Opintosuunnat

Kreikan kieli ja kirjallisuus (KIK-AE ja KIM-AE)

Kreikan kielen ja kirjallisuuden opiskelija perehtyy antiikin Kreikan kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin sekä niihin kohdistuvaan tutkimukseen ja niiden jälkivaikutukseen. Keskeisellä sijalla on antiikin Kreikan kieli ja kirjallisuus varhaisimmista kirjoitetuista lähteistä Rooman keisariajalle saakka.

Opintosuuntaan liittyvät tutkimusaiheet ulottuvat laajasti antiikin kreikkalaisen kulttuurin eri alueille, erityisesti kieleen, kirjallisuuteen ja dokumentaarisiin lähteisiin.

 Painopistealoja ovat mm.

  • papyrologia (kreikankielisten papyrusten tutkimus)
  • epigrafiikka (kreikankielisten piirtokirjoitusten tutkimus)
  • kielentutkimus, erit. kielikontaktit, kaksi- tai monikielisyys, kielen vaihtelu
  • kreikkalainen uskonto ja rituaalit, dedikaatiot
  • humanistikreikka

Tutkimuksessa sovelletaan sekä alakohtaisia että monitieteisiä menetelmiä. Alkuperäislähteiden ja painettujen tutkimusjulkaisujen ohella hyödynnetään digitaalisia aineistoja, ohjelmia ja välineitä. Opintosuunta tekee tiivistä yhteistyötä lukuisien kotimaisten ja ulkomaisten tutkijayhteisöjen kanssa. Siksi opiskelijoilla on mahdollisuus kuunnella vierailevien huippututkijoiden luentoja ja solmia kansainvälisiä yhteyksiä jo opiskeluaikanaan.

Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus (KIK-LA ja KIM-LA)

Latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden opiskelija perehtyy latinan kieleen, Rooman kirjallisuuteen ja antiikin, erityisesti Rooman kulttuuriin sekä niihin kohdistuvaan tutkimukseen ja niiden jälkivaikutukseen. Opintojen lähtökohtana on antiikin latinan kieli ja sillä kirjoitettu kirjallisuus, mutta opintoihin sisältyy myös tutustuminen keski- ja uuslatinaan, ja opiskelija voi halutessaan painottaa myöhemmän latinan osuutta. Koska myös myöhempi latina – esim. suomalaiset keskiaikaiset asiakirjat ja myöhempi oppinut latina – kuuluu oppiaineen opetuksen ja tutkimuksen piiriin, kattaa se ajallisesti yli 2500 vuoden ajanjakson varhaisimmista latinankielen muistomerkeistä aina 1800-luvulle saakka.

Latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden tutkimus kohdistuu latinan kieleen ja sillä tuotettuun kirjoitettuun aineistoon antiikin ajoista aina uuteen aikaan saakka. Tutkimuksessa on viime vuosina korostunut digitaalisen lähdemateriaalin sekä digitaalisuuden tarjoamien metodien käyttö. Tutkimusaiheet käsittelevät roomalaisen antiikin kaikkia aspekteja, kirjallisuutta, historiaa, sosiaali- ja kulttuurihistoriaa mukaan lukien kuvataide ja esineistö. Kansainvälisesti näkyvää on ollut toisaalta latinankielisten alkuperäisdokumenttien, sekä latinankielisten papyrusten että erityisesti antiikin Rooman piirtokirjoitusten tutkimus, missä näkökulma on vaihdellut kielitieteellisestä historialliseen, toisaalta onomastinen, roomalaisiin nimiin ja roomalaisen nimijärjestelmään kohdistuva tutkimus, missä näkökulma on ollut sekä kielellinen että kulttuurihistoriallinen. Merkittävää kansainvälistä tutkimusta opintosuunnan piirissä on harjoitettu myös antiikin kielitieteen ja sen keskiaikaisen jälkivaikutuksen sekä uuslatinalaisen kirjallisuuden ja Suomessa kirjoitetun latinankielisen aineiston parissa.

Latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden opinnot valmistavat opiskelijoita lähinnä tutkijan ja opettajan uralle, mutta ne antavat pohjan myös antiikintutkimuksen ulkopuolella oleviin, humanistista koulutusta edellyttäviin tehtäviin.

