Kurssikerta 6: Maanjäristyksiä ja tulivuoria

Kuudes kurssikerta aloitettiin ulkoilulla, joka oli ihan piristävää perjantai aamuna. Lähdimme ryhmissä paikantamaan GPS-laitteilla valitsemiamme kohteita. Oma ryhmäni paikansi Kumpulan kampuksen ympäristössä olevia lipputankoja. Tehtävän suoritettuamme kirjasimme tuloksemme MapInfoon ja lisäsimme ne kartalle.

Kurssikerran tehtävänä oli tehdä kolme karttaa maanjäristyksista, astrobleemeista ja tulivuorista, joiden aineistot saimme netistä. Tehtävä oli mielenkiintoinen ja paljon innostavampi kuin Suomen kuntien vertailu. Tein kaksi karttaa maanjäristyksistä ja yhden tulivuorista. Ensimmäinen karttani (Kuva 1.) kuvaa yli 4 magnitudin maanjäristyksiä tänä vuonna 2015. Kuten Joonas Alanko kirjoittaa blogissaan, on 4 magnitudia hyvä raja, sillä yli neljän magnitudin järistystä ei voi luulla enää muuksi ja se synnyttää rakennutussa ympäristössä jo jonkinlaista vahinkoa. Joonas myös muistuttaa, että magnitudeja tarkasteltaessa täytyy muistaa niiden kasvavan logaritmisesti, eli yhden luokan ero on kymmenenkertainen itse järistyksessä. Itseäni ihmetytti kuinka monta järistystä jo tämän vuoden puolella on sattunut. Vaikka suuret maanjäristykset ovat harvinaisia, silti pienempiä kuitenkin jonkinlaista vahinkoa aiheuttavia sattuu usein.

Kuva 1. Yli 4 magnitudin maanjäristykset vuonna 2015 (Helmikuuhun asti)

Toisessa kartassa (Kuva 2.) tarkastellaan yli 7 magnitudin maanjäristyksiä kymmenen vuoden sisällä (2005-2015). Tästä huomaa, kuinka paljon vähemmän suuria ja tuhoisia maanjäristyksiä esiintyy. Taulukko 2. on kuvakaappaus Helsingin yliopiston seismologian laitoksen sivuilta. Siinä näkyy kuinka vähän yli 7 magnitudin järistyksiä esiintyy vuosittain. Yli 7 magnitudin järistykset ovat siis jo harvinaisia ja tuhoisia. Karttaa tarkastellessa huomaa suurimman osan suurista järistyksistä keskittyvän Tyynenmeren tulirenkaan alueelle. Mieleeni muistuu pari kartassakin olevaa tuhoisaa maanjäristystä, kuten Pakistan 2005, Haiti 2010, Kiina 2008 ja Japani 2011.

Kuva 2. Yli 7 magnitudin maanjäristykset vuosina 2005-2015

Taulukko 2. Maanjäristysten keskimääräinen vuosittainen esiintymistiheys

Kolmannessa kartassa (Kuva 3.) on esitetty vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret. Suurin osa näistä tulivuorista on mannerlaattojen törmäys tai alityöntövyöhykkeillä olevia kerrostulivuoria. Maanjäristyksiä muistui mieleeni helposti, mutta tulivuorenpurkauksia ei niinkään. Toki muistan purkauksia joita olen oppinut opiskelemalla, mutta uutista tai muista tiedotusvälineistä kuulleista tulivuorenpurkauksista en muista kuin yhden, Eyjafjallajökullin purkauksen vuonna 2010, joka sekoitti koko Euroopan lentoliikenteen useiksi päiviksi ilmaan purkautuneen tuhkan aiheuttamana. Tulivuorenpurkauksia on nykyajan laitteilla huomattavasti helpompi tunnistaa, eivätkä ne koske niin laajoja alueita kuin maanjäristykset. Tämä saattaa olla syynä siihen, että maanjäristyksistä uutisoidaan enemmän, sillä ne aiheuttavat enemmän ihmisuhreja ja taloudellisia menetyksiä.

Kuva 3. Vuoden 1964 jälkeen purkautuneet tulivuoret

Karttojemme piti olla opetuskäyttöön sopivia. Näiden karttojen avulla voisi havannoillistaa maanjäristysten ja tulivuorten esiintymistä ja verrata niitä mannerlaattojen sijaintiin (Kuva 4.), jolloin huomataan selkeä yhteys näiden välillä. Tyynenmeren tulirengas tulee kartoissa esille selkeästi ja olisi hyvä myös ottaa esille sen huomattava seismisyys. Jotta opetus ei jäisi pelkäksi pintaraapaisuksi, voisi asiaan syventyä eri näkökulmista. Samalla voitaisiin puhua siis laattatektoniikasta ja siitä, että maanjäristykset ovat täysin luonnollinen ilmiö. Pienten ja suurten maanjäristysten esiintymiserot voitaisiin tuoda myös esille. Mielestäni olisi myös tärkeää liittää nämä hasardit ihmismaantieteeseen ja verrata niitä asumiskeskittymiin ja tarkastella myös hasardien vaikutusta alueen väestöön. Tämä toisi myös yhteiskunnallisen näkökulman asiaan. Mannerlaattojen saumakohtia kuvaavan kartan lisäksi voisi opetukseen liittää asumistiheyttä tai suurimpia kapunkeja kuvaavan kartan esimerkkinä Kuva 5. Varsinkin nuoremmat oppilaat saattavat ihmetellä, miksi juuri Tyynenmeren tulirenkaan alueella asuu niin paljon ihmisiä, vaikka siellä on tuhoisia maanjäristyksiä ja paljon tulivuoria. Havainnollistavien karttojen avulla voitaisiin näyttää, että varsinkin Aasiassa ihmisiä asuu todella paljon juuri samoilla alueilla, jotka kartoissani näyttävät tulivuoret ja suuret maanjäristykset. Tämän kautta voitaisiin puhua tulivuorten rinteiden hedelmällisestä viljelysmaasta ja väestön köyhyydestä. Mielestäni olisi myös tärkeää ottaa esille maanjäristysten vaikutus väestöön. Köyhillä alueilla uhriluvut ovat yleensä korkeita ja taloudelliset vahingot pieniä, kun taas vauraammilla alueilla uhreja on vähän ja taloudelliset vahingot ovat todella suuria. Näin voitaisiin puhua siis myös alueellisista eroista ja kuinka ne vaikuttavat väestöön ja hasardien aiheuttamaan tuhoon.