Tekniset välineet

Niin laitteiston kuin ohjelmiston valinta on henkilökohtaista ja riippuu opettamisen tarpeista. Kurssia suunniteltaessa on tärkeää käyttää luotettavaa ja itselle tuttua teknologiaa eli teknologiaa, joka toimii niin kuin pitää, eikä luo uusia ongelmia käytettäessä (kuten jumittumista, päivittämistä ilman varoituksia, epäsopivuutta muiden luokan laitteiden kanssa – kaikki nämä tekijät pilaavat streamaamisen ja tekevät online-työskentelystä vaikeaa, ellei mahdotonta). Jos taas opetellaan uutta teknologiaa, on tärkeää varata riittävästi aikaa teknologian opetteluun.

 

Kurssisivu

Yleisenä nyrkkisääntönä digitaalisen kurssin ylläpidossa voidaan pitää sitä, että mitä enemmän teknistä osaamista ja vaivaa kurssin rakentamiseen on nähty, sitä enemmän ylläpitoa kurssisivu voi vaatia myöhemmin. Jos esimerkiksi on koodannut itse, koodin päivittäminen on yleensä työläämpää kuin tavallisempi kurssisivun muokkaaminen. Samoin, mitä teknisesti vaikeampia asioita kurssilla on tehty, sitä enemmän voi tulla haasteita tekniikan toiminnassa. Näin ollen teknisesti haastavan kurssisivun rakentajan on hyvä budjetoida jonkin verran myös kurssisivun mahdollisiin ylläpitokustannuksiin.

Johdatus etiikkaan -kurssillamme käytimme Helsingin yliopiston Moodle-alustaa ja sopeuduimme sen mahdollisuuksiin, jolloin vältimme kalliiden koodausten tai muiden teknisten operaatioiden tekoja Moodle-alustalla. Tämä alensi kustannuksiamme ja teki omasta kurssisivujen ylläpidosta helppoa. Moodleen on mahdollista sijoittaa myös monenlaisia tehtävätyyppejä ja aktiviteetteja, joista käytimme tekemiämme interaktiivisia luentovideoita, kirjoitusfoorumeja, kyselytestejä sekä palautettavia kirjoitustehtävälaatikoita. Upotimme myös tekemämme animaatiot osaksi Moodle-alustaa.

Koska nettikursseilla ollaan erityisen paljon tekemisissä tietotekniikan kanssa, voi myös opiskelijoille tulla erilaisia tietoteknisiä haasteita. Heille saattaa tulla myös kysymyksiä kurssilla olevista materiaaleista ja tehtävistä sekä haasteita tekniikan toimimisen kanssa. Näin ollen kurssisivulle on tärkeää rakentaa jonkinlainen ”Kysy ja vastaa” -osio, joka on hyvä tarkistaa kurssin aikana useamman kerran viikossa. On tärkeää jättää aikaa ja kurssisuunnittelun budjettiin tunteja ”Kysy ja vastaa” -osion tarkastamiseen ja kysymyksiin vastaamiseen. Opiskelijoilla voi olla esimerkiksi menoja, jotka vaativat aikataulujen selvittelyä ja korvaavien tehtävien sopimista. Meillä opiskelijoiden menot vaativat telekonferenssialustalla olleiden pienkeskusteluryhmien muokkaamista lennosta. ”Kysy ja vastaa” -osion on tärkeä olla hyvin näkyvillä kurssisivulla, jotta opiskelijat löytävät sen helposti. On myös tärkeää antaa opiskelijoille tarkat, kohta kohdalta asiat opettavat tekniset ohjeet eri ohjelmistojen käyttöön.

Resursseja kului siis kurssillamme lähinnä kurssisivun suunnitteluun, rakentamiseen sekä ”Kysy ja vastaa” -osion ylläpitoon. Nettikursseilla on myös erityisen tärkeää tarkastaa useampaan kertaan, että jokainen netissä oleva materiaali toimii, jolloin mahdolliset ongelmat voidaan korjata jo ennen kurssin alkua.

 

Kuvaaminen

Ryhmämme tavoite oli myös kartoittaa parhaat mahdolliset välineet, joilla voitiin toteuttaa suunnitellut noin kahdenkymmenen minuutin pituiset videot. Tämän lisäksi halusimme laitteet, joita voisimme käyttää telekonferenssialustana, videoiden editointiin sekä virtuaalisena ”liitutauluna” kurssia ajatellen. Halusimme, että laitteet ovat helposti lähestyttäviä, jotta niiden käyttäminen onnistuisi, vaikkei käyttäjällä olisi lainkaan kokemusta videoiden tekemisestä.

Perehdyttyämme erilaisiin vaihtoehtoihin perinteisestä digitaalisesta videokamerasta järjestelmäkameroihin, päädyimme valitsemaan mobiililaitteet kuvaamista varten. Älypuhelimet ja tabletit ovat tänä päivänä koko kansan tuotteita. Näin ollen niiden käyttö on jo entuudestaan tuttua monille. Tämän lisäksi useat puhelimet ja tabletit sisältävät hyvät kamerat, joiden avulla voidaan tuottaa jopa erinomaisen tason videokuvaa. Tärkeää on myös, että materiaalia on helppo editoida perustietokoneilla ja ilmaisilla videoeditointi-ohjelmilla.

Kokeilimme useita tabletteja, esimerkiksi Lenovon ja Wacomin tabletteja, mutta iPad oli helpoin ja ongelmattomin laite kaikkiin tarkoituksiimme. Kuvaamiseen käytimme Applen iPad-tablettia. Päätökseen käyttää juuri nimenomaista tuotetta vaikutti laitteen helppokäyttöisyys ja hyvä, ellei jopa erinomainen kamera, sekä kattava valikoima lisätarvikkeita. Lisätarvikkeet on hyvä huomioida siksi, että parhaan äänen- ja kuvanlaadun takaamiseksi niin haastattelu- kuin luennointitilanteessa ulkoinen mikrofoni sekä jalusta ovat tarpeellisia varusteita. Työryhmämme käytti mikrofonina Røden Videomic Me -kondensaattorimikrofonia.

Mikrofonin suhteen tulee huomioida pari asiaa. Ensiksi on varmistettava, että kuvauslaitteella on mahdollista säätää mikrofonin herkkyyttä. Tabletilla tämä tarkoittaa sitä, että käytettävästä kameraohjelmasta tulee löytyä kyseinen mahdollisuus. Toisena, ja ehkä hieman tärkeämpänä huomiona, paras mikrofoni puheen tallentamiseen on nappimikrofoni. Työryhmällemme suositeltiin sekä itse laitteeseen kiinnitettävää kondensaattorimikrofonia että nappimikrofonia, joka tulee kiinnittää puhujan esimerkiksi puhujan kaulukseen. Kuvattuamme nyt useita eri videoita emme itse suositteli lähtökohtaisesti kondensaattorimikrofonia, koska vaikka sillä on etunsa, on nappimikrofoni selkeän puheäänen tallentamisen kannalta varmasti huomattavasti parempi vaihtoehto eritoten tilanteessa, josssa puhujia sattuu olemaan useampi.

 

Editointi

Videoiden editoimiseen käytimme Applen iMovie-ohjelmistoa. Koska meillä oli entuudestaan käytettävissä Applen MacBook Pro -tietokoneita, oli iMovie meille luontainen valinta. Se löytyi valmiiksi koneilta ja on erittäin helppokäyttöinen. Lisäksi laitteet sekä ohjelmistot ovat yhteensopivia. Näin ollen tiedostojen siirtäminen ja käsittely on vaivatonta ja nopeaa.

Editointivaiheessa videot koottiin ensin kokonaisuuksiksi käsikirjoitusten mukaan. Tätä seurasi eri erilaisten animaatiokuvakkeiden lisääminen, joiden tehtävä oli tuoda niin lisäinformaatiota tärkeistä käsitteistä sekä indikoida luennon eri osien vaihtuminen katsojalle. Animaatiokuvakkeet toteutettiin aluksi Applen Keynote-ohjelmistolla. Myöhemmin meille kuitenkin selvisi, että varsinkin animaatiokuvakkeet, joiden tarkoitus on antaa lisäinformaatiota käsitteistä, teorioista, teoreetikoista yms. on parempi tehdä Moodlea käytettäessä suoraan Moodlesta löytyvällä H5P-työkalulla. H5P:n avulla voidaan luoda videoille interaktiivista sisältöä huomattavasti nopeammin kuin Keynotella.

Opetuksessa videoluentojen lisäksi käytetyt animaatiot haluttiin myös toteuttaa menetelmin, jotka olisivat niin ikään mahdollisimman helppo oppia sekä ajallisesti kustannustehokkaita. Näin ollen perehdyimme ensimmäiseksi mahdollisiin eri ohjelmiin, joiden avulla animaatiot rakennetaan valmiiden mallien/sapluunoiden avulla. Vaikka näitä löytyikin muutamia, ongelmaksi muodostui se, että ne kaikki olivat maksullisia. Toki pitkällä tähtäimellä muutaman satasen hinta toimivasta ohjelmasta ei ole kovin merkittävä, mutta halusimme pitää kynnyksen matalana niin, että ohjelmisto olisi lähtökohtaisesti ainakin nimellisesti ilmainen. Tämä tarkoittaa sitä, että sen tulisi löytyä valmiiksi asennettuna tietokoneelta, jolla työskennellään. Täten päädyimme käyttämään animointiin sekä Applen Keynote-ohjelmistoa että Microsoftin PowerPoint-ohjelmistoa. Molemmat löytyivät työryhmän koneilta, ja ainakin Keynote löytyy ilmaiseksi jokaiselta Applen tietokoneelta.

Animointi molemmilla ohjelmistoilla on suhteellisen helppoa niitä käyttäneille henkilöille. Käyttämämme animaatiot tehtiin pääsääntöisesti Keynotella, jonka käyttöliittymä on helppo ja selkeä. Suurin osa teknisiin ongelmiin liittyvistä kysymyksistä, joita prosessin aikana nousi, oli ratkaistavissa katsomalla lyhyt opetusvideo internetistä. Animaatioiden ei ollut tarkoitus olla teknisiltä ominaisuuksiltaan kovinkaan kummoisia. Tästä johtuen niin Keynotesta kuin PowerPointistakin löytyivät kaikki tarvittavat ominaisuudet opetuksessa käytettävien animaatioiden toteuttamiseen. Prosessin milteipä tärkein osuus on hyvän käsikirjoituksen aikaansaaminen.

Animaation rakentaminen on huomattavasti helpompaa, jos niitä lähtee tekemään selkeän ohjeistuksen voimin. Animaatiomme koostuivat ohjelmistoista löytyvien valmiiden symbolien ja muotojen animoimisesta. Tämä on hyvin yksinkertainen prosessi, joka koostuu symbolien/kuvien/muotojen valitsemisesta ja niille ohjelmistoista löytyvien komentojen antamisesta. Tämän jälkeen animaatioon lisätään vielä selostus. Tämän jälkeen animaatio on valmis joko sellaisenaan, tai siihen voidaan lisätä interaktiivisia osioita (esim. monivalintatehtäviä) H5P-työkalulla.

Kuten videoiden kanssa, myös animaatioita varten on tärkeää hankkia ulkoinen mikrofoni, jolla selostus äänitetään. Työryhmämme käytti Samsonin C01U – mikrofonia, joka osoittautui erinomaiseksi valinnaksi kyseistä tarkoitusta varten. Mitä parempi äänenlaatu animaatioissa on, sitä helpompi niissä esiintyviä sisältöjä sekä ongelmia on ymmärtää ja ratkaista. Animaatioiden ensisijainen tarkoitus on toimia oppimisen välineenä, jonka vuoksi teknisesti toteutus on hyvä pitää mahdollisimman selkeänä, jotta tämä tarkoitus toteutuisi.

