A new page added about using the airborne Lidar laserscanning and other remote sensing materials in archaeology, with examples and links to some recent articles on the subject (click the picture below) / Uusi sivu lisätty Lidar-kaukokartoitusmateriaalin käytöstä arkeologiassa, sivulta löytyy esimerkki kuvia ja linkkejä tuoreisiin artikkeleihin (klikkaa alla olevaa kuvaa):
Lidar visualisations of Second World War defences at Enontekiö (Eanodat).
Wesa Perttola has again edited a nice little film of our latest fieldwork – and sadly last with the Academy of Finland funding. However, the Lapland’s Dark Heritage work carries on, with new publications and also new upcoming fieldwork in Gilbbesjávri (Kilpisjärvi) in summer 2019! This will also not be the only film originating from the 2018 expedition: a more artistic presentation is coming out soon by our house-artists Pieter-Jan van Damme and Suvi Tuominen. Keep tuned for more information!
Wesa Perttola on jälleen editoinut hienon videon viimeisimmistä kenttätöistämme – ja valitettavasti myös viimeisistä Suomen Akatemian rahoituksella toteutetuista. Lapin synkän kulttuuriperinnön tutkimus kuitenkin jatkuu, uusien julkaisujen ja kesällä 2019 Gilbbesjávrin (Kilpisjärvi) alueella toteutettavien kenttätöiden muodossa! Tämä ei myöskään ole ainoa filmi, joka syntyi vuoden 2018 kenttäretken myötä: projektimme taiteilijoiden Pieter-Jan van Dammen ja Suvi Tuomisen tuottama taiteellisempi filmi valmistuu lähitulevaisuudessa. Pysy kanavalla kuullaksesi lisää!
Even though the funding is over, Lapland’s Dark Heritage carries on strong on its dark path. Our papers continue to attract interest, for instance, the “Crowdsourcing Cultural Heritage” paper is among the four most read articles in the Journal of Community Archaeology and Heritage.
New studies are also in press and we’ll keep you informed as they come out! Besides writing papers, our researchers have been busy presenting Lapland’s Dark Heritage research at different seminars, public lectures and other events, such as “Politics of Memory and Oblivion” lecture series at the University of Helsinki on 15.-22.11., the University of Helsinki archaeology student union Fibula’s “Alumni Night” on 29.11, and the Department of Archaeology “Archaeology Afternoon” on 14.12.
We are also actively working on a new project proposal to get new fieldwork going on in the Gilbbesjávri (Kilpisjärvi) region where we have been working also previously. The planned research would combine for instance public crowdsourcing and citizen science, detailed analyses of Lidar data and artificial intelligence into a new and exciting combo!
Stay tuned!
Vaikka rahoituskausi on ohi, Lapin synkkä kulttuuriperintö jatkaa synkkää taivaltaan. Julkaisumme jaksavat kiinnostaa ihmisiä ja esimerkiksi kulttuuriperintötiedon keruun joukkoistamista käsittelevä “Crowdsourcing Cultural Heritage” -artikkeli on Journal of Community Archaeology and Heritage -julkaisun neljänneksi luetuin artikkeli.
Uusia tutkimuksia on myös painossa ja ilmoitamme, kun ne saadaan ulos! Artikkelien naputtelun ohella tutkijamme ovat olleet kiireisiä esitellessään Lapin synkkään kulttuuriperintöön liittyviä tutkimuksia seminaareissa, luennoilla ja muissa yhteyksissä, esimerkiksi Helsingin yliopiston “Politics of Memory and Oblivion” -luentokurssilla 15.-22.11., arkeologian opiskelijoiden Fibula ry:n “Työelämä illassa 29.11. ja Arkeologian oppiaineen “Arkeologian iltapäivässä” 14.12.
Työstämme myös uutta projektisuunnitelmaa, jonka puitteissa saisimme uudet kenttätyöt käyntiin Gilbbesjávrin (Kilpisjärvi) alueella, missä olemme jo aiemminkin inventoineet. Suunniteltu tutkimus tulisi yhdistämään tieteellisen tiedon tuottamisen joukkoistamisen, Lidar -aineistojen yksityiskohtaiset analyysit ja tekoälyn uudeksi, jännittäväksi yhdistelmäksi!
Pysy kanavalla!
Lapland’s Dark Heritage project is coming to the end of its funding by the Academy of Finland and the active research phase ended with the final fieldwork carried out in Lapland in August 2018. The project has been extremely interesting and we are grateful to all the people who have been in co-operation with us over the past four years! Our social media channels will be toning down, but we’ll keep informing you through them for example whenever new research gets published.
We continue to publish the results of our research, even if the active phase is now over: there are at the moment several publications that are coming out soon, and several others that are being still processed. Our studies have been very productive, for instance, in the research and popular publications, the public outreach and community and public archaeology, and the impact on how the German WW2 material heritage in Northern Finland is seen both locally, nationally and internationally.
Our most important measurable scientific and public outputs in 2014-2018:
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | |
| Research paper (peer reviewed) | 1 | 5 | 6 | 4 | |
| Research paper (non-peer reviewed) | 1 | 1 | 3 | ||
| Popular paper | 1 | 2 | 2 | ||
| Book | 1 | ||||
| Conference/seminar presentation | 2 | 3 | 6 | 9 | 2 |
| Public presentation | 5 | 4 | 3 | ||
| Public community archaeological studies (weeks) |
1 | 2 | 1 | ||
| Orthodox memorial service at POW camp |
1 | ||||
| Total | 3 | 5 | 18 | 24 | 16 |
Although all of us are moving on to work with other things in the nearby future, you are welcome to keep contacting Vesa-Pekka Herva, Eerika Koskinen-Koivisto, Oula Seitsonen and Suzie Thomas in Lapland’s Dark Heritage related matters. We are also actively planning continuation for our research on Lapland’s Second World War heritage!
You are also welcome to follow Oula Seitsonen’s new Winter War conflict archaeology project Archaeology of the Mannerheim Line: Mapping the Heritage Value of Finnish Second World War Defensive Line in Karelian Isthmus (Russia), at University of Helsinki in 2018-2019.
What can art do? How does artistic research differ from archaeology or heritage studies? What is the methodological stance and relevance of a combined artistic act in relation to difficult or unruly heritage?
Supported by the Arts Promotion Centre Lapland Pieter-Jan Van Damme and Suvi Tuominen will work together with Lapland’s Dark Heritage and ponder these questions with the medium of film and choreography. The starting point for these two artists is to ask questions regarding representation and performance of such a complex matter as the WW2 as well as to emphasize the importance of multivocality.
”We will undoubtedly face many turns as the journey starts. We expect nothing and decide nothing beforehand. Rather we open ourselves to the process and trust the idea of re-writing, re-thinking and sensing the hidden on the spot. We have some elements and milestones that we work with but we try to be sensitive and vague regarding our gaze on the sites.”
Pieter-Jan Van Damme (pjvdamme.com) is a Helsinki and Ivalo based director and cinematographer. He is interested in finding meaning in commonly uncommon images that resonate with viewers and provoke critically renewing perspectives.
Suvi Tuominen (suvituominen.com) is a dance artist, choreographer and archaeologist. She is interested in exploring the relationship between art and archaeology on a methodological level and wants to emphasize the importance of different mediums regarding archaeological knowledge.
Photo by Essi Ruuskanen
Mitä taide tekee? Miten taiteellinen tutkimus eroaa arkeologisesta tai kulttuuriperintöön liittyvästä tutkimuksesta? Mikä on monitaiteellisen työskentelyn menetelmällinen arvo suhteessa vaikeaan ja hankalaan kulttuuriperintöön?
