Opintosuunnat

Kreikan kieli ja kirjallisuus (KIK-AE ja KIM-AE)

Kreikan kielen ja kirjallisuuden opiskelija perehtyy antiikin Kreikan kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin sekä niihin kohdistuvaan tutkimukseen ja niiden jälkivaikutukseen. Keskeisellä sijalla on antiikin Kreikan kieli ja kirjallisuus varhaisimmista kirjoitetuista lähteistä Rooman keisariajalle saakka.

Opintosuuntaan liittyvät tutkimusaiheet ulottuvat laajasti antiikin kreikkalaisen kulttuurin eri alueille, erityisesti kieleen, kirjallisuuteen ja dokumentaarisiin lähteisiin.

 Painopistealoja ovat mm.

  • papyrologia (kreikankielisten papyrusten tutkimus)
  • epigrafiikka (kreikankielisten piirtokirjoitusten tutkimus)
  • kielentutkimus, erit. kielikontaktit, kaksi- tai monikielisyys, kielen vaihtelu
  • kreikkalainen uskonto ja rituaalit, dedikaatiot
  • humanistikreikka

Tutkimuksessa sovelletaan sekä alakohtaisia että monitieteisiä menetelmiä. Alkuperäislähteiden ja painettujen tutkimusjulkaisujen ohella hyödynnetään digitaalisia aineistoja, ohjelmia ja välineitä. Opintosuunta tekee tiivistä yhteistyötä lukuisien kotimaisten ja ulkomaisten tutkijayhteisöjen kanssa. Siksi opiskelijoilla on mahdollisuus kuunnella vierailevien huippututkijoiden luentoja ja solmia kansainvälisiä yhteyksiä jo opiskeluaikanaan.

Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus (KIK-LA ja KIM-LA)

Latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden opiskelija perehtyy latinan kieleen, Rooman kirjallisuuteen ja antiikin, erityisesti Rooman kulttuuriin sekä niihin kohdistuvaan tutkimukseen ja niiden jälkivaikutukseen. Opintojen lähtökohtana on antiikin latinan kieli ja sillä kirjoitettu kirjallisuus, mutta opintoihin sisältyy myös tutustuminen keski- ja uuslatinaan, ja opiskelija voi halutessaan painottaa myöhemmän latinan osuutta. Koska myös myöhempi latina – esim. suomalaiset keskiaikaiset asiakirjat ja myöhempi oppinut latina – kuuluu oppiaineen opetuksen ja tutkimuksen piiriin, kattaa se ajallisesti yli 2500 vuoden ajanjakson varhaisimmista latinankielen muistomerkeistä aina 1800-luvulle saakka.

Latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden tutkimus kohdistuu latinan kieleen ja sillä tuotettuun kirjoitettuun aineistoon antiikin ajoista aina uuteen aikaan saakka. Tutkimuksessa on viime vuosina korostunut digitaalisen lähdemateriaalin sekä digitaalisuuden tarjoamien metodien käyttö. Tutkimusaiheet käsittelevät roomalaisen antiikin kaikkia aspekteja, kirjallisuutta, historiaa, sosiaali- ja kulttuurihistoriaa mukaan lukien kuvataide ja esineistö. Kansainvälisesti näkyvää on ollut toisaalta latinankielisten alkuperäisdokumenttien, sekä latinankielisten papyrusten että erityisesti antiikin Rooman piirtokirjoitusten tutkimus, missä näkökulma on vaihdellut kielitieteellisestä historialliseen, toisaalta onomastinen, roomalaisiin nimiin ja roomalaisen nimijärjestelmään kohdistuva tutkimus, missä näkökulma on ollut sekä kielellinen että kulttuurihistoriallinen. Merkittävää kansainvälistä tutkimusta opintosuunnan piirissä on harjoitettu myös antiikin kielitieteen ja sen keskiaikaisen jälkivaikutuksen sekä uuslatinalaisen kirjallisuuden ja Suomessa kirjoitetun latinankielisen aineiston parissa.

Latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden opinnot valmistavat opiskelijoita lähinnä tutkijan ja opettajan uralle, mutta ne antavat pohjan myös antiikintutkimuksen ulkopuolella oleviin, humanistista koulutusta edellyttäviin tehtäviin.

Antiikin kulttuurin opinnot

Antiikin kulttuurin opinnoissa perehdytään Välimeren alueen kreikkalais-roomalaisen antiikin aineelliseen kulttuuriin, esineistöön, taiteeseen ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Maantieteellisiä ydinalueita ovat nykyinen Kreikka ja Italia. Pitkän ajanjakson kuluessa niiden vaikutuspiiri ulottui idän hellenistisistä valtakunnista varhaisen Bysantin maailmaan ja koko Rooman keisariajan imperiumiin.

Antiikin kulttuuria voi opiskella vapaavalintaisina opintokokonaisuuksina ja -jaksoina kahdessa kandiohjelmassa ja yhdessä maisteriohjelmassa, joten laajat tiedot aihepiiristä saadaan suorittamalla niiden koko tarjonta.

