Kurssikerta 5: Buffereita ja itsenäistehtäviä
Kurssiviikon aiheina oli bufferit ja lukuisa määrä itsenäistehtäviä, joissa pääsi testaamaan edellisillä kerroilla opittuja taitoja. Itse buffereiden eli puskurivyöhykkeiden teko oli varsin yksinkertaista, mutta niiden sovellettavuus hyvinkin erilaisten ilmiöiden tarkastelussa ja vaikutusalueita tutkittaessa on laaja. Tällä kertaa tutkimme mm. meluvyöhykkeitä ja asemien saavutettavuutta, mutta yhtä hyvin buffereilla voisi määrittää maanjäristysaaltojen tai uuden rakennettavan kauppakeskuksen vaikutusalueita.
Aiemmin tehtäviin on annettu hyvät ohjeet, mutta tällä kertaa tuli selviytyä vain muutaman vinkin avulla. Ensimmäinen itsenäistehtävä liittyi lentokenttiin sekä juna- ja metroasemiin. Tehtävät sujuivat välillä yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta kuitenkin ilman suurempia hankaluuksia, kiitos annetun ”luuranko-ohjeen”. Tehtävän vastaukset on kerätty taulukkoon 1.
Taulukko 1. Vastaukset itsenäistehtävään 1.
Seuraava taajamiin liittyvä tehtävä alkoi hyvin, kunnes pääsin viimeiseen kohtaan, jossa kysyttiin ulkomaalaisten osuutta. Pohdin, tein, tein uudestaan ja uudestaan ja lopulta päätin luovuttaa. En kerta kaikkiaan saanut mitään järkevää tulosta. Päätin kuitenkin lukea muutaman blogin ja katsoa, miten muut olivat suoriutuneet tehtävästä. Annika Luoma kertoo blogissaan, miten hän käytti ”intersection” -toimintoa tehtävää tehdessään (Luoma, 2020). Päätin yrittää vielä kerran. Tunnin alussa käytettiin ”intersection” -toimintoa peltojenrajaustehtävässä. Käytin siis ”pelto” -tehtävää apuna tätä tehtävää suorittaessani. Rajasin ensin alueen käyttämällä ”Add polygon feature”, jonka jälkeen toimin samoin kuin peltoja laskiessa ja onnistuin vihdoin saamaan tuloksen. Jos en olisi lukenut Annika Luoman blogia, olisin varmasti luovuttanut tehtävän suhteen. Riitti, että sain edes pienen vinkin ja jonkinlaista varmuutta, että suunta miten lähdin tehtävää suorittamaan, oli oikea. Tehtävän tulokset taulukossa 2.
Taulukko 2. Vastaukset itsenäistehtävään 2.
Viimeiseksi tehtäväksi valitsin uima-altaat ja saunat. Jälleen tehtävä alkoi helposti, mutta kartan tekeminen tuntui lähes ylipääsemättömän vaikealta. Vaikka yritin eri lähestymistapoja karttaa tehdessä, törmäsin jatkuvasti virheviestiin ”Feature (157) has invalid geometry”. Myös Tomi Kiviluoma kirjoittaa blogissaan samaisesta ongelmasta (Kiviluoma, 2020). Yritin edelleen epätoivoisesti kiertää ongelman, mutta lopulta ratkaisin sen käyttämällä Processin toolboxin ”jakoavainta” ja valitsin ”ignore features with invalid geometries”. Kone herjasi edelleen virheestä, mutta suoritti toiminnon kuitenkin loppuun asti. Saatuani tehtävän tehtyä ja luonnoksen blogitekstistä kirjoitettua tuli WhatsApp -ryhmään viesti, missä kerrottiin miten ongelman saa ratkaistua. En tiedä ajoiko oma ratkaisuni saman asian, mutta ainakin pääsin tehtävässä eteenpäin. Vastaukset on esitetty taulukossa 3 ja uima-altaiden lukumäärää kuvaava kartta kuvassa 1.
Taulukko 3. Vastaukset itsenäistehtävään 4.
Kartassa tuli esittää uima-altaiden määrä sekä numeroin, että pylväin. Mielestäni pylväät eivät kuitenkaan sovellu tähän karttaesitykseen ja tekevät sen vain epäselväksi ilman mitään lisäinformaatiota. Tomi Kiviluoma oli ratkaissut ongelman luomalla pylväiden taustalle koropleettikartan ottaen mukaan vain ne alueet, joissa altaita oli yli 10 kappaletta (Kiviluoma, 2020). Mielestäni ratkaisu on onnistunut ja huomattavasti visuaalisempi kuin oma sekamelskani, josta on vaikea hahmottaa oleellinen.
Tämän kerran tehtävät osoittautuivat todella haasteellisiksi. Aikaa sai kulumaan tunti tunnin jälkeen ja tehtävät pyörivät päässä myös yöllä. Siinä mielessä on voittajafiilis, että sain tehtävät tehtyä, vaikka en tiedäkään ovatko kaikki vastaukset oikein. Haasteellista on erilaiset tietokantojen yhdistämiset ja aineistojen karsimiset. Monta kertaa tehtäviä tehdessä joudun tekemään ne useaan kertaan kokeillen eri vaihtoehtoja ja silti lopputulosta ihmetellessä joutuu pohtimaan, onko tulos järkevä – voiko se olla oikein. Ongelmia aiheuttaa myös tietokantojen ”virheet”, joita tulisi oppia käsittelemään. Moni asia on kuitenkin matkan varrella tullut tutuksi. Uudet sarakkeet ja laskutoimitukset attribuuttitaulukossa sekä layereiden tallentamiset ja monet pienet seikat, joilla on kuitenkin vaikutusta lopputulokseen. Innolla odotan hetkeä, kun QGIS tuntuu ”omalta”, kokonaisuuden pystyy hahmottamaan ja työkalujen käyttö sujuu ongelmitta.
Lähteet
Luoma, A. (2020). Kurssikerta 5. Blogiteksti. Luettu 13.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/luomanni/
Kiviluoma, T. (2020). Kurssikerta 5. Blogiteksti. Luettu 13.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/