 

Keskusteluohjelmat

Keskusteluvälineinä hyödynsimme Moodlen keskustelufoorumia ja kasvokkaiseen kommunikointiin Googlen Hangouts -ohjelmaa. Keskustelufoorumit tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden opiskelijoiden väliseen synkronoituun ja epäsynkronoituun yhteistyöhön sekä vertaisarviointiinFoorumit tarjoavat sekä opiskelijoille että opettajalle ajallisesti ja paikallisesti joustavan tavan vaihtaa ajatuksia kirjoittamalla. Avoimen yliopiston online –kurssilla hyödynsimme foorumeja kurssitehtävien palauttamiseen ja opiskelijoiden väliseen keskusteluun. Foorumeilla opiskelijat keskustelivat antamiemme kysymysten pohjalta, mutta heillä oli mahdollisuus myös vapaaseen keskusteluun, ja osa opiskelijoista hyödynsikin tätä mahdollisuutta innokkaasti. Opiskelijoiden näkemyksiä otettiin esille jokaisen opiskeluviikon lopulla järjestetyssä reaaliaikaisessa Google Hangouts -pienryhmäkeskustelussa. 

Kevään Johdatus etiikkaan -kurssimme joka viikon lopulla keskustelimme reaaliaikaisesti netin välityksellä pienryhmissä, 60 minuutin mittaisissa niin kutsutussa ”ajatuslaboratoriossa”. Järjestimme tämän pienryhmäkeskustelun Googlen Hangouts –ohjelman välityksellä. Jokaiseen ajatuslaboratorioon osallistui maksimissaan yhdeksän opiskelijaa kerralla. Ohjelma sopi tarkoituksiimme erinomaisen hyvin, sillä se mahdollisti kasvokkaisen kommunikoinnin tavalla, joka ei sanottavasti eronnut tavanomaisesta pienryhmätyöskentelystä. Hangouts kuitenkin mahdollistaa keskustelun maksimissaan vain yhdeksän osanottajan kesken.

Hangouts -ohjelma toimi teknisesti hyvin ja sittemmin ohjelman sopivuutta eri selainohjelmien kanssa on entisestään parannettu. Koska ohjelma oli opiskelijoille uusi, oli jo kurssikuvauksessa tärkeää kertoa kurssin teknisiä vaatimuksista, eli kurssille osallistuvalla opiskelijalla täytyi olla sopiva laite, jolla käyttää Google Hangouts -ohjelmaa, kuulokkeet, mikki ja mielellään myös kamera. Ainakin yksi opiskelija osallistui ajatuslaboratorioon julkisen kirjaston laitteita käyttäen. Google Hangouts on maksuton, mutta vaatii jokaiselta osallistujalta niin ikään maksuttoman Google-tilin luomista.

Koska reaaliaikaiset keskustelulaboratoriot Google Hangouts -ohjelmassa ovat yleensä opiskelijoille uusi tekninen väline, on erityisen tärkeää neuvoa opiskelijoita sen käyttöön. Opastimme Google Hangouts -ohjelman käytön kurssien aloitustapaamisissa paikan päällä. Tämä madalsi opiskelijoille kynnystä käyttää ohjelmaa. Myös kurssisivulla ohjeistimme Google Hangouts -käyttäjätunnuksen tekemiseen sekä ohjelman käyttöön.

Erityisen tärkeää oli painottaa jo kurssikuvauksessa ennen opiskelijan ilmoittautumista teknisiä vaatimuksia ohjelman käyttöön, eli kurssille osallistuvalla opiskelijalla täytyi olla kuulokkeet, mikki, sopiva laite, jolla käyttää Google Hangouts -ohjelmaa ja mielellään myös kamera. Kännykkä, läppäri, padi tai tietokone toimivat lähes poikkeuksetta ohjelman käyttöön. Ohjelma toimii Windowsin, Androidin ja Macin käyttöjärjestelmillä.