Pieter-Jan Van Damme ja Suvi Tuominen saivat Taiteen Edistämiskeskus Lapilta tukea tutkiakseen näitä kysymyksiä yhdessä Lapland’s Dark Heritage projektin kanssa. He työskentelevät videotaiteen ja koreografian rajamaastossa esittäen kysymyksiä hankalan kulttuuriperinnön esittämisentavoista ja representaatiosta. Tärkeimpänä lähtökohtana heidän työskentelyssään on arvostaa materiaalista kerroksellisuutta ja moniäänisyyttä.
”Tulemme varmasti kohtaamaan monia käänteitä matkan aikana. Emme ole ladanneet tai päättäneet etukäteen minkäänlaisia odotuksia vaan avaudumme prosessille ja luotamme jatkuvaan näkökulman uudistumiseen sekä piilossa olevan avautumiseen. Olemme päättäneet elementtejä, joiden kanssa työskentelemme, mutta yritämme olla herkkiä ja epämääräisiä suhteessa tapaan, jolla katsomme toisen maailmansodan aikaisia kohteita.”
Pieter-Jan Van Damme (pjvdamme.com) on Helsingissä ja Ivalossa vaikuttava ohjaaja ja elokuvataiteilija. Hän on kiinnostunut merkityksien löytämisestä epätavallisen tavallisista kuvista, jotka potentiaalisesti resonoivat katsojissa ja herättävät uusia ja kriittisiä perspektiivejä.
Suvi Tuominen (suvituominen.com) on tanssitaiteilija, koreografi ja arkeologi. Hän on kiinnostunut taiteen menetelmällisestä arvosta suhteessa arkeologiaan ja haluaa korostaa erilaisten mediumien tärkeyttä arkeologisen tiedon rakentajana ja jakajana.
Text/Teksti: Suvi Tuominen & Pieter-Jan Van Damme
Lapin Synkkä Kulttuuriperintö esitelmöi Siidassa
Inarissa jo aiemmilta vuosilta tutun monitieteisen Lapin synkkä kulttuuriperintö -hankkeen tutkijat toivottavat kuuntelijat tervetulleeksi Siidaan esitelmäiltamaan. Esitelmäilta on Siidan auditoriossa tiistaina 14.8.2018 klo 17:00 alkaen. Kaksi tuntia kestävässä tilaisuudessa kuullaan erilaisia näkökulmia paikalliseen ja vähän kaukaisempaan arkeologiaan. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Iltaman aloittavat Oulun yliopiston arkeologian professori Vesa-Pekka Herva ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Oula Seitsonen kertomalla miten sotahistorialliset arkeologiset kenttätyöt ovat edistyneet Inarin alueella ja mitä muuta projektille kuuluu. Heidän jälkeen tutkijatohtori Eerika Koskinen-Koivisto Jyväskylän yliopistosta kertoo lyhyesti, miten synkkää kulttuuriperintöä nostetaan esiin museoissa. Molemmat puheenvuorot ovat suomeksi.
Iltama jatkuu kahdella esitelmällä. Aluksi Helsingin yliopiston kulttuuriperinnön professori Suzie Thomas ja SuALT-projektin vastuullinen tutkija arkeologi Anna Wessman esittelevät hanketta, jossa valmistellaan Suomen arkeologisten löytöjen linkitettyä tietokantaa. Sen jälkeen konfliktiarkeologi, tohtori Iain Banks Glasgow’n yliopistosta pitää esitelmän otsikolla “Life in the Bag”. Tässä puheenvuorossa esitellään saksalaisten sotavankien elämää Skotlannissa Cultybragganin vankileirillä. Esitelmä on englanniksi.
Iltaman puhujiin saattaa tulla viime hetken muutoksia. Tilaisuudessa paikalla myös muita projektin tutkijoita, joiden kanssa voi jäädä vaihtamaan muutaman sanasen tilaisuuden päätyttyä. Projekti ei tänä vuonna järjestä avoimia kaivauksia, mutta vierailee alueella pitämässä yllä vanhoja yhteyksiä ja tutustumassa uusiin maastokohteisiin.