Kielten kandiohjelmassa voi opiskella kaikille avoimia antiikin kulttuurin opintojaksoja ja suorittaa niistä 15 op: een laajuisia kokonaisuuksia, KIK-AY510 Antiikin maailma I ja/tai KIK-AY520 Antiikin maailma II. Niihin opiskelija voi valita vapaasti kolme opintojaksoa seuraavista: Antiikin uskonnot ja mytologia (KIK-AY122), Antiikin historia (KIK-AY124), Antiikin taidehistoria (KIK-AY126), Antiikin topografia (KIK-AY127), Antiikin filosofia (KIK-AY125) ja Antiikin kirjallisuushistoria (KIK-AY121) sekä Antiikin perintö Euroopan kielissä ja kulttuureissa (KIK-AY123).

Aineopintotasolla Antiikin kulttuurin opinnot (KUKA-AN500 ja KUKA-AN510) ovat valinnaisina Kulttuurien tutkimuksen kandiohjelmassa. Opintojen tavoitteena on syventää antiikin aineellisen maailman tuntemusta, valottaa erilaisia lähestymistapoja sekä kehittää taitoja tieteellisessä kirjoittamisessa. Laaja-alaisuutensa vuoksi antiikin aineellista kulttuuria voi lähestyä monesta eri näkökulmasta, joka liittyy sekä kulloiseenkin aikaan ja paikkaan että tutkittavan kohteen luonteeseen.

Antiikin kulttuurin opinnot voi suorittaa joko 15 tai 30 opintopisteen kokonaisuutena. Molempiin kuuluu pakollisena opintojaksona Johdanto antiikin kulttuureihin (KUKA-AN521). Laajempaan 30 opintopisteen kokonaisuuteen kuuluu pakollisena myös Antiikin aineistot ja harjoituskurssi (KUKA-AN532).

Loput suoritukset – 10 tai 20 opintopistettä –  voi vapaasti valita oman mielenkiinnon mukaan seuraavista viiden opintopisteen opintojaksoista:

KUKA-AN522 Yhteisö ja identiteetti materiaalisessa kulttuurissa 5 op
KUKA-AN523 Koti ja yksityinen elämä antiikin maailmassa 5 op
KUKA-AN524 Valta, hallinto, oikeus ja vaikutusvalta 5 op
KUKA-AN525 Kauneus ja ihanteiden kuvaaminen 5 op (suoritus on mahdollinen vain 2020 ops:in aikana Antiikin kulttuurin opinnot aloittaneille)
KUKA-AN526 Seksuaalisuus ja sukupuoli 5 op
KUKA-AN527 Infrastruktuuri ja kaupankäynti 5 op
KUKA-AN528 Kultit, rituaalit ja kuolema 5 op
KUKA-AN529 Oppiminen, oppineisuus ja tiedon tallennus 5 op (suoritus on mahdollinen vain 2020 ops:in aikana Antiikin kulttuurin opinnot aloittaneille)
KUKA-AN530 Sodan kulttuuri ja teknologia 5 op
KUKA-AN531 Antiikin jälkivaikutus 5 op

Laajemmassa 30 opintopisteen kokonaisuudessa näistä valitaan siis neljä ja suppeammassa 15 opintopisteen kokonaisuudessa kaksi.

Vanha rakenne:

Jos olet aloittanut Antiikin kulttuurin opinnot ennen lukuvuotta 2020–2021, voit suorittaa ne loppuun vanhan rakenteen mukaan. Rakenne koostuu kahdesta opintojaksosta Antiikin kulttuurihistoria ja Antiikin kulttuurin aineistot (yhteensä 30 op).

Antiikin kulttuurihistoria (valitse kaikki)
KUKA-AN501 Varhainen Kreikka 5 op
KUKA-AN502 Klassinen ja hellenistinen Kreikka 5 op
KUKA-AN503 Rooman tasavalta ja keisariaika 5 op

Antiikin kulttuurin aineistot I (valitse kaikki)
KUKA-AN504 Harjoituskurssi 5 op
Antiikin kulttuurin aineistot II (valitse kaksi) 5 op
KUKA-AN505 Arkkitehtuuri 5 op
KUKA-AN506 Kuvanveisto 5 op
KUKA-AN507 Maalaustaide 5 op
KUKA-AN508 Keramiikka 5 op

Näitä on mahdollista suorittaa myös pienempänä 15 op:n opintojaksona Antiikin materiaalinen kulttuuri (KUKA-AN510), jolloin Antiikin kulttuurihistoriasta valitaan yksi ja Antiikin kulttuurin aineistot II:sta kaksi osaa (kuvanveisto, maalaustaide tai keramiikka).
Maisteriopinnoissa Antiikin kulttuuri on Antiikin kielet ja kirjallisuus -opintosuunnan yhtenä erikoistumislinjana (KIM-AK301-304, yhteensä 20 op). Opinnoissa kehitetään teoreettisia ja käytännön taitoja oman tutkimuksen alalta, perehdytään myös johonkin toiseen kohteeseen (esim. alueeseen, esineistöön tai kuvataiteeseen) ja valmentaudutaan tutkielman kirjoittamiseen.

Klassillisen arkeologian vanhat tutkintovaatimukset (.docx)

Suomen tiedeinstituutit

Lisäkoulutusta mainittujen opintosuuntien alalle antavat myös suomalaiset tiedeinstituutit Ateenassa, Roomassa ja Beirutissa. Niiden toimintaan voi tutustua niiden omilta sivuilta: