Kurssikerta 3: Timantteja ja tulvia

Kolmas kurssikerta käsitti olemassa olevan datan muokkaamista käyttökelpoisempaan muotoon sekä aineistojen hakua ja yhdistelyä eri lähteistä jo olemassa oleviin tietokantoihin.

Kuten Miklas Kuoppalakin blogissaan toteaa, oli mukava testata taitojamme välillä muillakin kuin vain Suomen kartoilla (Kuoppala, 2020). Lähdimme siis liikkeelle Afrikan valtiot sisältävällä aineistolla. Alkuperäistä, hyvin paljon eri tietoja sisältävää tietokantaa muokattiin yhdistelemällä samaa valtiota koskevia tietueita, jolloin tietokannasta saatiin käyttökelpoisempi, kun kutakin valtiota koskevat tiedot saatiin yhdelle riville. Seuraavaksi yhdistettiin tietokantaan Excel-aineistoja, jotka tuli ensin muuttaa .cvs -muotoon, jotta QGIS pystyisin niitä lukemaan. Liitettäessä aineistoja yhteen on oleellista, että niillä on jokin yhteinen nimittäjä, jonka perusteella yhdistäminen tapahtuu. Tämän jälkeen yhdistettiin käsiteltävään tietokantaan vielä tiedot alueen öljykentistä, timanttikaivoksista ja konflikteista.

Valitettavasti väsymys alkoi painaa kesken kaiken klikkailun, olinhan jo useamman tunnin pyörittänyt maantieteen menetelmät kurssin karttaa Corelissa. Seurasin tunnilla sen verran, että sain kartan tehtyä, mutta tiesinkö todella mitä olin tekemässä? Tärkeää kun ei ole vain mekaaninen suoritus, vaan oleellista on ymmärtää mitä on tekemässä ja tarkastella lopputulosta sillä silmällä onko tulos mahdollinen.

Tämän vuoksi perehdyin projektiin kotona uudestaan. Onneksi oli hyvät ohjeet, joiden avulla onnistuin, ja sain kuin sainkin tuotettua erilaisia karttatulkintoja ilmiöistä Afrikassa. Inspiroivaa oli huomata, että tehtävä ei ollutkaan niin hankala ja tietyt toiminnot sujuivat jo rutiinilla. Testailin eri variaatioita; löytyisikö aineistoja yhdistämällä jonkinlainen korrelaatio eri ilmiöiden välillä ja kokeilin jopa eri diagrammien soveltuvuutta ilmiöiden havainnollistamiseksi. Julkaisemani kartta (kuva 1) on kuitenkin hyvin pelkistetty kokeilu näistä kaikista. Siihen otin mukaan vain internetin käyttöasteen sekä timanttikaivosten sijainnit. Huomasin, että Laura Hynynen oli laatinut hyvin samannäköisen kartan, mutta yhdistänyt karttaan vielä enemmän informaatiota (Hynynen, 2020). Tästä huolimatta Lauran kartta on pysynyt visuaalisesti tasapainoisena.

Tomi Kiviluoma (Kiviluoma, 2020) kirjoittaa blogissaan ”Prosessit ovat kompleksisia ja harvoin on mahdollista selittää kahden yksittäisen muuttujan käyttäytymistä yksinkertaisella syy-seuraussuhteella.” Tähän on helppo yhtyä. Käsitellyissä tietokannoissa oli paljon erilaisia tietoja ja niiden perusteella voisi pohtia esimerkiksi vaikuttaako timanttikaivosten sijainti valtioiden rajalla niin, että konfliktit ovat maiden välisiä ja laaja-alaisia, vai ovatko ne enemmän valtioiden sisäisiä ja paikallisia, tai painottuvatko konfliktit johonkin tiettyyn ajanjaksoon historian saatossa. Vastaavasti voisi selvitellä onko timanttikaivosten ja öljylähteiden mukanaan tuoma vauraus vähentänyt vai lisännyt konfliktien määrää tai onko näillä mahdollisilla muutoksilla ajallista ulottuvuutta, eli miten konfliktien määrä muuttuu ajan kuluessa kaivoksen tai öljylähteen avaamisen jälkeen.

Toinen tehtävä liittyi valuma-alueiden tulvimisalttiuteen ja järvisyyteen (Kuva 2). Sain kartan tehtyä, mutta legendassa olevaa järvisyysprosenttia kuvaavaa symbolia en saanut millään muokattua QGIS ohjelmassa, joten sen jouduin viimeistelemään Corelissa. Visuaalisesti myöskään lopputulos ei ole paras mahdollinen. Ainakin järvisyyttä kuvaavia pylväitä olisi voinut korkostaa enemmän, nyt ne ovat turhan vaatimattomia. Kartasta voi kuitenkin havaita, että mitä korkeampi järvisyysprosentti, sitä pienempi on tulvaindeksi järvien tasatessa virtaamaa. Pohjanmaalla järviä on vähän ja lumien sulaessa tulvapiikki on korkea.

Lähteet:

Kuoppala, M. (2020). Kurssikerta 3. Blogiteksti. Luettu 1.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/kmiklas/

Hynynen, L. (2020). Kurssikerta 3. Blogiteksti. Luettu 1.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/lauravel/

Kiviluoma, T. (2020). Kurssikerta 3. Blogiteksti. 1.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/