Oula Seitsonen’s new post-doc position at the University of Oulu

Oula Seitsonen will carry on working with Lapland’s Dark Heritage as a post-doctoral researcher until autumn 2018, after which he launches a new, somewhat different post-doctoral project at the University of Oulu. However, he will be continuing to work in Lapland, as part of the European Research Council funded interdisciplinary project Domestication in Action: Tracing Archaeological Markers of Human-Animal Interaction, directed by Anna-Kaisa Salmi. Domestication in Action project aims to create new methods and concepts for identification and interpretation of animal domestication, using the reindeer domestication among the indigenous Sámi in northern Fennoscandia as a case study.

Oula will be developing GIS (Geographical Information Systems) based approaches for studying the taskscapes of Sámi reindeer herding through time. He will carry on working together with some of the reindeer herders who have been interacting with us during the Lapland’s Dark Heritage research.

Domestication in Action: Tracing Archaeological Markers of Human-Animal Interaction project blog: https://domesticationinaction.wordpress.com/

Oula and Elvi Seitsonen by a fjell lake in the Muotkatunturit Wilderness Area (Photo: Naomi Blencowe).

And Now for Something Completely Different again: Oula’s post-PhD defense ventures

Oula Seitsonen has had no time to rest on his laurels after defending his PhD thesis. He has been rather busy with various endeavors in Kenya, Norway, and northern Finland, with his new travel companion “The Dietl”, presented by his colleagues as a graduation present:

“The Dietl”.

In Kenya he took part in the ECHOES workshop on the fossil databases, at the Turkana Basin Institute Turkwel research station and at the National Museums of Kenya. He has been working for several years in the project with a GIS database of fossil find locations in the Lake Turkana region.

Where no Dietl has gone before – Turkana Basin Institute, Turkwel, Kenya.

In Oslo he participated in a workshop developing interdisciplinary research framework on “Towards unveiling when and where pastoralism is the optimal livelihood“, chaired by the University of Oslo Centre for Ecological and Evolutionary Synthesis.

Where some “Hero of Narvik” have gone before – Vigeland Park, Oslo, Norway.

In northern Finland he has been visiting for example localities along the (thickly snow-covered) Hyrynsalmi-Kuusamo field railway built by the Germans during the Second World War, known locally as the “Railway of Death”.

Where some Dietl have gone before – Taivalkoski, Feldbahnstrecke Hyrynsalmi–
Kuusamo, “Die Todesbahn”.

Now the Lapland’s Dark Heritage team is busy finishing three article drafts to be delivered before Vappu, and planning next autumn’s adventures in Lapland!

Free access to “influential research” in 2018!

Routledge Archaeology published in the start of March their listing of “influential research and discoveries published” in their journals “Altmetrics in Archaeology”.

The list includes 91 titles that “have yielded high Altmetric scores and thus high levels of audience engagement”, including 3 Lapland’s Dark Heritage papers, over 3 percent of all the papers included!

All the interesting papers in the listing are free to read until the end of 2018, enjoy reading them: http://explore.tandfonline.com/cfp/ah/archaeology-altmetric-collection

Our papers in the list are:

If you are interested in any of our research, you can always contact us!





Oula Seitsonen’s PhD defence 2.3.2018

Oula Seitsonen has just finished his PhD thesis on Lapland’s Dark Heritage: “Digging Hitler’s Arctic War: Archaeologies and Heritage of the Second World War German military presence in Finnish Lapland“.

His public defence will be on March 2nd 2018 at the University main building, Auditorium XV. Professor Paul Mullins from Department of Anthropology, Indiana University-Purdue University, Indianapolis (IUPUI), will serve as the opponent, and Professor of Cultural Heritage Studies Suzie Thomas as the custos.

Box of books.

