Harjoitus 6
MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät 1 / Albert Lenkiewicz
Datan keruuta ulkona – interpolointia sisällä
Kurssikerta alkoi datan itsenäisellä keruulla Epicollect5-sovellusta hyödyntäen. Itse kiersin Jalasjärven kohteita, jotka palattuamme ja yhdistettyämme keräämämme datan, sijoittuivat yhteisessä karttatarkastelussa kummallisesti keskiseen/itäiseen Suomeen läntisen sijaan. Kurssimateriaaleihin kuuluvassa tiedotusblogissa (MAA-202) opettajamme Arttu Paarlahti jäljitti tämän ongelman UTM-kaistoihin liittyväksi. Kyseinen virhe on tärkeää tiedostaa jatkoa ajatellen. Keräämämme pistedataa ryhdyttiin interpoloimaan, jolloin pisteiden tiheyden, lukumäärän ja niiden sisältämien arvojen perusteella tuotetaan aineistoa pisteiden perusteella niiden ulkopuolelle ja ympärille. QGIS-ohjelman interpolointi-työkalu on monipuolinen säädettävissä ominaisuuksissaan sekä mielestäni kohtuullisen helppokäyttöinen. Jälleen tällekin toiminnolle voi kuvitella moninaisia sovelluksia ekologian näkökulmasta.
Hasardien visualisoiminen pedagogisena työkaluna
Yli kymmenen vuoden opetuskokemukseni pohjalta itsenäistehtävän työnanto, hasardien pedagoginen visualisointi, tuntui välittömästi innostavalta. Sain mielestäni hyvän idean, miten soveltaa karttoja opetuksessa ja minua harmitti suuresti, kun olisin yläastesijaisuuksia tänä keväänä Jalasjärvellä tehdessäni mahdollisuuden testata ajatuksiani ja materiaaliani käytännössä, mutten ollut vielä opetuskerran sattuessa kohdalleni tehnyt niitä valmiiksi. Tuntisuunnitelmani aluksi jaan oppilaille maailmankartan (Kuva 1), josta yhdessä keskustellen tunnistamme maanosia, meriä ja jopa yksittäisiä maita oppilaiden tietämyksen mukaan.
Kuvassa 2 esitän tulivuorten sijainteja. Oppilaat saavat kuvailla sanoin, mistä päin maailmaa niitä erityisesti löytyy.
Kuvassa 3 tuon mukaan myös maanjäristykset. Kysyn oppilailta myös maanjäristysten sijainnista, ja missä päin niitä vaikuttaa havaittavan eniten.
Tässä vaiheessa kerron opiskelijoille perustiedot litosfäärilaatoista ja niiden välisistä vuorovaikutuksista, joiden seurauksena mm. tulivuoret ja maanjäristykset syntyvät, mutten näytä niiden sijaintia, vaan oppilaiden tulisi kuvan 3 eli sekä tulivuorten että maanjäristysten perusteella hahmotella omaan “tyhjään” maailmankarttaansa (Kuva 1) litosfäärilaattojen reuna-alueita. Oppilaiden ollessa melko valmiita, vertaamme heidän aikaansaannoksiaan kuvaan (Kuva 4), josta litosfäärilaattojen sijainnit käyvät ilmi.
Tunnin lopuksi lisään vielä maailmankarttaan meteoriitit (Kuva 5) ja kerron, että erilaisia hasardeja sattuu kaikkialla maailmassa. Villen (Väisänen 2021) oivan näkökulman mukaisesti esim. ydinvoimaloita voisi sijoittaa kartalle ja tutkia, kuinka monta sijaitsee vaarallisilla alueilla. Saman voisi tehdä myös suurkaupunkien suhteen. Pyydän vielä opiskelijoita pohtimaan, miksi meteoriitteja on kartalla juuri noissa kohdissa. Vastauksena lienee se, että niitä havaitaan eniten asutetuilla alueilla sekä alueilla, joissa on havaintolaitteita eniten. Samankaltaisiin johtopäätöksiin tuli myös Kasper (Mickos 2021) blogikirjoituksessaan.
Oppitunnin aihetta voisi syventää Heidin (Syrjäläinen 2021) mainitsemilla Seismologian instituutin internetsivuilla sekä Elmon (Holopainen 2021) suosittelemilla Ricen yliopiston harjoituksilla. Myös Miljan (Mäki-Rahkola 2021) kartoissaan käyttämä temporaalinen ulottuvuus hasardien tarkastelussa toisi lisää mielenkiintoa aiheeseen. Maailmankarttaa voisi hyödyntää oppitunnilla myös projektioiden selittämisessä. Tarkasteltavaksi voidaan ottaa myös vesialueiden määrä maa-alueisiin nähden sekä jäätiköiden ja kuivien alueiden sijainti. Jonkin verran voidaan myös tarkastella Maapallon korkeimpia alueita.
Karttani ovat mielestäni tarkoituksenmukaisia sekä havainnollisia – erityisesti kuva 5, josta käy hyvin ilmi hasardien yleisyys ja jopa tietynlainen arkipäiväisyys – ja tuntisuunnitelmani selkeä ja helposti toteutettavissa. Olen tyytyväinen karttojen visuaaliseen ilmeeseen, joskin saattaisin tehdä lopullisiin versioihin joitain viilauksia ja persoonallisia yksityiskohtia, kuten Maijan (Jalonen 2021) karttojen “räjähdys”-symbolit, Venlan (Sirola 2021) heatmap tai Leon (Niemi 2021) ydinräjähdysten aiheuttamien maanjäristysten visualisoinnissa käyttämä dystopinen värimaailma.
Lähteet:
Brozinski, Ari 2018, Laattatektoniikka, (https://www.geologia.fi/2018/05/20/laattatektoniikka/) Luettu 30.5.2021
Holopainen, Elmo 2021, Elmblog, (https://blogs.helsinki.fi/elmblog21/) Luettu 30.5.2021
Jalonen, Maija 2021, Maijan blogi, (https://blogs.helsinki.fi/mmjalone/) Luettu 30.5.2021
MAA-202 Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin kurssimateriaali 2021 (Kurssin tiedotusblogi: https://blogs.helsinki.fi/gismen-2021/)
Mickos, Kasper 2021, Kasperin Blogi, (https://blogs.helsinki.fi/kmickos/) Luettu 30.5.2021
Mäki-Rahkola, Milja 2021, MAA-202 -Kurssiblogi, (https://blogs.helsinki.fi/miljmaki/) Luettu 30.5.2021
Niemi, Leo 2021, Leo’s gis blog, (https://blogs.helsinki.fi/niemileo/) Luettu 30.5.2021
Sirola, Venla 2021, venlasir’s blog, (https://blogs.helsinki.fi/venlasir/) Luettu 30.5.2021
Syrjäläinen, Heidi 2021, Heidin blogi, (https://blogs.helsinki.fi/hesy/) Luettu 30.5.2021
Väisänen, Ville 2021, Villen GIS-blogi, (https://blogs.helsinki.fi/villvais/) Luettu 30.5.2021