Osa 6

Valtiotietieteellinen tiedekunta,

Politiikan ja viestinnän koulutusohjelma

Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen opintosuunta/tietenala(t)

Yleinen valtio-oppi

Yleinen valtio-oppi oli 2010-luvun alussa yksi valtiotieteellisen tiedekunnan suurimmista oppiaineista, jonka ydin on noin 50 opettajan ja tutkijan sekä 700 perustutkinto-opiskelijan ja 150 jatko-opiskelijan muodostama akateeminen yhteisö. Sivuaineopiskelijat mukaan lukien yhteisön jäsenmäärä nousee yli 2 000:n. Oppiaineena valtio-oppi perustettiin 1920-luvulla ennen kaikkea virkamieskoulutuksen tarpeisiin, mutta vuosikymmenten kuluessa ja oppiaineen kasvaessa valtio-opin yhteydet muualle yhteiskuntaan ovat laajentuneet ja samalla oppisisältöjen kriittinen etäisyys valtakeskuksiin on lisääntynyt.

Valtio-opin täsmällinen määritteleminen on vaikeaa, mutta yleisesti katsotaan, että valtio-oppi oli 2010-luvun puolivälissä Politiikan tutkimuksen, Hallinnon ja organisaation tutkimksen sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen – kolmen tieteenalan – vallankäyttöä, hallitsemista, poliittista osallistumista ja järjestäytymistä sekä kollektiivisia ristiriitoja ja niiden sovittelua tutkiva yhteiskuntatiede. Helsingin yliopistossa yleisen valtio-opin tutkimusalaan kuuluivat myös hallinnon, organisaatioiden ja johtamisen tutkimus sekä kansainvälisten suhteiden ja globaalien poliittisten ilmiöiden tutkimus. Moderni valtio-oppi on irtaantunut perinteisestä valtiokeskeisyydestä ja kattaa nykyisellään – valtion lisäksi – erittäin suuren tutkimuskohteiden kirjon julkisjohtamisesta kansanäänestyksiin, Some-maailman verkostoihin ja monikansallisten yritysten yhteiskuntavastuuseen. Joidenkin mielestä politiikkaa on kaikkialla, kun taas toiset ajattelevat, että politiikkaa on vain rajatuissa yhteyksissä. Myös politiikan alueesta ja luonteesta käytävä keskustelu kuuluu valtio-oppiin.

Valtio-oppi itsenäisenä yliopistollisena oppiaineena alkoi kehittyä 1800-luvun loppupuolella osana yleistä yhteiskuntatieteiden eriytymistä. Nationalismin herääminen, uusien itsenäisten valtioiden synty sekä vähitellen tapahtunut valtiollisen päätöksenteon demokratisoituminen johtivat myös tarpeeseen antaa opetusta valtiollisista kysymyksistä.

Valtiollisen elämän tutkimuksen – tai yleisemmin politiikan tutkimuksen – juuret ovat kuitenkin paljon etäämmällä historiassa, aina antiikin Kreikassa (Aristoteles, Platon), Roomassa (Cicero, Titus Livius) ja renessanssin ja uuden ajan alun rikkaassa poliittisessa ajattelussa (Machiavelli, Hobbes). Suomalaisen poliittisen filosofian ja valtiollisen ajattelun perustajana voidaan pitää J.V. Snellmania, jonka näkemykset maamme asemasta ja kansallisvaltion rakentamisesta loivat maassamme myös perustaa ulkopoliittiselle ajattelulle sekä hallinnon tutkimukselle ja kehittämistoiminnalle. Helsingin yliopistoon oppiaine perustettiin vuonna 1921 ja se sai nimekseen yleinen valtio-oppi saksalaisen mallin (”Allgemeine Staatslehre”) mukaan.