Abstract / tiivistelmä:

This dissertation discusses the material heritage of the German military presence in Finnish Lapland during the Second World War (WWII), as seen through archaeological and multidisciplinary studies. The Nazi German presence as brothers-in-arms in northern Finland has been a difficult and downplayed issue on multiple levels throughout the post-war decades. This study presents the first wider, problem-oriented and theoretically informed investigation about the archaeologies, materialities and heritage of the German WWII presence. However, even this work barely scratches the surface of this multifaceted subject and sets out future research directions. The experience of WWII in Lapland was different from the war experience elsewhere in Finland. The German troops had the frontal responsibility in Lapland in 1941–1944, and at the height of their military build-up there were more German troops and their multinational prisoners in the area than local inhabitants. After Finland made a cease-fire with the Soviet Union in 1944, a Finno-German Lapland War (1944–1945) broke out between the former brothers-in-arms. Due to the long nation-level downplay of the complex German presence, also the northern Finnish and Sámi war experiences have become side-lined. Accordingly, the German material remains have been treated dismissively as “war junk” littering Lapland’s nature. However, for the locals these were well-known throughout the post-war decades, as active material agents of communal and familial memories, and as part of Lapland’s cultural landscapes. This dissertation has two main focuses. Firstly, I study the Germans’ and their prisoners’ experiences in Lapland during the war through the material remains and archaeological inquiries, and secondly, the ways in which the different stakeholders have signified the traces of war in the post-war decades. The material traces illustrate and highlight in many ways the experiential aspects of the German soldiers’ and their prisoners’ wartime existence in an unfamiliar northern environment. The post-war perceptions of the German material remains underline the social value of these as part of the local long-term heritage and lived-in cultural landscape. Many locals see themselves as custodians of their “own past”, including the WWII legacy, wish to control access and engagement with the sites in their local landscape, and often feel that the authorities neglect their heritage. Thus, the traces of German presence have become one symbol of the continuing north-south confrontations, and the marginalization of the north. These issues tie in with Lapland’s long colonial history. The vast differences in engaging with the German WWII material remains appear to derive from fundamentally different mental templates with which the people perceive the subject and its importance. The people propagating the “clearing” of “war junk” appear to approach the subject, and the landscape, with a “western” gaze, and draw a division between “nature” and “culture” which labels the locals’ historical cultural landscape as a natural wilderness. Conversely, in the northern environmental awareness it is not meaningful to separate “nature” and “culture”, and instead, the landscape and its various layers form a web of relations, which tie together the past, present and future into a cognitively controlled and embodied unity. It appears that the different stakeholders should come to recognize and accept the differing standpoints from which they engage into the discussions, before a fruitful dialogue can be instigated.

Tämä väitöskirja käsittelee arkeologisten ja monitieteisten tutkimusten kautta saksalaisten toisen maailmansodan aikaisen sotilaallisen läsnäolon materiaalista kulttuuriperintöä Suomen Lapissa. Natsisaksan joukkojen läsnäolo aseveljinä Pohjois-Suomessa on ollut sodanjälkeisinä vuosikymmeninä vaikea ja vähätelty aihe. Tämä työ on ensimmäinen laaja-alainen, teoreettisesti suuntautunut tutkimus saksalaisjoukkojen materiaalisten jäänteiden arkeologiasta, materiaalisuudesta ja perinnöstä Suomen Lapissa. Tämäkin tutkimus kuitenkin raaputtaa vain hieman tämän monikerroksisen aiheen pintaa ja tarjoaa tulevia tutkimussuuntia. Toisen maailmansodan kokemukset Lapissa erosivat merkittävästi muusta maasta. Saksalaisjoukoilla oli rintamavastuu pohjoisessa 1941–1944 ja enimmillään alueella oli enemmän saksalaisjoukkoja ja heidän monikansallisia vankejaan kuin paikallista väestöä. Suomen tehtyä tulitauon Neuvostoliiton kanssa 1944, entisten liittolaisten välille puhkesi Lapin sota (1944–1945). Koska saksalaisten läsnäoloa on pitkään vältelty kansallisella tasolla, myös pohjoissuomalainen ja saamelainen sotakokemus on jäänyt syrjään. Vastaavasti saksalaisten materiaaliset jäänteitä on usein vähättelevästi nimetty ”sotaromuksi”, joka sotkee Lapin luonnon. Paikallisille nämä jäänteet ovat kuitenkin olleet tunnettuja ja tärkeitä läpi vuosikymmenien osana paikallista kulttuurimaisemaa sekä yhteisöllisten ja yksilöllisten muistojen aktiivisina materiaalisina ilmentyminä. Tällä työllä on kaksi päätarkoitusta. Ensinnäkin tutkin saksalaisten ja heidän vankiensa sodan aikaisia kokemuksia Lapissa materiaalisten jäänteiden ja arkeologisen tutkimuksen avulla. Toisekseen selvitän tapoja, joilla eri yhteisöt ovat merkityksellistäneet näitä jälkiä sodan jälkeen. Materiaaliset jäänteet heijastelevat monilla tavoin saksalaisten ja heidän vankiensa sotakokemuksia vieraassa pohjoisessa ympäristössä. Sodanjälkeiset näkemykset saksalaisjäänteiden merkityksestä alleviivaavat niiden sosiaalista arvoa osana paikallista pitkän aikavälin kulttuuriperintöä ja –maisemaa. Monet paikalliset näkevät itsensä ”oman menneisyytensä” vartijoina ja toivovat voivansa valvoa ulkopuolisten toimintaa sota-aikaisilla kohteilla. Lisäksi he usein kokevat, että viranomaiset ylenkatsovat heidän kulttuuriperintöänsä. Tämän johdosta saksalaisten jäljet maisemassa ovat muodostuneet myös nykyisen Pohjois- ja Etelä-Suomen vastakkainasettelun sekä pohjoisen marginalisoinnin symboleiksi. Nämä näkemykset heijastelevat myös Lapin pitkää kolonialistista historiaa. Erilaiset tavat lähestyä saksalaisten toisen maailmansodan jäänteitä vaikuttavat olevan lähtöisin perustavanlaatuisista eroista maailmankatsomuksessa ja tavassa tulkita maisemaa. ”Sotaromun puhdistamista” kannattavat henkilöt näyttävät lähestyvän aihetta ”länsimaisella” katseella, joka vetää rajan ”luonnon” ja ”kulttuurin” välille. Tämä leimaa samalla paikallisten historiallisen kulttuurimaiseman tyhjäksi, luonnolliseksi erämaaksi. Toisaalta pohjoisessa ympäristötietoisuudessa ei ole mielekästä erotella “luontoa” ja “kulttuuria”. Sen sijaan maisema ja sen eri kerrostumat muodostavat kognitiivisesti kontrolloitujen ja kehollistuneiden suhteiden kokonaisuuden, joka sitoo yhteen menneen, nykyisen ja tulevan. Eri toimijoiden tulisikin tiedostaa ja hyväksyä toistensa eroavat lähtökohdat, ennen kuin he pystyvät rakentavaan keskusteluun aiheesta.

Journalist-researcher meeting at the University of Helsinki

Oula Seitsonen has been asked to present this week our studies for the science journalists from the Helsingin Sanomat and Tiede magazines, in a journalist-researcher meeting at the University of Helsinki. This informal get-together presents the wide range of research carried out at the moment in the humanities, from our WW2 material culture studies to linguistics research and Ancient Near Eastern Empires.

New on our YouTube Channel: Suzie Thomas talking about the research at the Cultybraggan PoW camp, Scotland

We have brand new content on the Lapland’s Dark Heritage YouTube Channel:

Suzie Thomas is talking in an in-depth interview about the community archaeological research at the Second World War Cultybraggan PoW camp for German prisoners of war in Scotland, and the heritage aspects of the site. This is a joint research project between the University of Helsinki and the University of Glasgow Centre for Battlefield Archaeology. Research at the Cultybraggan camp is directed by Dr. Iain Banks who has also been working several times with us in Lapland. Suzie’s fieldwork was funded by the Royal Society of Edinburgh / Caledonian Research Fund European Visiting Research Grant. Filming by Mousehole Films. Editing by Wesa Perttola.

