Black Orchid on yhteinen nimi kolmelle naispuoliselle sarjakuvien supersankarille (http://en.wikipedia.org/wiki/Black_Orchid). Siinäpä oiva auktoriteettiongelma sarjakuvia luetteloiville ja hakeville.

Nimiauktoriteettitiedoille eli henkilö- ja yhteisötekijöiden nimille (public identities of names) on jo pitkään yritetty rakentaa kansainvälistä tunnistetta, jolla voitaisi yksiselitteisesti erottaa toisistaan samannimiset tekijät ja toisaalta linkittää yhteen nimien erilaiset kirjoitusasut sekä saman henkilön eri nimet (taitelijanimi, tyttönimi jne.) Nimauktoriteeteilla voidaan periaatteessa linkittää myös yllämainitun kaltaisten fiktiivisten henkilöiden identiteettejä.

International Standard Name Identifier (ISNI) -standardiluonnos on parhaillaan ISOn lausuntokierroksella. Yllättäen – ja ISNIn lausuntokierroksen kannalta hyvin hankalaan aikaan – sille on nyt ilmaantunut haastajaksi orkidea, eli ORCID, Open Researcher Contributor ID.

Joskus aikojen alussa oli kirjastojen ajama hanke nimeltä International Standard Authority Data Number. Se kuitenkin vaipui unohdukseen jo kauan sitten. Jokunen vuosi sitten hanke herätettiin uudelleen henkiin nimellä International Standard Party Identifier (ISPI). Aktiivisina toimijoina olivat tällä kertaa kirjastojen ja kustantajien lisäksi tekijänoikeusjärjestöt. Siitä kehittyi lopulta International Standard Name Identifier (ISNI), jolla nimellä standardiluonnos nyt on lausuntokierroksella. Luonnosta on työstetty useamman vuoden ajan – Suomen edustajina työryhmässä ovat Eeva Murtomaa ja Juha Hakala Kansalliskirjastosta. Kierros päättyy tämän vuoden maaliskuussa, ja lausunnoista riippuu, kuinka paljon sitä joudutaan vielä työstämään ennen lopullisen standardin julkaisemista.  Tarkempaa tietoa löytyy hankkeen kotisivulta, osoitteesta http://www.isni.org/.

Ongelmallisimpana kohtana luonnoksessa on pidetty keskitettyä maailmanlaajuista tunnisterekisteriä, joka tekee järjestelmästä hyvin raskaan.

ORCID (http://www.orcid.org/index.php) puolestaan perustuu OpenID-ideologialle ja sen takana on eräitä suuria kustantajia ja kirjastoalan toimijoita (mm. Elsevier, Springer, British Library ja OCLC). ORCIDin valtti – mutta ehkä myös heikkous – on järjestelmän avoimmuus ja keveys. ORCID on toisaalta myös aivan alkutekijöissään, joten konkreettisesti sitä ei vielä voi verrata periaatteessa valmiiseen ISNIin.

Koska meillä Suomessa nimitunnisteet ovat mitä ajankohtaisimpia sekä yhteisluettelon että KDK-hankkeen tiimoilta, on kuitenkin syytä seurata, mitä tällä rintamalla tapahtuu.