Suomessa niin kuin muissakin länsimaissa tieteenala alkoi vähitellen suuntautua ahtaasta valtioperspektiivistä käsittelemään yleisiä politiikkaa ja yhteiskunnan kehittämistä koskevia kysymyksiä. Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut käyttäytymistieteellinen murros suuntasi valtio-oppia tutkimaan koko laajuudessaan sitä rikasta ilmiökenttää, joka koostuu poliittisesta päätöksenteosta, vallankäytöstä, puolueiden ja järjestöjen toiminnasta ja kansalaisten poliittisesta käyttäytymisestä. Pian 1960- luvulta eteenpäin ajoittuu valtiollisen toiminnan voimakas kasvu ja hallintokoneiston voimistuminen, mikä monissa valtioissa johtui hyvinvointivaltion rakentamisesta. Tämä suuntasi tutkimusta myös virastojen toimintaan, policyjen (julkisten toimenpidekokonaisuuksien ja ohjelmien) toteuttamiseen ja niiden suhteisiin yhteiskuntaan. Kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen ja konfliktien ehkäisyn ja turvallisuuden kehittämisen tarpeet sekä kehitysmaiden ongelmat nostivat kansainväliset suhteet yhä merkittävämmäksi osaksi valtio-opillista tutkimusta. Reaalisosialismin kaatuminen, lama, Eurooppalainen integraatio sekä tulosvastuujärjestelmien murros muokkasi vahvasti myös suomalaista valtio-opoa ja sen tutkimuskohdetta 1990-luvulla.

Laaja tutkimusalue

Perinteisestä nimestään huolimatta valtio-oppia voitiin pitää politiikan tutkimuksen ja opetuksen kaikki keskeiset alueet kattavana oppiaineena, joksi sen nimi esimerkiksi englanniksi ja ranskaksi käännetäänkin (political science, science politique). Historiallisen taustansa vuoksi valtio-oppi voidaan tosin edelleen ymmärtää suppeassa merkityksessä pelkästään valtiollisten instituutioiden, puolue- ja järjestötoiminnan ja poliittisten prosessien tarkasteluna. Politiikan tutkimuksena valtio-oppi hahmottuu kuitenkin laajassa merkityksessä kaikkinaisten yhteiskunnallisten – ja myös kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan – valta- ja vuorovaikutussuhteiden tutkimuksena.

Hallinnon ja/tai organisaatiotutkimuksen (joskus, johtamisen) tutkimuksen eriytyminen politiikan tutkimuksesta on monissa yliopistoissa johtanut hallintotieteen laitoksiin, joissa tutkitaan julkista hallintoa tai yleisemmin organisaatioita ja johtamista. Toisissa taas kansainvälinen politiikka tai kansainväliset suhteet ovat erkaantuneet politiikan tutkimuksesta. Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksessa nämä kolme aluetta yhdistyivät ainutkertaisella ja intellektuaalisesti aika laaja-alaisella tavalla. Se tarjosi mahdollisuuden ottaa uudella tavalla huomioon poliittisten, hallinnollisten sekä toisaalta kansallisten ja kansainvälisten ilmiöiden keskinäisriippuvuus, joka on ns. globalisaation ja taloudellisen governancen myötä vain vahvistunut.

Globalisaation haasteet

Globalisoitumisen ja ylikansallisen yhdentymisen mukana kansallisvaltioiden asema on heikentynyt – tai ainakin radikaalisti muuttunut ja hiukan lyömässä takaisin globaaleista varjoista (Brexit, Thrump, nationalismi, liberaalin pakolaispolitiikan vastustus) – ja kansainvälisten suhteiden ja kansainvälisten organisaatioiden tutkimus ja siihen liittyvä opetus ovat saaneet aivan uutta merkitystä. Kansainvälistyminen, valtion aseman heikkeneminen ja julkisen hallinnon muutokset ovat nostaneet esiin kysymyksen kansalaisyhteiskunnasta: perinteistä kansalaisjärjestöjen kenttää joudutaan uudistamaan, kun politiikkaan vaikutetaan nyt myös ei-valtiollisten toimijoiden kansainvälisiä väyliä ja verkostoja sekä organisaatioita tai regiimejä myöten.

