Oula Silvennoisen viikko sitten Helsingin yliopistossa tarkastettu Suomen ja Skandinavian historian väitöskirja “Salaiset aseveljet : Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933-1944” on saanut runsaasti ilmeisen ansaittua huomiota lukuisissa tiedotusvälineissä. Väitöskirja on ilmestynyt ihan perinteiseen tapaan painettuna versiona Otavan kustantamana, ja voi olettaa, että sitä myydään isänpäivän ja joulun välille ajoittuvan kirjamarkkinoiden sesonkiajan lähestyessä hyvinkin mukavia määriä.

Kyseessä ei siis ole verkkojulkaisu, mutta E-thesis-palvelussa on kuitenkin julkaistu tavanomaiseen tapaan väitöskirjan suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät. Miten kirjan saama poikkeuksellisen laaja huomio näkyy E-thesiksen julkaisemien tiivistelmien kävijämäärissä?

Kaivoin E-thesis-palvelun Google Analytics -tilastoista esiin seuraavanlaisen käyrän, joka kuvaa väitöskirjan tiivistelmäsivun latauskertojen määrää päivä kerrallaan (tiivistelmät julkaistiin verkossa alun perin syyskuun alussa):

Käyrä kertoo varsin hyvin siitä, millainen volyymiero valtamedialla ja E-thesiksen kaltaisella tieteellisen julkaisemisen verkkopalvelulla edelleen on. Perjantaina 19.9. sekä YLE:n että Helsingin Sanomien verkkosivuilla julkaistiin linkki väitöskirjan tiivistelmäsivulle. Vaikka linkit eivät itse asiassa olleet edes kovin näkyvästi esillä, tiivistelmäsivulle päätyi yhtäkkiä päivän aikana pari tuhatta uteliasta lukijaa. Tiivistelmä oli tässä vaiheessa ollut esillä reilut kaksi viikkoa, ja se oli kerännyt noin 800 latauskertaa, mikä sekin oli jo poikkkeuksellisen suuri määrä. Seuraavan viikonlopun jälkeen määrä oli kuitenkin noussut yli kolmen tuhannen, ja lauantaina 27.9. pidetyn väitöstilaisuuden jälkeen noustiin jo yli viiden tuhannen. Tässä vaiheessa myös varsinainen painettu väitöskirja oli saatavilla, mikä alkoi laskea tiivistelmän kiinnostavuutta.

Vaikka E-thesiksessä julkaistujen dokumenttien latauskertojen kokonaismäärä (tällä hetkellä noin puolitoista miljoonaa latauskertaa vuodessa) voi kuulostaa suurelta, latauskerrat jakautuvat kuitenkin lopulta melko tasaisesti palvelussa ilmestyneiden lähes neljän tuhannen julkaisun kesken.  Tyypillisesti suosituimmat julkaisut yltävät kuukausittain muutamaan sataan latauskertaan, suurin osa jää muutamaan kymmeneen. Tiettyyn kapeaan erikoisalaan keskittyvien tieteellisten julkaisujen yleisöt ovatkin yleensä melko pieniä.

Suomen historia on sikäli poikkeuksellinen tieteenala, että sen piirissä tehdyt väitöskirjat kiinnostavat usein myös akateemisen maailman ulkopuolista suurta yleisöä. Niinpä suurin osa alan väitöskirjoista ilmestyy painettuna versiona joko SKS:n tai suurten kaupallisten kustantajien julkaisemana. Tämän kaupallisen potentiaalin vuoksi vain pieni osa väitöskirjoista päätyy verkkoon (ks. myös aiempi merkintä “Tieteenalakohtaisista eroista väitöskirjojen verkkojulkaisemisessa“).

On mielenkiintoista spekuloida, paljonko lukijoita Silvennoisen väitöskirja olisi saanut, jos se olisi ilmestynyt verkossa. Olisiko se kerännyt tuhansia lukijoita myös verkkojulkaisuna, vai olisiko sen saama huomio kenties kuitenkin jäänyt vähäisemmäksi ilman suuren kustantajan markkinointikoneiston tarjoamaa tukea?