Takana on jälleen yksi Leedsin-reissu, tällä kertaa keskiaikakonferenssin merkeissä. Saavuin Leedsiin sunnuntaina samaa matkaa kuin moni muukin suomalainen keskiajan tutkija. Koska oli hyvin aikaa, pistäydyimme kollegan kanssa Kirkstall Abbeyssa, joka on bussimatkan päässä “keskustasta”, jossa hämäävästi nimetty hotellimme (“City Centre”) sijaitsi.

Maanantai alkoi Mary Carruthersin muistiaiheisella keynote-luennolla. Toinen keynote-puhuja oli Richard Dance, jonka aihe liittyi etymologiaan ja kielihistoriaan historiallisena aineistona, siis “sanojen muistiin”.

Dean Davidson (Society for Combat Archaeology) puhumassa otteesta miekasta.

Aloitin menemällä sessioon, joka oli ensimmäinen sarjassa, jonka aiheena oli  elävöitys ja keskiajantutkimus. Session kolmesta esitelmästä kaksi oli peruuntunut, joten Dean Davidson ja Stuart Ivinson (Society for Combat Archaeology) saivat puhua sydämensä kyllyydestä historiallisten kamppailutaitojen lähteistä ja harjoittamisesta. Lounaan jälkeen kävin kahdessa sessiossa, jotka käsittelivät oppimisen ja muistamisen keskiaikaisia apuja diagrammeista muistovärssyihin.

Esitelmäni käynnissä.

Oma esitelmäni oli tiistaiaamuna ohjelmatoimikunnan kokoamassa ja Lucie Doležalován moderoimassa sessiossa, jonka otsikko oli ‘Mnemonic Verses and Devices’. Ensimmäisenä puhui Hannah Schuhle-Lewis, viimeisenä Rafał Wójcik. Omassa paperissani esittelin perusteitani sille, että I.33:n säkeet todella ovat lainattu kadonneesta lähteestä. (Puhuin samasta aiheesta syskyllä Tampereella.) Esitykseni rakenne ja elocutio sai yllättäen jälleen kiitosta (mikä on tietysti mukavaa, koska yritän kovasti panostaa siihen), ja aistimani konsensus vaikutti olevan, että johtopäätökseni eivät ainakaan oikopäätä asettaneet itseään alttiiksi tyrmäykselle.

Ennen lounasta kävin vielä hevosten varusteita käsittelevässä sessiossa. Kiinnostavin oli Tobias Capwellin paperi, jossa hän puhui myöhäiskeskiajalla ratsuväen käytössä olleesta korotetusta satulasta, joka lisäsi ratsastajan vakautta sivusuunnassa. Yleisökeskustelussa enemmän tai vähemmän hevosen selässä istuneet ihmiset jakoivat tuttuun tapaan innokkaasti näkemyksiään.

Leon Jacobowitz Efron puhumassa mieleenjäävistä kuvista.

Lounaan jälkeen menin kuuntelemaan Society for Historical European Martial Arts Studiesin järjestämää sessiota. Esitelmistä kiinnostavin oli Daniel Jaquetin, jossa hän lähinnä selosti Marc’Antonio Paganon Napolissa 1553 ilmestyneen teoksen Le tre giornate taistelukuvauksen sisältöä. (Teoksen moderni laitos on ilmestynyt 2015.) Päivän päätteeksi kuuntelin vielä session muistitaidosta, jossa mieleenjäävin (yllättäen) oli Leon Jacobowitz Efronin esitelmä seksistä keskiaikaisissa muistitekniikoissa.

Minä ja Stuart Ivinson, Royal Armouriesin kirjastonhoitaja ja ahkera historianelävöittäjä.

Keskiviikkoaamuna menin kuuntelemaan keskustelua pohjoismaisista fragmenteista ihan yleisestä mielenkiinnosta. Ennen lounasta menin sessioon, jossa kolmas paperi vaikutti kiinnostavalta, mutta liian myöhään ymmärsin, että kolmas paperi oli peruttu. Lounaan söin kollegan kanssa vakiopubissani, josta jatkoimme Royal Armouriesiin tutustumaan museon kokoelmiin. Palasimme illalla kampukselle, missä menikin sitten huomattava osa keskiviikon ja torstain välisestä yöstä.

Torstaiaamuna menin Hampurin yliopiston yksikön Sonderforschungsbereich 950 ‘Manuskriptkulturen in Asien, Afrika und Europa’ sessioon, joka käsitteli käsikirjoitusarkkitehtuuria. Ehdin päivällä muiden sessioiden lomassa nähdä 3 Swordsin taistelunäytöksetkin, joissa nähtiin tällä kertaa 1400- ja 500-lukujen varusteita.

Multimodaalista lukemista?

Perjantain vietin Royal Armouriesissa takastelemassa erästä ranskalaista käsikirjoitusta (RAR.0032 eli “I.32”, hyvin lähellä tätä on BNF ms. fr. 2258) ja Francesco Novatin faksimilelaitosta Pisani Dossin Fiore-käsikirjoituksesta sekä tutustumassa hiljattain hankittuun niteeseen, joka sisältää Sir Clement Edmondesin Lontoossa 1600 ilmestyneen kommentaarin Caesarin Gallian sodasta sekä Robert Barretin 1598 ilmestyneen teoksen The theorike and practike of moderne warres.

Lentokoneessa luin syntymäpäivälahjaksi saamani Harri Nykäsen ja Tom Sjöbergin teoksen Rööperi: lestinheittäjät, gansterit ja kovanaamat (2017), joka on uudistettu laitos 2005 ilmestyneestä kirjasta. Suosittelen lämpimästi Punavuoren paikallishistoriasta kiinnostuneille.