Kansalaisjärjestöt ovat alkaneet kehittää ns. kolmannen sektorin voittoatavoittelematonta toimintaa tai sen miksattuja muotoja täydentämään taloudellisen kasvun heikentymisen myötä vähentyneitä julkisia palveluja ja luomaan uusia yhteisöllisen toiminnan muotoja myös kansainvälisesti.Valtio-opissa kansalaisyhteiskuntaan kohdistuva tutkimus ja opetus ovatkin 2010-luvulla entistä keskeisemmässä asemassa. Tämä tarkoittaa, että politiikkaa ja hallintoa tutkitaan yhä enemmän organisaatioiden ja niiden kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja markkinoitumisen tasolla eikä vain politiikan ja hallinnon perinteisten instituutioiden näkökulmasta.

Pyrkimys taloudelliseen tehokkuuteen on johtanut markkinoiden voimistuvaan rooliin myös muiden kuin yritysorganisaatioiden toiminnassa. Lisäpiirteenä on informaation ja viestinnän poliittisen ja hallinnollisen merkityksen kasvu, joka muuttaa valtiollisen toiminnan tehostamisen ja oikeuttamisen tapoja. Kun globaalien ja paikallisten ongelmien ratkaisumallit kilpailevat äärellisistä voimavaroista, myös politiikan ja hallinnon moraaliset ongelmat kärjistyvät. Nämä muutokset ovat sekoittaneet perinteisiä jakolinjoja kansallisen ja ei-kansallisen sekä julkisen ja yksityisen välillä. Valtio-opin opetusta on eri tieteenaloilla uudistettu kattamaan näiden kehityspiirteiden vaikutusta niihin työelämän haasteisiin, joita oppiaineesta valmistuneet joutuvat kohtaamaan. Ideana on, että Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen opintosuunta tarjoaa viestinnän ja maailmanpolitiikan rinnalla syksystä 2017 UUDEN POLITIIKAN JA VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMAN. Vanhat yhteistyölaitokset purkautuvat ja VALTIOTIETEELLINEN  TIEDEKUNTA kokoaa yhteensä kuusitoista, mutta suomenkielisen kandiopetuksen tasolla viisi ja ruotsinkielisen ohjelmassa yhden ohjelmaa (ks. alla). Politiikan ja viestinnän koulutusohjelman opiskelijat valitaan suoraan ohjelmaan ja vasta kandiopintojen aikana he valitsevat ja hakevat opintosuuntaan – joita ovat viestintä, politiikan ja organisaatioiden tutkimus ja maailmanpolitiikka.

Valtsikan uusi vaihtoehto 2017: Opiskelemaan Politiikan ja viestinnän koulutusohjelmaan ja/tai politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen opintosuuntaan koulutusohjelman kandiohjelman aikana valittavina opintosuuntina/tieteenaloina?

Politiikan ja viestinnän (Polvi) koulutusohjelman opinnot 2017-20 (Valtiotieteellinen tiedekunnan,HY, sivut) ks. VIDEO.

https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/politiikan-ja-viestinnan-kandiohjelma

POLVI – Kandiohjelman sisällöstä / tavoitteista:

https://www.helsinki.fi/fi/politiikan-ja-viestinnan-kandiohjelma-valtiotieteiden-kandidaatti-ja-maisteri-3-v-2-v/1.2.246.562.17.45928716799

Helsingin yliopiston valtio-opin ja viestinnän tieteenalat ovat julkilausuttujen asiakirjojensa mukaan maailman kärkeen kuuluvia tutkimus- ja opetusyksikköjä. Politiikan ja viestinnän yhteinen kandidaattiohjelma luo akateemisen identiteetin, joka on kansainvälisestikin ainutlaatuinen.

Kandidaatinohjelmassa voit hankkia perustiedot politiikan ja organisaatioiden, maailmanpolitiikan ja viestinnän tutkimuksesta. Politiikan ja organisaatioiden tutkimus tarkastelee valtaa ja sen jakautumista yksilöiden, ryhmien, instituutioiden ja rakenteiden tasolla eri yhteiskunnissa sekä Euroopan Unionissa. Maailmanpolitiikassa tarkastelun kohteena ovat kansainvälisen tai maailmanlaajuisen politiikan lisäksi myös sellaiset yhteiskunnalliset tilat ja suhteet, jotka ylittävät perinteisten poliittisten yhteisöjen rajat. Viestinnän oppiaineessa tutkitaan viestinnän moninaisia ilmiöitä osana yhteiskuntaa, kansallisia ja globaaleja yhteisöjä ja yksilöiden välisiä sosiaalisia verkostoja.

