Falmouth harbour – chilly in November but still beautiful.
On Friday 23 November Suzie Thomas spoke as Keynote at a residential weekend for doctoral researchers from Falmouth University, the University of Plymouth and the University of Western England.
The weekend, for 3D3 researchers (coming from various arts and heritage backgrounds and using a vast range of digital, creative and participatory approaches in their research and practices) funded by the UK’s Arts and Humanities Research Council, was an opening event for recently started researchers on the programme. It took place at the Penryn campus of Falmouth University in Cornwall, England.
Thomas talked about Lapland’s Dark Heritage, a recently completed Academy of Finland collaboration between the University of Helsinki and University of Oulu. The project drew on a number of theories and methodological approaches that spanned many disciplines including archaeology, ethnology, cultural heritage studies, crowdsourcing methods and community engagement.
The weekend went very well, and there are hopes that the 3D3 students and their supervisors can visit Finland in the future!
A research team comprised of Nordic-based have been awarded a workshop grant from NOS-HS (The Joint Committee for Nordic research councils in the Humanities and Social Sciences) to organize a series of three workshops on the theme of “Changing Hands, Changed Concerns: Research on Illegal Trade in Cultural Heritage in the Nordic Region” (in Swedish: kiftande Händer, Förändrade Betydelser: Forskning om Illegal Handel med Kulturarv i Norden). As reported on the Working with Cultural Objects and Manuscripts blog, it will fund three workshops over two years in Stockholm, Oslo/Kristiansand and Helsinki, bringing together scholars and practitioners from the Nordic region and beyond.
Figure from Palmyra in the Museum of Cultural History, Oslo, wearing a black ribbon in mourning of recent events. Phpto by Suzie Thomas.
Helsingin yliopistossa koordinoitava Tieteen termipankki on kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteinen verkossa toimiva, avoin ja jatkuvasti päivittyvä termitietokanta sekä wikipohjainen yhteistyön alusta. Termipankin sisältö karttuu rajoitetun talkoistamisen periaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että termisivuja pääsevät lisäämään ja muokkaamaan ainoastaan asiantuntijat – toisin kuin Wikipediassa. Termipankki tarjoaa kuitenkin myös alustan termeistä käytäville keskusteluille, joihin voivat osallistua kaikki termipankkiin omalla nimellään rekisteröityneet käyttäjät.
Termi ymmärretään termipankissa käsitteen ja sen nimityksen yhdistelmäksi, mitä ajatusta seuraten termipankki rakentuu keskenään linkittyvien käsite- ja nimityssivujen verkostoksi. Termipankissa on tällä hetkellä mukana noin 40 aihealuetta eli tieteenalaa tai erityisalaa ja yhteensä 40 000 käsitesivua. Uusimpina tulokkaina termipankissa ovat vuonna 2018 aloittaneet geologia, taidehistoria, historia ja perinnöntutkimus (engl. heritage studies).
Perinnöntutkimuksen käsitteistöä kokoava asiantuntijaryhmä on järjestäytymässä, ja keskeisimpienkin käsitteiden määrittely on vasta aluillaan. Keskusteltavaa on riittänyt aihealueen nimeämisestä lähtien, eikä itse perinnön käsitteelle ole vielä muodostettu tyydyttävää määritelmää. Aihealueen nimessä päätettiin siis käyttää suomen kielen sanaa perintö (sanan kulttuuriperintö sijaan), vaikka alan opetusta tarjoavat suomalaiset yliopistot puhuvat johdonmukaisesti “kulttuuriperinnön tutkimuksesta”.
Sanavalinnan tarkoituksena on erottaa tutkimuksen ja tieteellisen intressin kohteena oleva laajempi ilmiö ja yläkäsite alakäsitteestään eli kansainvälisen ja kansallisen kulttuuriperintöhallinnon määrittelemästä ja suojelemasta kulttuuriperinnöstä. Lisäksi haluttiin luoda suomenkielistä termistöä, joka on yhdenmukaista englanninkielisessä tutkimuskirjallisuudessa käytetyn käsitteistön kanssa.
