myös muualla. Esimerkiksi Suomessa tavataan vuosittain heikkoja järistyksiä, joista valtaosa jäisi huomaamatta, ellei Seismologian instituutin tarkat seismografit niitä rekisteröisi.

Kolmannessa kartassa (kuva 3) halusin tuoda ilmi maanjäristysten aiheuttamat tuhot, niin henkilövahingot kuin taloudelliset tappiot. Valitsin mukaan vain 1900-luvun alusta lähtien sattuneet magnitudiltaan yli 9 olevat järistykset. Opetustilanteessa voisi kartan avulla esittää miten nämä hyvin voimakkaat maanjäristykset aiheuttavat tiheästi asutulle alueelle osuessaan mittavia henkilö- ja aineellisia vahinkoja. Vahinkojen suuruuteen voidaan vaikuttaa huomioimalla maanjäristysten todennäköisuus rakennussuunnittelussa ja suunnittelemalla pelastustoimenpiteet etukäteen ja varaamalla niiden toteuttamiseen riittävät resurssit. Näihin toimenpiteisiin on taloudellisesti vahvoilla mailla paremmat edellytykset. Tämä selittää osaltaan sen, että kartalla (kuva 3) esitetyn vuoden 2011 Japanin maanjäristyksen aiheuttamat henkilövahingot eivät kasvaneet vieläkin suuremmiksi. Nykyään henkilövahinkoja syntyy maanjäristyksissä huomattavasti aiempaa vähemmän ja henkilövahingot ovatkin usein seurausta esimerkiksi järistyksen synnyttäneistä tsunameista, kuten Indonesiassa vuonna 2004, ei niinkään järistyksen suorista vaikutuksista, jotka on esitetty tässä kartassa.

Our World in Data -sivustolta löytyi kartta tuhoisimmista järistyksistä kuolonuhrien määrällä mitattuna. Olisi ollut mielenkiintoista löytää myös vastaava karttamuotoinen esitys, johon olisi merkitty suurimmat taloudelliset tappiot aiheuttaneet järistykset, mutta niistä löysin vain taulukkomuotoista tietoa.

Tämä kerran kurssikerta oli ehdottomasti mielenkiintoisin ja antoisin. Jollei aika olisi rajallista, olisi löytyneistä aineistoista saanut tehtyä hyvinkin havainnollisia ja erilaisia opetustarkoitukseen soveltuvia karttoja. Pihla Haapalo oli onnistunut esittämään kartallaan myös tsunamien yhteyden maanjäristyksiin ja Otso Laakkonen kuvasi järistysten ja tulivuorten yhteyttä (Haapalo, 2020; Laakkonen, 2020). Tehtävät sujuivat kaiken kaikkiaan yllättävän vaivattomasti. Voiko siis olettaa, että jotain oppia on tarttunut aiemmilta kerroilta mukaan. Ainoan varsinaisen ongelman aiheutti mittajanan saaminen maailmankarttaa kuvaaviin esityksiin. Samaan ongelmaan oli törmännyt myös Flaminia Puranen (Puranen, 2020). Aikani pähkäiltyä ongelman kanssa jouduin luovuttamaan ja mittajanat jäivät näin ollen tällä kertaa puuttumaan.

Lähteet

Our World in Data. Luettu 20.2.2020 https://ourworldindata.org/uploads/2018/10/Deadliest-earthquakes.png

Haapalo, P. (2020). Kurssikerta 6. Blogiteksti.  Luettu 20.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/haapalop/

Laakkonen, O. (2020). Kurssikerta 6. Blogiteksti.  Luettu 20.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/laxotso/

Puranen, F. (2020). Kurssikerta 6. Blogiteksti.  Luettu 20.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/flamina/