Politiikan ja viestinnän koulutusohjelman kandidaattiohjelmassa opit

  1. tuntemaan politiikan, viestinnän sekä kansainvälisten suhteiden tutkimuksen pääsuuntauksia ja niiden kritiikkiä
  2. soveltamaan näiden alojen tutkimustietoa luovasti ja laaja-alaisesti yhteiskunnallisessa toiminnassa, mediassa sekä työelämän organisaatioissa
  3. tieteellisen tutkimuksen perusvalmiudet ja tutkimusmenetelmien perusteet
  4. ratkaisemaan itsenäisesti tutkimukseen ja tiedon hankintaan liittyviä ongelmia
  5. tunnistamaan ja arvioimaan kriittisesti eri arvolähtökohtia ja taustaoletuksia yhteiskunnallisessa keskustelussa ja työelämässä
  6. arvostamaan tieteellisen tiedon merkitystä työelämässä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa ja halun kehittyä oman alasi asiantuntijana
  7. hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot ja kehität kykyäsi työskennellä sekä itsenäisesti että ryhmässä
  8. perusvalmiudet toimia tulevaisuudessa oman alasi asiantuntijatehtävissä julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa, joissa korostuu muutos, poliittisuus, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus

Politiikan ja viestinnän kandidaattiohjelma sisältää opintosuuntia, jotka määrittävät ne opinnot, jotka sinun tulee suorittaa maisteriohjelmakelpoisuuden saavuttamiseksi. Opintosuunnat – joilla on koulutusohjelmaa suorempi suhde oppiaineeseen, tieteenalaan ja vanhoihin opintolinjoihin – ovat:

  • Politiikan ja organisaatioiden opintosuunta
  • Maailmanpolitiikan opintosuunta
  • Viestinnän opintosuunta

Opintosuunta valitaan kandidaatinopintojen aikana.

Aiemmin valtio-opin oppiaine jakautui politiikan tutkimuksen, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen ja maailmanpolitiikan linjoihin ja valtio-opin sisällä enemmän tai vähemmän itsenäistyneisiin tieteenaloihin. (Ks. tarkemmin Moodle-videoista, Turo Virtasen ja Kari Paakkunaisen keskustelu, johdantoluento kurssille)

 

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

https://www.helsinki.fi/fi/koulutustarjonta?search_api_views_fulltext=&field_dic_start_semester%5B%5D=6623&field_dic_organisation=1.2.246.562.10.80520096209

Valtiotieteen 16 koulutusohjelmaa:

Taloustieteen maisteriohjelma, valtiotieteiden maisteri (2 v)120 op, 2017 Syksy, englanti, suomi, ruotsi

Master’s Programme in Global Politics and Communication, Master of Social Sciences (2 years) 120 op, 2017 Syksy, englanti

Master’s Programme in European and Nordic Studies, Master of Social Sciences/Master of Arts (2 years). 120 op, 2017 Syksy, englanti

Filosofian maisteriohjelma, valtiotieteiden/filosofian maisteri (2 v) 120 op, 2017 Syksy, suomi, ruotsi

Taloustieteen kandiohjelma, valtiotieteiden kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v) 180+120 op, 2017 Syksy, suomi, ruotsi

Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelma, valtiotieteiden kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v) 180+120 op, 2017 Syksy, suomi, ruotsi

Sosiaalitieteiden maisteriohjelma, valtiotieteiden maisteri (2 v) 120 op, 2017 Syksy, suomi, ruotsi

Magisterprogrammet i samhällsvetenskaper (svenskspråkigt), politices magister (2 år) 120 op, 2017 Syksy, ruotsi

Yhteiskunnallisen muutoksen maisteriohjelma, valtiotieteiden maisteri (2 v) 120 op, 2017 Syksy, suomi, ruotsi

Politiikan ja viestinnän maisteriohjelma, valtiotieteiden maisteri (2 v) 120 op, 2017 Syksy, suomi, ruotsi

