Keskustelkaamme julkisen omaisuuden yhtiöittämisestä ennen kuin on liian myöhäistä
Kaupunkiympäristön muutos huomataan usein vasta kun on liian myöhäistä. Muutokseen johtaneihin päätöksiin ei osata ajoissa kiinnittää huomiota, jos niillä ei näytä olevan mitään tekemistä kaupunkielämän kanssa. Tällainen kauaskantoinen kaupunkien rakennettua ympäristöä muuttava päätös on Valtion kiinteistöliikelaitoksen Senaatti kiinteistöjen tytäryhtiön, Senaatin Asema-alueet Oy:n perustaminen. Yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa.
Uuden yhtiön tehtävänä on hallinnoida junaliikenteen asema-alueita, joita on 22:lla paikkakunnalla. Senaatin Asema-alueet Oy ilmoittaa tavoitteekseen asema-alueiden kehittämisen yhdessä kuntien kanssa ja lopulta asema-alueiden myymisen.
Liikenteen solmukohdissa sijaitsevat asema-alueet ovat ilmastonmuutoksen edetessä ja joukkoliikenteen suosion kasvaessa entistä halutuimpia asuinpaikkoja ja kannattavia kaupallisen toiminnan paikkoja. On erinomaista, että valtio lupaa kehittää alueita yhdessä kuntien kanssa. Mutta myynti arveluttaa.
Myydessään kehitetyt asema-alueet, valtio luopuu vuokratuloista, jotka liikenteen solmukohdissa ovat huomattavat. Myydessään valtio menettää mahdollisuuden vaikuttaa alueen tulevaan kehitykseen. Mikäli niin huonosti kävisi, että asema-alueet myytäisiin ulkomaiselle yksityiselle pääomasijoitusyhtiölle, vuokratulot ja arvonnousu valuisivat ulkomaille. Nykyisille vuokralaisille ulkomainen pääomasijoitusyhtiö omistajana todennäköisesti merkitsisi vuokrien nousua.
Yksityisillä pääomasijoitusyhtiöllä ja pörssissä noteeratuilla kiinteistösijoitusyhtiöillä asuinkiinteistöjen omistajina on surullinen historia. Kohtuuhintaisten asuntojen tukeminen tai rakentaminen ei kuulu niiden toimintaan. Niiden tavoitteena on voiton tekeminen. Voittoa voi tehdä esimerkiksi myymällä asuntolainat edelleen, nostaa lainojen korkoja sekä vuokria. Mikäli hyvin kävisi entiset vararikkoon joutuneet asunnonomistajat pääsisivät uuden omistajan vuokralaisiksi.
Kiinteän omaisuuden yhtiöittäminen on yleensä ensimmäinen askel. Seuraavaksi uusi yhtiö päättää ottaa toimintansa tavoitteeksi tuoton maksimoinnin ja jossakin vaiheessa sijoittajan tehdessä houkuttelevan tarjouksen, myynti on helppo perustella veronmaksajien edulla.
Uuden yhtiön verkkosivuilla kerrotaan avoimesti; “Asema-alueiden kehittäminen luo uusia mahdollisuuksia sekä paikalliselle liiketoiminnalle että hankkeiden toteuttajille ja sijoittajille.” Keitä ovat nämä toteuttajat ja sijoittajat, sitä ei kerrota. Jos asema-alueiden myynti on uuden yhtiön tavoitteena, asema-alueita ei todennäköisesti kehitetä käytön hyödyllisuus tavoitteena, vaan mahdollisimman suurta voittoa myynnistä tavoitellen. Seuraukset eivät näytä kiinnostavan yhtiötä, jonka verkkosivut pikemminkin paljastavat, että sotaan on lähdetty soitellen: “Tässä vaiheessa on aikaista miettiä, mitä tapahtuu, kun kaikki yhtiön kiinteistöomaisuus on myyty.”
Mika Hyötyläinen ja Anne Haila