Lämpimästi tervetuloa esitelmäiltamaan!
Lapland’s Dark Heritage project gives lectures in Siida
The researchers of the project Lapland’s Dark Heritage – which has already visited Inari a few times – welcome the public to a lecture night in Siida. The Lecture Night will be held in Siida’s auditorium on Tuesday 14 August 2018 from 5 p.m. onwards. During the two-hour event, we will hear about both local and more distant archaeology from different points of views. The occasion is free for everyone.
The evening will start with Vesa-Pekka Herva, Professor of Archaeology from the University of Oulu, and Dr Oula Seitsonen from the University of Helsinki, telling about how military-historical archaeological fieldwork has progressed in the region of Inari; they will also tell about other news related to Lapland’s Dark Heritage project. After them, Dr Eerika Koskinen-Koivisto from the University of Jyväskylä will give a short speech on how the dark heritage is being made visible in museums. Both addresses will be in Finnish.
After this, there will be two lectures. First, Suzie Thomas, Professor of Cultural Heritage from the University of Helsinki, and Anna Wessman, Archaeologist and Head Researcher of the Finnish Archaeological Finds Recording Linked Open Database (SuALT) project will introduce the audience to this project, which is working on a linked database on archaeological finds in Finland. They will be followed by Conflict Archaeologist, Dr Iain Banks from the University of Glasgow; the title of his lecture is “Life in the Bag”. This address deals with the lives of German war prisoners in the Cultybraggan POW camp in Scotland. The lecture will be given in English.
For imperative reasons, the list of speakers may change. The event will also be attended by other researchers of the project, and the audience can discuss things briefly with them after the lectures. The project will not arrange open excavations this year. The purpose of the visit to Inari is to keep up old connections and make field trips to new destinations in the region.
You are most welcome to the Lecture Night!
Lappi Sevdnjes Kulturárbbis ovdanbuktin Siiddas
Anáris juo oahpes, máŋggajagáš ja máŋggadieđalaš prošeavtta “Lappi Sevdnjes Kulturárbi” dutkit sávvet guldaleddjiid bures boahtin Siidii eahketdilálašvuhtii. Ovdanbuktineahket álgá Siidda auditorias disdaga14.8.2018 dii 17:00. Dilálašvuohta bistá guokte diimmu, ja doppe beassá gullat iešguđegelágan oainnuid sihke báikkálaš ja maiddái eará guovlluid arkeologiija birra. Dilálašvuohta lea nuvttá.
Eahketdilálašvuođa álggaheaba Oulu universitehta arkeologiija professor Vesa-Pekka Herva ja Helssega universitehta dutkidoavttir Oula Seitsonen. Soai muitaleaba mo soahtehistorjjálaš arkeologalaš gieddebarggut Anára guovllus lea ovdánan ja mii eará lea dáhpáhuvvan prošeavtta dáfus. Sudno maŋŋel dutkidoavttir Eerika Koskinen-Koivisto Jyväskylä universitehtas muitala oanehaččat guđeládje sevdnjes kulturárbbi birra muitaluvvo museain. Guktot sáhkavuorut leat suomagillii.
Eahketdilálašvuohta joatkašuvvá guvttiin ovdanbuktimiin. Álggos Helssega universitehta kulturárbbi professor Suzie Thomas ja SuALT-prošeavtta vásttolaš dutki ja arkeologa Anna Wessman muitaleaba prošeavtta birra, mas válmmaštallo diehtovuođđu oktan liŋkkaiguin Suoma arkeologalaš gávdnosiid birra. Dán maŋŋel konfliktaarkeologa ja doavttir Iain Banks Glasgow universitehtas doallá ovdanbuktima, man bajilčála lea “Life in the Bag”. Dán sáhkavuorus Banks muitala duiskkalaš soahtefáŋggaid eallimis Skotlánddas, Cultybraggana fáŋgaleairras. Ovdanbuktin lea eaŋgalsgillii.
Eahketdilálašvuođa ságadoallit sáhttet vel lotnašuvvat. Dilálašvuhtii oassálastet maid earát prošeavtta dutkit. Singuin sáhttá maid lonohallat jurdagiid dilálašvuođa maŋŋel. Prošeakta ii lágit dán jagi rabas roggandilálašvuođaid, muhto galleda guovllus divodeame boares oktavuođaid ja oahpásnuvvame ođđa eanadatčuozáhagaide.
Váimmolaččat bures boahtin ovdanbuktindilálašvuhtii!
Oula esittelee kaivausaluetta Hyljelahdessa 2017
Link to the Facebook -event / Linkki Facebookiin: https://www.facebook.com/events/669601656727521/
(Translations by Siida museum)
Oula Seitsonen will carry on working with Lapland’s Dark Heritage as a post-doctoral researcher until autumn 2018, after which he launches a new, somewhat different post-doctoral project at the University of Oulu. However, he will be continuing to work in Lapland, as part of the European Research Council funded interdisciplinary project Domestication in Action: Tracing Archaeological Markers of Human-Animal Interaction, directed by Anna-Kaisa Salmi. Domestication in Action project aims to create new methods and concepts for identification and interpretation of animal domestication, using the reindeer domestication among the indigenous Sámi in northern Fennoscandia as a case study.
Oula will be developing GIS (Geographical Information Systems) based approaches for studying the taskscapes of Sámi reindeer herding through time. He will carry on working together with some of the reindeer herders who have been interacting with us during the Lapland’s Dark Heritage research.
Domestication in Action: Tracing Archaeological Markers of Human-Animal Interaction project blog: https://domesticationinaction.wordpress.com/
Oula and Elvi Seitsonen by a fjell lake in the Muotkatunturit Wilderness Area (Photo: Naomi Blencowe).
Oula Seitsonen has had no time to rest on his laurels after defending his PhD thesis. He has been rather busy with various endeavors in Kenya, Norway, and northern Finland, with his new travel companion “The Dietl”, presented by his colleagues as a graduation present:
“The Dietl”.
In Kenya he took part in the ECHOES workshop on the fossil databases, at the Turkana Basin Institute Turkwel research station and at the National Museums of Kenya. He has been working for several years in the project with a GIS database of fossil find locations in the Lake Turkana region.
Where no Dietl has gone before – Turkana Basin Institute, Turkwel, Kenya.
In Oslo he participated in a workshop developing interdisciplinary research framework on “Towards unveiling when and where pastoralism is the optimal livelihood“, chaired by the University of Oslo Centre for Ecological and Evolutionary Synthesis.
Where some “Hero of Narvik” have gone before – Vigeland Park, Oslo, Norway.
In northern Finland he has been visiting for example localities along the (thickly snow-covered) Hyrynsalmi-Kuusamo field railway built by the Germans during the Second World War, known locally as the “Railway of Death”.
Where some Dietl have gone before – Taivalkoski, Feldbahnstrecke Hyrynsalmi–
Kuusamo, “Die Todesbahn”.
Now the Lapland’s Dark Heritage team is busy finishing three article drafts to be delivered before Vappu, and planning next autumn’s adventures in Lapland!
Routledge Archaeology published in the start of March their listing of “influential research and discoveries published” in their journals “Altmetrics in Archaeology”.
The list includes 91 titles that “have yielded high Altmetric scores and thus high levels of audience engagement”, including 3 Lapland’s Dark Heritage papers, over 3 percent of all the papers included!
All the interesting papers in the listing are free to read until the end of 2018, enjoy reading them: http://explore.tandfonline.com/cfp/ah/archaeology-altmetric-collection
Our papers in the list are:
Oula Seitsonen has just finished his PhD thesis on Lapland’s Dark Heritage: “Digging Hitler’s Arctic War: Archaeologies and Heritage of the Second World War German military presence in Finnish Lapland“.
His public defence will be on March 2nd 2018 at the University main building, Auditorium XV. Professor Paul Mullins from Department of Anthropology, Indiana University-Purdue University, Indianapolis (IUPUI), will serve as the opponent, and Professor of Cultural Heritage Studies Suzie Thomas as the custos.
Box of books.
Abstract / tiivistelmä:
This dissertation discusses the material heritage of the German military presence in Finnish Lapland during the Second World War (WWII), as seen through archaeological and multidisciplinary studies. The Nazi German presence as brothers-in-arms in northern Finland has been a difficult and downplayed issue on multiple levels throughout the post-war decades. This study presents the first wider, problem-oriented and theoretically informed investigation about the archaeologies, materialities and heritage of the German WWII presence. However, even this work barely scratches the surface of this multifaceted subject and sets out future research directions. The experience of WWII in Lapland was different from the war experience elsewhere in Finland. The German troops had the frontal responsibility in Lapland in 1941–1944, and at the height of their military build-up there were more German troops and their multinational prisoners in the area than local inhabitants. After Finland made a cease-fire with the Soviet Union in 1944, a Finno-German Lapland War (1944–1945) broke out between the former brothers-in-arms. Due to the long nation-level downplay of the complex German presence, also the northern Finnish and Sámi war experiences have become side-lined. Accordingly, the German material remains have been treated dismissively as “war junk” littering Lapland’s nature. However, for the locals these were well-known throughout the post-war decades, as active material agents of communal and familial memories, and as part of Lapland’s cultural landscapes. This dissertation has two main focuses. Firstly, I study the Germans’ and their prisoners’ experiences in Lapland during the war through the material remains and archaeological inquiries, and secondly, the ways in which the different stakeholders have signified the traces of war in the post-war decades. The material traces illustrate and highlight in many ways the experiential aspects of the German soldiers’ and their prisoners’ wartime existence in an unfamiliar northern environment. The post-war perceptions of the German material remains underline the social value of these as part of the local long-term heritage and lived-in cultural landscape. Many locals see themselves as custodians of their “own past”, including the WWII legacy, wish to control access and engagement with the sites in their local landscape, and often feel that the authorities neglect their heritage. Thus, the traces of German presence have become one symbol of the continuing north-south confrontations, and the marginalization of the north. These issues tie in with Lapland’s long colonial history. The vast differences in engaging with the German WWII material remains appear to derive from fundamentally different mental templates with which the people perceive the subject and its importance. The people propagating the “clearing” of “war junk” appear to approach the subject, and the landscape, with a “western” gaze, and draw a division between “nature” and “culture” which labels the locals’ historical cultural landscape as a natural wilderness. Conversely, in the northern environmental awareness it is not meaningful to separate “nature” and “culture”, and instead, the landscape and its various layers form a web of relations, which tie together the past, present and future into a cognitively controlled and embodied unity. It appears that the different stakeholders should come to recognize and accept the differing standpoints from which they engage into the discussions, before a fruitful dialogue can be instigated.