On tärkeää myös ohjeistaa opiskelijoita käyttämään ohjelmaa hyvin valaistussa, hiljaisessa tilassa, sekä ladata laitteen akku täyteen ennen ohjelman käyttöä, sillä ohjelman käyttö vie paljon akkua. Kuulokkeet ovat taas välttämättömät siksi, ettei ääni kierrä opiskelijoiden kaiuttimista takaisin mikrofoniin.  Ohjelmaa käyttäessä on myös erityisen tärkeää opettaa opiskelijoille ”mute”-näppäimen käyttö silloin kun he eivät keskustele, jotta keskustelutilanteesta saadaan meluton ja rauhallinen. Hangoutsin käyttöön on hyvä olla kirjalliset ohjeet kurssisivulla, ja lisäksi mute-painikkeen käyttöön voi ohjeistaa ensimmäisillä käyttökerroilla.

 

Zoom

Keväällä 2020 olemme kokeilleet myös Zoom-videokonferenssiohjelmaa. Zoom on suositeltavampi ohjelma Helsingin yliopiston käyttöön kuin Google Hangouts, koska Zoom-huoneeseen mahtuu 30 yhtäaikaista osallistujaa sekä Zoom ei vaadi Google-tilin tekoa, vaan normaali yliopiston tili tai Zoomin avaaminen selaimessa riittää. Tässä lyhyet opiskelijan ohjeet Zoomin käyttöön.

 

Zoom-Videochatin ohjeet opiskelijoille

Tällä kurssilla hyödynnetään Zoomin Videochat-palvelua. Seuraavassa ohjeet Zoomin käyttöä varten.

Voit käyttää Zoomia joko ladattavan applikaation tai verkkoselaimen kautta. Zoom-applikaation pääset lataamaan täältä. Applikaatio toimii Windowsin, Macin ja Androidin käyttöjärjestelmillä. Kaikille on ladattavissa oma versionsa. Jos olet Helsingin yliopiston opiskelija, voit kirjautua Zoomiin asiakasohjelmassa. Tällöin sinun tulee valita ohjelman asennettuasi vaihtoehto Sign in sekä Sign in with SSO. Tällöin aukeaa ikkuna, jossa kirjautumisosoitteen tulee olla helsinki.zoom.us. Tämän jälkeen voit klikata Continue, jonka jälkeen pääset kirjautumaan omilla yliopistotunnuksillasi palveluun.

Käyttämällä Zoom-applikaatiota, voit osallistua videoluennoille ja keskustelulaboratorioihin myös ilman henkilökohtaista Zoom-tiliä. Zoomin käyttäminen tietokoneen selaimessa ei vaadi henkilökohtaisen tilin luomista. Jos käytät Zoomia selaimessa Zoom-ohjelman sijaan, suositeltu selain on Google Chrome, jonka voit ladata täältä.

Zoom-videokeskusteluihin pääset osallistumaan, kun saat linkin, jota klikkaamalla pääset keskusteluun. Voit luoda myös omia keskusteluja kohdasta ”New Meeting”. Kun liityt keskusteluun, Zoom kysyy lupaa käyttää mikrofonia ja kameraa keskustelussa. Tämä kannattaa sallia, jotta keskusteluun osallistuminen mikrofonilla ja/tai kameralla onnistuu. Kameran ja mikrofonin voi kytkeä manuaalisesti koska tahansa pois päältä keskustelun aikana.

Jotta Zoom-luentojen ja keskustelujen työilmapiiri olisi mahdollisimman hyvä, tulee osallistujien olla mahdollisimman rauhallisessa tilassa, jossa ei ole taustamelua. On myös suositeltavaa, että osallistujat käyttävät kuulokkeita sekä mikrofonia osallistuessaan keskusteluihin. Zoomissa on mahdollista kytkeä oma ääni hiljaiseksi (mutelle). Tämä onkin toivottavaa niissä tilanteissa, joissa keskustelussa/luennolla on monta osallistujaa, ja joissa keskustelija itse ei halua käyttää omaa puheenvuoroa.

Tarkempia ohjeita Zoomin käyttöön löydät Helsingin yliopiston Helpdeskistä tai Zoomin omilta sivuilta.