Kansalaiset, medborgare!
On jälleen koittanut se aika viikosta kun yhdessä sukellamme geoinformatiikan menetelmien ihmeelliseen maailmaan. Tällä viikolla jouduimme jättämään omat paikkatietopoteromme ja suuntaamaan havainnoimaan ympärillämme vellovaa todellisuutta, sillä tehtävänämmä oli kerätä itse dataa, jota hyödyntäisimme yhteisessä harjoituksessa. Opettajamme Arttu määräsi GIS-kätyrinsä keräämään dataa lähiympäristöistään Epicollect5- mobiilisovellusta hyödyntämällä.
Tehtävänämme oli tallentaa GPS:ää hyödyntäen kohteemme sovellukseen, jonka jälkeen vastasimme ennalta määriteltyihin kysymyksiin kohteen luonteesta. Kerättyämme kohteet, latasimme ne sovelluksen kautta yhteiseen tietokantaan, jota oli loppujen lopuksi tarkoitus visualisoida karttana QGIS-sovelluksessa. Valitsimme tutkittavaksi kysymykseksi turvallisuudentunteen kokemisen kohteessa. Add Delimited Text Layer- toiminnolla saimme esitettyä keräämämme datan pistemuotoisina vektorikohteina kartalla. Pelkkien pisteiden lisäksi halusimme kuitenkin erotella kohteita niiden ominaisuuden perusteella. Interpolointi- työkalulla pystyimme erottelemaan kohteiden arvoja sen mukaan, kuinka turvalliseksi olimme ne määritelleet.
Lopputuloksia tarkastellessa huomataan, että poikkeuksellista turvattomuudentunnetta herättäneitä kohteita löytyi mm. Sörnäisistä, Vallilasta sekä Munkkiniemestä. Tuloksia analysoidessa on kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että paikoista huokuvalla turvallisuudentunteella ja vuorokauden ajalla on merkitystä. Tulokset voisivat olla hyvinkin erilaisia jos datan keräysajankohta olisi ollut aamupäivän sijasta esimerkiksi aamuyö.
Itsenäisissä tehtävissä pääsimme kuvittelemaan itsemme aivan oikeisiin töihin, joka näin ensialkuun aiheutti vähintäänkin pienimuotoisen pelkoreaktion kehossani. Tehtävänämme oli nimittäin laatia erilaisiin hasardeihin liittyviä karttoja, joita voisimme käyttää hypoteettisessa opetustilanteessa oppimateriaalina. Ensitöikseni laadin kartan voimakkaista maanjäristyksistä. Latasin USGS- sivustolta tietokannan, joka sisälsi kaikki mitatut yli 7,5 magnitudin maanjäristykset maapallolla viimeisen 15 vuoden aikana. Kohteet ilmestyivät pistemuodossa kartalle aivan kuin edellä mainitussa yhteisessä harjoitteessa. Pisteiden asetuttua kartalle interpoloin tiedoston, jotta yksittäisistä pistekohteista muuttuisi helpommin hahmotettavia kokonaisuuksia.
Valmista karttaa kriittisesti tutkiessa ulkoasuun jäi selkeästi hiomisen varaa. Jostain syystä en onnistunut luomaan kunnollista mittakaavaa, joten jätin sen kokonaan kartasta pois vastoin yleisiä ohjeita. Ilmeisesti kurssitoverinikin kohtasivat vastaavia ongelmia, sillä esimerkiksi Erkin tyylikkäistä hasardikartoista uupuivat niin ikään mittakaavat.
Tuloksia tarkasteltaessa huomataan, että voimakkaita yli 7,5 magnitudin maanjäristyksiä esiintyy etenkin litosfäärilaattojen rajapinnoilla. Tarkalleen ottaen sellaisilla alueilla, joissa laatat joko sivuavat tai työntyvät toisiaan kohti. Malliesimerkkinä toimii Chilen alue Etelä-Amerikassa, Nazcan laatta ja Etelä-Amerikan laatta muodostavat alityöntövyöhykkeen.
Litosfäärilaattojen alityöntövyöhykkeellä esiintyy maanjäristysten lisäksi myös eräs toinen merkittävä hasardi. Toisesta muodostamastani kartasta käy nimittäin ilmi, että valtaosa maapallon kerrostulivuorista sijaitsee juuri laattojen rajapinnoilla ja etenkin alityöntövyöhykkeillä. Tyynenmeren tulirengas toimii tästä mainiona esimerkkinä. Alueen väestölle tulivuoritoiminta luo niin uhkia kuin mahdollisuuksia. Vulkaaninen maaperä toimii nimittäin hedelmällisyytensä ansiosta loistavana alustana maanviljelylle.
Kolikon kääntöpuolena toimivat kuitenkin kerrostulivuoriin liittyvät suuret riskitekijät. Alityöntövyöhykkeille syntyvien kerrostulivuorten purkaukset ovat räjähdysmäisiä, sillä merellisen laatan työntyessä mantereisen laatan alle maankuoren alle pääsee runsaasti merivettä, joka muodostaa puolestaan kaasumaista painetta. Ihmisille suurimmat riskit räjähdysmäisissä purkauksissa luovat: pyroklastiset pilvet, vulkaaniset pommit sekä tuhkapilvet, jotka voivat suurimmissa räjähdyksissä vaikuttaa negatiivisesti jopa maapallon vuotuiseen keskilämpötilaan.
Kolmannessa kartassani tutustuin kilpitulivuorien esiintymiseen. Uhkakuviltaan kilpitulivuoret mielletään kerrostulivuoria vaarattomimmiksi, mutta myös niihin liittyy omat hasardinsa. Niin kuin edellisessä kartassa tarvittavan datan latasin NCEI:n mainiosta hasarditietokannasta. Mielestäni litosfäärilaattojen rajapintojen lisäys auttaa hahmottamaan käsiteltävää ilmiötä, jonka ansiosta tulivuoria kuvaavat kartat ovat sekä visuaalisesti ja informatiivisesti maanjäristyskarttaa onnistuneempia.
Kilpitulivuorten sijoittuminen eroaa huomattavasti kerrostulivuorista. Siinä missä kerrostulivuoria esiintyi litosfäärilaattojen alityöntövyöhykkeillä, valtaosa kilpitulivuorista sijoittuu laattojen erkanemisvyöhykkeille. Kilpitulivuorissa magma on juoksevampaa ja sitä purkautuu tasaisemmin kuin kerrostulivuorissa, jolloin purkausreaktio on huomattavasti maltillisempi. Kilpitulivuorten suurimmat uhkakuvat ihmisille liittyvät lähinnä liikkuviin laavavirtoihin.
Lähteet
Erkki Järvisen Blogi – Geoinformatiikan menetelmät 2021. (2021). https://blogs.helsinki.fi/erkkijar/ (luettu 26.2.2021).