Suzie Thomas talking about Cultybraggan

Project researcher Suzie Thomas is giving a talk on Friday 19th January at the University of Helsinki about her experiences as a Visiting Fellow at the University of Glasgow last year, and her fieldwork with Dr Iain Banks and Masters students from the University of Glasgow’s Centre for Battlefield Archaeology, at Cultybraggan Camp, in Comrie, Scotland.

Her talk is the opening event of Hel’s Culture Club, a new talk and social series for the new Department of Cultures (and anyone else interested) for staff and students to talk about research, teaching, and whatever else they have been doing and would like to share.

Her abstract for the talk, entitled “Asset? Burden? Cultybraggan” is:

In 2007, the residents of the village of Comrie, in Perthshire, collectively bought the site of Cultybraggan Camp and nearby hillside land through a ‘community buy-out’ scheme under the Land Reform (Scotland) Act 2003. The site is managed through a Development Trust made up primarily of voluntary trustees from the village, and has goals of promoting environmental awareness as well as the unique cultural heritage of the site. Cultybraggan’s history of being first a Prisoner of War camp known as “Camp 21” during the Second World War, intended to hold ‘hardcore’ Nazi prisoners, and then as a Ministry of Defense training camp, engenders mixed feelings from residents and visitors alike. In my presentation I reflect on the weeks I spent in Comrie in summer 2017 as a Royal Society of Edinburgh Visiting Fellow at the Centre of Battlefield Archaeology, University of Glasgow. I use the case study to problematize the concept of community ownership of cultural heritage sites, especially those perceived as having a difficult or controversial history.

The talk starts at 16:00, in room A109, Unioninkatu 38, Helsinki. All welcome!

Exterior of a Nissen hut at Cultybraggan, Perthshire. Image by Suzie Thomas (June 2017).

“Rusina Serrato” performing in 1943 / “Rusina Serrato” esiintyy 1943 (suomeksi alla)

Related to the recording by Rosita Serrano that was identified from our excavations, we made today an interesting find in the Finnish Defense Forces photographic archive. We encountered this photo with the original caption “”Rusina Serrato’s” performance. Early August 1943″ (“Rusina” actually means “raisin” in Finnish), featuring a soldier in a dress, with some sort of “makeup” and a “wig”, apparently made of rags:

One can easily imagine how this performance was danced to the accompaniment of some Rosita Serrano recording, perhaps one of those in the previous post.

This image illustrates an interesting example of a cross-dressing performance in wartime conditions; these are relatively typical in frontal conditions when men are cutoff from the outside world for extended periods. This performance took place on the isolated Limosaari Island in the Lake Onega, and there are several other examples of cross-dressing in the archives from the same occasion (original captions):

Exotic and hairy-legged “hula girls”. Early August 1943. / Eksoottisia ja karvasäärisiä “hula-tyttöjä”. Elokuun alku 1943.

“Tom of Tinamäki” and “Big Ida” performing a peasant dance. Early August 1943. / “Tinamäen Tommi” ja “Iso-Iita” talonpoikaistanssia esittämässä. Elokuun alku 1943.

Teimme tänään mielenkiintoisen kuvalöydön liittyen kaivauslöytöjemme joukosta tunnistettuun Rosita Serranon levynpalaan. Törmäsimme SA-kuva-arkistossa tähän kuvaa, jossa kuvatekstin mukaan on käynnissä “‘Rusina Serraton’ esitys. Elokuun alku 1943”. Kuvassa esiintyy sotilas, jolla on mekko, jonkinlaista meikkiä naamassa ja “peruukki”, joka on ilmeisesti tehty jonkinsortin räsyistä:

On helppo kuvitella, kuinka tämä esitys on tanssittu jonkin Rosita Serranon levytyksen säestyksellä, ehkä yhden aiemmassa blogikirjoituksessa linkatuista levytyksistä soidessa.