Tämä väitöskirja käsittelee arkeologisten ja monitieteisten tutkimusten kautta saksalaisten toisen maailmansodan aikaisen sotilaallisen läsnäolon materiaalista kulttuuriperintöä Suomen Lapissa. Natsisaksan joukkojen läsnäolo aseveljinä Pohjois-Suomessa on ollut sodanjälkeisinä vuosikymmeninä vaikea ja vähätelty aihe. Tämä työ on ensimmäinen laaja-alainen, teoreettisesti suuntautunut tutkimus saksalaisjoukkojen materiaalisten jäänteiden arkeologiasta, materiaalisuudesta ja perinnöstä Suomen Lapissa. Tämäkin tutkimus kuitenkin raaputtaa vain hieman tämän monikerroksisen aiheen pintaa ja tarjoaa tulevia tutkimussuuntia. Toisen maailmansodan kokemukset Lapissa erosivat merkittävästi muusta maasta. Saksalaisjoukoilla oli rintamavastuu pohjoisessa 1941–1944 ja enimmillään alueella oli enemmän saksalaisjoukkoja ja heidän monikansallisia vankejaan kuin paikallista väestöä. Suomen tehtyä tulitauon Neuvostoliiton kanssa 1944, entisten liittolaisten välille puhkesi Lapin sota (1944–1945). Koska saksalaisten läsnäoloa on pitkään vältelty kansallisella tasolla, myös pohjoissuomalainen ja saamelainen sotakokemus on jäänyt syrjään. Vastaavasti saksalaisten materiaaliset jäänteitä on usein vähättelevästi nimetty ”sotaromuksi”, joka sotkee Lapin luonnon. Paikallisille nämä jäänteet ovat kuitenkin olleet tunnettuja ja tärkeitä läpi vuosikymmenien osana paikallista kulttuurimaisemaa sekä yhteisöllisten ja yksilöllisten muistojen aktiivisina materiaalisina ilmentyminä. Tällä työllä on kaksi päätarkoitusta. Ensinnäkin tutkin saksalaisten ja heidän vankiensa sodan aikaisia kokemuksia Lapissa materiaalisten jäänteiden ja arkeologisen tutkimuksen avulla. Toisekseen selvitän tapoja, joilla eri yhteisöt ovat merkityksellistäneet näitä jälkiä sodan jälkeen. Materiaaliset jäänteet heijastelevat monilla tavoin saksalaisten ja heidän vankiensa sotakokemuksia vieraassa pohjoisessa ympäristössä. Sodanjälkeiset näkemykset saksalaisjäänteiden merkityksestä alleviivaavat niiden sosiaalista arvoa osana paikallista pitkän aikavälin kulttuuriperintöä ja –maisemaa. Monet paikalliset näkevät itsensä ”oman menneisyytensä” vartijoina ja toivovat voivansa valvoa ulkopuolisten toimintaa sota-aikaisilla kohteilla. Lisäksi he usein kokevat, että viranomaiset ylenkatsovat heidän kulttuuriperintöänsä. Tämän johdosta saksalaisten jäljet maisemassa ovat muodostuneet myös nykyisen Pohjois- ja Etelä-Suomen vastakkainasettelun sekä pohjoisen marginalisoinnin symboleiksi. Nämä näkemykset heijastelevat myös Lapin pitkää kolonialistista historiaa. Erilaiset tavat lähestyä saksalaisten toisen maailmansodan jäänteitä vaikuttavat olevan lähtöisin perustavanlaatuisista eroista maailmankatsomuksessa ja tavassa tulkita maisemaa. ”Sotaromun puhdistamista” kannattavat henkilöt näyttävät lähestyvän aihetta ”länsimaisella” katseella, joka vetää rajan ”luonnon” ja ”kulttuurin” välille. Tämä leimaa samalla paikallisten historiallisen kulttuurimaiseman tyhjäksi, luonnolliseksi erämaaksi. Toisaalta pohjoisessa ympäristötietoisuudessa ei ole mielekästä erotella “luontoa” ja “kulttuuria”. Sen sijaan maisema ja sen eri kerrostumat muodostavat kognitiivisesti kontrolloitujen ja kehollistuneiden suhteiden kokonaisuuden, joka sitoo yhteen menneen, nykyisen ja tulevan. Eri toimijoiden tulisikin tiedostaa ja hyväksyä toistensa eroavat lähtökohdat, ennen kuin he pystyvät rakentavaan keskusteluun aiheesta.