Termit ovat ajattelun välineitä ja siten tutkijan tärkeimpiä työkaluja. Kuva: Johanna Enqvist.
Perinnöntutkimusta voi luonnehtia tieteidenväliseksi kulttuurintutkimukseksi, joka ammentaa käsitteistöään sekä humanistisista että yhteiskuntatieteistä. Perinnöntutkimuksen voi ymmärtää myös näkökulmaksi, joka on pirstoutunut menneisyyttä sekä menneisyydelle annettuja merkityksiä tarkasteleville aloille, kuten arkeologiaan, historiaan, taidehistoriaan, kansatieteeseen, folkloristiikkaan ja kulttuuriantropologiaan. Perinnöntutkimuksen termityötä on luontevaa tehdä näitä aloja, erilaisia tutkimusperinteitä ja käsitteistämisen tapoja edustavien asiantuntijoiden yhteistyönä.
Kulttuuriperinnön käsitteen ohella “perinnön” määritelmää on jatkossa analysoitava esimerkiksi suhteessa kulttuurin ja perinteen käsitteisiin. Lähtökohtia ja tukea käsiteanalyysille löytyy muun muassa folkloristien Oona E. Simolinin (Päivystävä folkloristi -blogi 19.10.2018), Anne Heimon (Vähäisiä lisiä -blogi 2.2.2018) ja Pertti Anttosen (Elore 1/2009) pohdinnoista.
“Kulttuuriperintö” sekä “perinne” on Tieteen termipankissa jo määritelty folkloristiikan aihealueella, mutta ainakin kulttuuriperintö saa oman käsitesivunsa myös osana perinnöntutkimuksen käsitejärjestelmää. Historioitsijoiden kanssa on puolestaan pohdittava esimerkiksi kollektiivisen muistin, historiatietoisuuden ja historiakulttuurin käsitteiden kytköksiä perinnöntutkimuksen avainkäsitteisiin.
Tiede on monikielistä, mutta omakielisten käsitteiden merkitys korostuu kulttuuria ja yhteiskuntaa tutkivilla aloilla. Perinnöntutkimuksen suomenkielistä terminologiaa kehittävät tutkijat ovat osaltaan varmistamassa, että Kulttuuriperintöbarometrissä suomalaisten arvostamana kulttuuriperintönä esiin noussut “kieli” säilyy jatkossakin elinvoimaisena.
Perinnöntutkimuksen asiantuntijaryhmään voivat liittyä kaikki perinnöntutkijoiksi itsensä identifioivat tutkijat ja tutkijakoulutettavat. Tervetuloa mukaan!
FT Johanna Enqvist on Tieteen termipankin tutkimuskoordinaattori sekä termityöläinen perinnöntutkimuksen ja arkeologian aihealueilla.
On Wednesday 7th November we are very happy to be hosting a public lecture Associate Professor Gertjan Plets, of the University of Utrecht.
Dr Plets will talk on the theme “Corporate Social Responsibility and Museums: heritage ethics in the age of neoliberalism?”, with the following abstract:
Heritage and archaeology are often theorised as the projects of nationalism; discourses about the past are textured by identity politics and archaeological projects are intricately structured by institutional frameworks and funding schemes. As a result, the ethical frameworks we employ to critically evaluate the politicisation of our practice is heavily influenced by this historic focus on the political influence of the nation state. However, states are not the only players that use culture and heritage to normalise certain political hierarchies or imbue certain norms with new cultural meaning. Drawing on examples from Russia and the Netherlands this paper will investigate how corporate funding of heritage sites and archaeological excavations influences archaeological practices and drastically alters power relations on the ground. This paper will encourage archaeologists to take Corporate Social Responsibility strategies serious and expand their ethical toolkit beyond the nation state.
Join us for this public lecture on Wednesday 7.11. at 16:15-17:45 in Metsätalo (Unioninkatu 40), Sali 4, University of Helsinki. No pre-booking required!