Politiikan ja viestinnän kandiohjelma, valtiotieteiden kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v)  180+120 op, 2017 Syksy, suomi, ruotsi

Sosiaalitieteiden kandiohjelma, valtiotieteiden kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v) 180+120 op, 2017 Syksy, suomi, ruotsi

Master’s Programme in Contemporary Societies, Master of Social Sciences (2 years)  120 op, 2018 Syksy, englanti

Taloustieteen maisteriohjelma, valtiotieteiden maisteri (2 v)  120 op, 2018 Syksy, englanti, suomi, ruotsi

Master’s Programme in Global Politics and Communication, Master of Social Sciences (2 years) 120 op, 2018 Syksy, englanti

Master’s Programme in European and Nordic Studies, Master of Social Sciences/Master of Arts (2 years), 120 op, 2018 Syksy, englanti.

Politiikan ja viestinnän (Koulutusohjelman) perusopintokokonaisuuden (25 op)

…suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden, maailmanpolitiikan kuin viestinnän tutkimuksen lähtökohdat: hän tuntee niiden keskeiset käsitteet ja suuntaukset. Lisäksi opiskelija tietää perusteet poliittisen päätöksenteon ja mediajärjestelmien rakenteista. Hän myös osaa yhdistää oppimansa ajankohtaisiin ilmiöihin ja niistä käytävään kansalaiskeskusteluun. (Osaamistavoite). Opinnot ovat mahdollisia kaikille Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa:

Sisältö

– PVK-P110 Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet 5 op

– PVK-M120 Maailmanpolitiikan tutkimuksen perusteet 5 op

– PVK-V130 Viestinnän tutkimuksen perusteet 5 op

– PVK-P140 Päätöksenteko Suomessa ja Euroopan unionissa 5 op

– PVK-V150 Viestinnän rakenteet ja etiikka 5 op

 

POLITIIKKA JA ORGANISAATIOT – opintosuunnan opintoja voi suorittaa joko 15op:n, 25 op:n tai 35 op:n kokonaisuuksina Avoimessa yliopistossa (HY) Valtiotieteellisen tiedekunnan koulutusohjelman lisäksi

https://courses.helsinki.fi/fi/avoin-yliopisto/opinnot/politiikka-ja-organisaatiot

Politiikka ja organisaatiot (15 op)                     

Suoritettuaan 15 opintopisteen laajuiset opinnot politiikan ja organisaatioiden tutkimuksessa opiskelija tuntee valtio-opillisten lähestymistapojen perusteet. Hän osaa määritellä politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa sen tutkimuskohteita. Opiskelija tietää perusteet poliittisen päätöksenteon rakenteista ja käytännöistä Suomessa ja Euroopan unionissa sekä osaa kuvata niiden keskeiset muutokset. Lisäksi opiskelija tunnistaa – oman valintansa mukaan – joko julkisuutta ja demokratiaa eritteleviä teoreettisia näkemyksiä tai keskeisiä poliittisia ajattelijoita ja heidän peruskäsitteitään ja osaa vertailla niitä keskenään. Opiskelija harjaantuu arvioimaan eri instituutioiden piiriin sijoittuvaa poliittista päätöksentekoa ja vallankäyttöä kriittisesti. Hän oppii yhdistämään opitun ajankohtaisiin ilmiöihin ja niistä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hänellä on valmiudet jatkaa politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen opintoja.

15 op:n Opintokokonaisuuden sisältö:

– PVK-P110 Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet 5 op

– PVK-P140 Päätöksenteko Suomessa ja Euroopan unionissa 5 op

Jompikumpi jakso seuraavista (5 op):

– PVK-Y201 Julkisuus ja demokratia 5 op

– PVK-Y203 Poliittisen ajattelun perusteet 5 op

 

Politiikka ja organisaatiot, 25 op

Suorita neljä pakollista opintojaksoa ja yksi valinnainen opintojakso seuraavista: Vertaileva politiikan tutkimus, Organisaatiotutkimus, Poliittiset puolueet, instituutiot ja prosessit tai toinen viestinnän opintosuunnan jaksoista: Poliittinen viestintä TAI Organisaatioiden viestintä.

Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet, 5 op

Päätöksenteko Suomessa ja Euroopan unionissa, 5 op

Julkisuus ja demokratia, 5 op

Poliittisen ajattelun perusteet, 5 op

Vertaileva politiikan tutkimus, 5 op

Organisaatiotutkimus, 5 op

Poliittiset puolueet, instituutiot ja prosessit, 5 op

Poliittinen viestintä, 5 op

Organisaatioiden viestintä, 5 op

 

Politiikka ja organisaatiot, 35 op

Suorita viisi pakollista opintojaksoa ja kaksi valinnaista opintojaksoa seuraavista: Vertaileva politiikan tutkimus, Organisaatiotutkimus, Poliittiset puolueet, instituutiot ja prosessit tai toinen viestinnän opintosuunnan jaksoista: Poliittinen viestintä TAI Organisaatioiden viestintä.

Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet, 5 op

Päätöksenteko Suomessa ja Euroopan unionissa, 5 op

Julkisuus ja demokratia, 5 op

Poliittisen ajattelun perusteet, 5 op

Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen lähestymistavat, 5 op

Vertaileva politiikan tutkimus, 5 op

Organisaatiotutkimus, 5 op

Poliittiset puolueet, instituutiot ja prosessit, 5 op

Poliittinen viestintä, 5 op

Organisaatioiden viestintä, 5 op

Yleisen valtio-opin politiikan tutkimuksen linjan lehtori Erkki Berndtson pohtii ennakkoluulottomasti  videohaastattelussa  (toim. Kari Paakkunainen) valtio-opin oppihistoriaa ja politiikan tutkimuksen linjan roolia siinä 2010-luvun alussa ennen koulutusohjelmauudistusta. Videon latautuminen tietokoneellasi kestää joitakin minuutteja. Berndtson on kirjoittanut paljon valtio-opin disipliinistä ja sen oppihistoriasta Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hän on tuttu monille valtio-opin harrastajille valintakoekirjastaan ja hän on opettanut valtio-oppia aina vuodesta 1969 lähtien.

Lehtori Berndtson on ollut myös prof. Teivo Teivaisen (MAP) opettajana

Oheinen valtio-opin hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen professorin Pertti Ahosen haastattelu – videotallenne (toim. Kari Paakkunainen) – auttaa opiskelijoita lähestymään hallinnon ja organisaation tutkimuksen linjan sisältöjä ennen 2017 koulutusohjelmaopintojen rakentamista. Tallenteen latautuminen koneellasi kestää tuokion. Ahosella on harvinaisen laaja-alainen ja rikas tutkija- ja paradigmatausta tällä tutkimuksen kentällä.

Professori Pertti Ahonen on pohtinut myös arviointitutkimuksen mutkia

Yleisen valtio-opin maailmanpolitiikan (linjan) professori Heikki Patomäki (kuvassa) on monessa maailman tutkija-, osallistuja-  ja professoripositiossa kouliintunut kriittinen visioija. Oheinen videohaastattelu  (toim. Kari Paakkunainen) – jonka avautuminen tietokoneellasi saattaa kestää jonkun aikaa – kiteyttää monia kiinnostavia seikkoja HY:n maailmanpolitiikan poluista aloittelevalle opiskelijalle 2010-luvun alkupuolella.

Professori Heikki Patomäki on ollut mukana myös Globaalin Sosiaalifoorumin toimissa ja ajanut pitkään mm. Tobinin veroa

Professori Anne-Maria Holli – joka toimii valtio-opin oppiaineessa Politiikan tutkimuksen professorina kertoo tutkimusaiheestaan.

Avoimen yliopiston valtio-opin yliopisto-opettaja Kari Paakkunainen analysoi vauhdikkaasti yhteiskuntatieteen ja politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen opintosuunnan merkitystä ja peruskäsitteitä viidessä eri videoklipissään.

Turo Virtanen, organisaatioiden tutkimuksen yliopistonlehtori, avautuu politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen saloista opettaja Paakkunaiselle. INTROLUENTO POLITIIKAN JA ORGANISAATIOIDEN TUTKIMUKSEN PERUSTEET -LUENNOLLE.