Tämä kuva on mielenkiintoinen esimerkki ristiinpukeutumisesityksistä sota-ajan oloissa, mikä on ollut suhteellisen yleistä eri sodissa kenttäoloissa, kun miehet ovat olleet pitkiä aikoja eristyksissä ulkomaailmasta. Kyseinen esitys tapahtui Äänisen Limosaaressa, ja arkistoista löytyy useita muitakin kuvia ristiinpukeutumisesta samassa tapahtumassa (alkuperäiset kuvatekstit):

Exotic and hairy-legged “hula girls”. Early August 1943. / Eksoottisia ja karvasäärisiä “hula-tyttöjä”. Elokuun alku 1943.

“Tom of Tinamäki” and “Big Ida” performing a peasant dance. Early August 1943. / “Tinamäen Tommi” ja “Iso-Iita” talonpoikaistanssia esittämässä. Elokuun alku 1943.

Archaeological afternoon / Arkeologian iltapäivä

Oula Seitsonen will be presenting our 2017 fieldwork in the Archaeological afternoon organized by the Department of Archaeology, University of Helsinki at Science Corner Lounge (Yliopistonkatu 4) on Monday December 11, at 2:25 pm:

“#Inaridig2: yleisö- ja yhteisöarkeologiaa 2. maailmansodan aikaisilla vankileireillä inarissa 2017″

Venue is open to the public, all are welcome!

Oula Seitsonen esittelee kesän 2017 tutkimuksiamme Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen Arkeologian iltapäivä -tapahtumassa Tiedekulma Loungessa (Yliopistonkatu 4) maanantaina 11.12. klo 14:25:

“#Inaridig2: yleisö- ja yhteisöarkeologiaa 2. maailmansodan aikaisilla vankileireillä inarissa 2017″

Tilaisuus on kaikille avoin, tervetuloa!

Program / Ohjelma:

Arkeologian iltapäivä
Tiedekulma Lounge, Yliopistonkatu 4, maanantaina 11.12.2017 Klo 12–17:30
12:15 Alkusanat – Antti Lahelma
12:20 Turpeen kätköissä ja vedenalaisessa metsässä – Lost Inland landscapes -projektin kenttätyöt Etelä-Karjalassa vuonna 2017 – Satu Koivisto
12:45 Artemis kumppaneineen. Arakhamitain Agia Paraskevin kaivaukset vuonna 2017 – Björn Forsén
13:10 Lasitutkimusta Skandinavian kaupunkikaivauksilla (Kööpenhamina, Nya Lödöse, Tukholma, Falun) – Georg Haggrén
13:35 Muinais-DNA tutkimusta Suomessa SUGRIGE-projektissa – Kati Salo, Elina Salmela
14:00 Pirkkalan Tursiannotko asutushistoriallisena kohteena – Sami Raninen
14:25 #InariDig2: Yleisö- ja yhteisöarkeologiset tutkimukset saksalaisten toisen maailmansodan aikaisilla vankileireillä Inarissa kesällä 2017 – Oula Seitsonen
14:50 Tauko
15:05 Raseborg revisited – uudet tulkinnat tulevan tutkimuksen ohjaajina – Tarja Knuutinen, Elina Terävä, Georg Haggrén & Maija Holappa
15:30 Asutusta etsimässä – Menetelmäkokeiluja itäisen Uudenmaan rautakautisen asutuksen löytämiseksi – Annukka Debenjak
15:55 Liike empaattisena menetelmänä – Marko Marila ja Suvi Tuominen
16:20 Tutkimukset Louhiveden Hietaniemen rituaalialueella – Jarkko Saipio
16:45 Hirvenhammaskorut, yhteisöt ja identiteetit noin 8200 vuotta sitten – Kristiina Mannermaa
17:10 Ancient Near Eastern Empires: Uusi huippuyksikkö selvittää Lähi-idän menneisyyttä – Antti Lahelma
17:25 Loppusanat – Elisabeth Holmqvist-Sipilä
17:30 Tilaisuus päättyy.