Antiikin kulttuurin opinnot

Antiikin kulttuurin opinnoissa perehdytään Välimeren alueen kreikkalais-roomalaisen antiikin aineelliseen kulttuuriin, esineistöön, taiteeseen ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Maantieteellisiä ydinalueita ovat nykyinen Kreikka ja Italia. Pitkän ajanjakson kuluessa niiden vaikutuspiiri ulottui idän hellenistisistä valtakunnista varhaisen Bysantin maailmaan ja koko Rooman keisariajan imperiumiin.

Antiikin kulttuuria voi opiskella vapaavalintaisina opintokokonaisuuksina ja -jaksoina kahdessa kandiohjelmassa ja yhdessä maisteriohjelmassa, joten laajat tiedot aihepiiristä saadaan suorittamalla niiden koko tarjonta.

Perusopintotasolla antiikin aineellista kulttuuria voi opiskella Kielten kandiohjelmassa latinan opintosuunnan kaikille avoimissa opintojaksoissa: Antiikin uskonnot ja mytologia (KIK-AY122), Antiikin historia (KIK-AY124), Antiikin taidehistoria (KIK-AY126), Antiikin topografia (KIK-AY127) sekä Antiikin perintö Euroopan kielissä ja kulttuureissa (KIK-AY123, yhteensä 25 op). Näiden opintojaksojen välityksellä saadaan yleiskuva antiikin maailman kehityksestä, sen historian pääpiirteistä, uskonnosta sekä kuva- ja rakennustaiteen historiasta, jotka kaikki ovat vaikuttaneet voimakkaasti länsimaisen kulttuurin muotoutumiseen.

Aineopintotasolla Antiikin kulttuurin opinnot (KUKA-AN500) ovat valinnaisina Kulttuurien tutkimuksen kandiohjelmassa. Kahden opintojakson Antiikin kulttuurihistoria ja Antiikin kulttuurin aineistot (yhteensä 30 op), tavoitteena on syventää antiikin aineellisen maailman tuntemusta, valottaa erilaisia lähestymistapoja sekä kehittää taitoja tieteellisessä kirjoittamisessa. Laaja-alaisuutensa vuoksi antiikin aineellista kulttuuria voi lähestyä monesta eri näkökulmasta, joka liittyy sekä kulloiseenkin aikaan ja paikkaan että tutkittavan kohteen luonteeseen.

Antiikin kulttuurihistoria (valitse kaikki)
KUKA-AN501 Varhainen Kreikka 5 op
KUKA-AN502 Klassinen ja hellenistinen Kreikka 5 op
KUKA-AN503 Rooman tasavalta ja keisariaika 5 op

Antiikin kulttuurin aineistot I (valitse kaikki)
KUKA-AN504 Harjoituskurssi 5 op
Antiikin kulttuurin aineistot II (valitse kaksi) 5 op
KUKA-AN505 Arkkitehtuuri 5 op
KUKA-AN506 Kuvanveisto 5 op
KUKA-AN507 Maalaustaide 5 op
KUKA-AN508 Keramiikka 5 op

Näitä on mahdollista suorittaa myös pienempänä 15 op:n opintojaksona Antiikin materiaalinen kulttuuri (KUKA-AN510), jolloin Antiikin kulttuurihistoriasta valitaan yksi ja Antiikin kulttuurin aineistot II:sta kaksi osaa (kuvanveisto, maalaustaide tai keramiikka).
Maisteriopinnoissa Antiikin kulttuuri on Antiikin kielet ja kirjallisuus -opintosuunnan yhtenä erikoistumislinjana (KIM-AK301-304, yhteensä 20 op). Opinnoissa kehitetään teoreettisia ja käytännön taitoja oman tutkimuksen alalta, perehdytään myös johonkin toiseen kohteeseen (esim. alueeseen, esineistöön tai kuvataiteeseen) ja valmentaudutaan tutkielman kirjoittamiseen.

Klassillisen arkeologian vanhat tutkintovaatimukset (.docx)

Suomen tiedeinstituutit

Lisäkoulutusta mainittujen opintosuuntien alalle antavat myös suomalaiset tiedeinstituutit Ateenassa, Roomassa ja Beirutissa. Niiden toimintaan voi tutustua niiden omilta sivuilta: